Hinta-vuokrasuhde Turkki

Uusin Hinta-vuokrasuhde-luku maalle Turkki

Kurssi

125,31

Muutos +/-

-6,14

Prosentuaalinen muutos

-4,67 %

Keskiarvo

131,42

Kaikkien aikojen korkein

318,70

1.3.2023

Kaikkien aikojen matalin

77,72

1.3.2010

Nykyinen Hinta-vuokrasuhde -arvo Turkkissa on 125,31 . Hinta-vuokrasuhde Turkkissa laski arvoon 125,31 1.6.2026, kun se oli 131,45 1.3.2026. Vuosien 1.3.2010 ja 1.6.2026 välillä, keskimääräinen BKT Turkkissa oli 131,42 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2023 arvoltaan 318,70 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2010 arvoltaan 77,72 .

Lähde: OECD

Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki laski 1.6.2026 päivänä arvosta 131,45 1.3.2026 päivällä arvoon 125,31. Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki oli keskimäärin 131,42 aikavälillä 1.3.2010–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 318,70 1.3.2023 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 77,72 1.3.2010 päivällä.

Hinta-vuokrasuhde

Hinta-vuokrasuhde

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

Hinta-vuokra-suhde
Päivämäärä
Hinta-vuokra-suhde
9.1.2024
184,46 base
12.1.2024
170,90 base
3.1.2025
159,93 base
6.1.2025
149,67 base
9.1.2025
140,16 base
12.1.2025
136,04 base
3.1.2026
131,45 base
6.1.2026
125,31 base

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Hinta-vuokrasuhde Historia

Hinta-vuokrasuhde — Historia
PäivämääräArvo
125,31
131,45
136,04
140,16
149,67
159,93
170,9
184,46
209,13
238,01

Hinta-vuokrasuhde

Hinta-vuokra -suhde Turkissa mittaa nimellisen asuntojen hintaindeksin jakamalla sen asuntojen vuokraindeksillä.

Mikä on Hinta-vuokrasuhde?

Hintahinta-suhdeluku (Price to Rent Ratio) on merkittävä talouden mittari, joka tarjoaa arvokkaita näkemyksiä asuntomarkkinoiden tilasta ja niiden kehityksestä. Tämä mittari on erityisen hyödyllinen sijoittajille, talouden tutkijoille ja asunnon ostajille, sillä se auttaa arvioimaan, onko asuntojen hinnoittelu verrattuna vuokrien tasoon järkevä ja kestävällä pohjalla. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot tarjoavat syvällisen ymmärryksen tämän keskeisen indikaattorin merkityksestä ja soveltamisesta. Hintahinta-suhdeluku lasketaan jakamalla asuntojen keskihinta vuotuiseen vuokratuottoon. Tämä suhdeluku mittaa asunnon hinnan suhteessa sen tuottamaan vuokratuottoon, ja se antaa selkeän kuvan siitä, kuinka nopeasti asunnon osto voi maksaa itsensä takaisin vuokratulojen muodossa. Esimerkiksi, jos asunnon keskihinta on 300,000 € ja vuotuinen vuokratuotto on 15,000 €, hintahinta-suhdeluku on 20. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kestää 20 vuotta, ennen kuin asunnon hinta on kokonaan katettu vuokratuotoilla. Hintahinta-suhdelukua voidaan käyttää eri tavoin riippuen tarkastelukulmasta. Sijoittajat voivat hyödyntää tätä lukua arvioidessaan, kannattaako asuntoja hankkia sijoitusmielessä tietyltä alueelta. Korkea hintahinta-suhdeluku voi viitata siihen, että asuntojen hinnat ovat ylittäneet järkevän tason verrattuna vuokratuottoihin, mikä tekee sijoituksesta vähemmän kannattavan. Toisaalta matala hintahinta-suhdeluku saattaa merkitä hyviä ostopaikkoja, sillä suhteellisen alhaisilla hinnoilla saadaan kohtuullisen korkeat vuokratuotot. Talonostajille hintahinta-suhdeluku tarjoaa vertailukohdan asuntomarkkinoiden arviointiin. Mikäli vuokralla asuminen on huomattavasti halvempaa kuin asunnon omistaminen, voi olla järkevää harkita vuokralla asumista oman asunnon hankkimisen sijaan. Tämä ei ole ainoastaan taloudellisesti järkevää, vaan auttaa myös välttämään mahdollisia riskejä, jotka liittyvät asuntojen hintojen laskuun talouden taantuman aikana. Makrotalouden tutkijoille hintahinta-suhdeluku on arvokas indikaattori asuntomarkkinoiden terveyden ja kestävyyden arvioimiseen. Pitkään korkealla pysytellyt hintahinta-suhdeluku saattaa olla merkki asuntomarkkinoiden hintakuplasta, jossa hinnat ovat irrallaan perustavanlaatuisista taloudellisista tekijöistä, kuten vuokratuloista ja kotitalouksien tuloista. Toisaalta historiallisesti matala hintahinta-suhdeluku voi viitata markkinoiden alihinnoitteluun, mahdollistaen korjausliikkeen tulevien vuosien aikana. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot tuovat lisäarvoa hintahinta-suhdeluvun tarkasteluun tarjoamalla syvällisen analyysin niin alueellisista kuin ajallisista vaihteluista. Näiden tietojen avulla käyttäjät voivat paitsi tarkastella nykytilannetta, myös tehdä ennusteita tulevasta kehityksestä. Yksityiskohtaiset historiatiedot hintahinta-suhdeluvusta auttavat havaitsemaan markkinoiden trendit ja sen, miten eri tekijät, kuten korkotaso ja inflaatio, ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoiden dynamiikkaan. Hintahinta-suhdelukuun vaikuttaa moni tekijä, joista ehkä merkittävin on korkotaso. Alhaiset korot tekevät asuntolainojen ottamisesta edullisempaa, mikä lisää asuntokysyntää ja voi nostaa asuntojen hintoja nopeammin kuin vuokria. Korkeat korot taas vähentävät asuntokysyntää, mikä voi johtaa hintojen laskuun tai ainakin niiden nousun hidastumiseen. Näin ollen hintahinta-suhdeluvun seuranta yhdessä korkotason kanssa voi tarjota arvokkaita vihjeitä siitä, miten talouden makrotason muutokset voivat vaikuttaa asuntomarkkinoihin. Hintahinta-suhdeluku ei ole ainoa mittari, jota tulisi tarkastella asuntomarkkinoiden tilaa arvioitaessa, mutta se on kuitenkin yksi keskeisimmistä. Yhdistämällä hintahinta-suhdeluku muihin taloudellisiin indikaattoreihin, kuten palkkatasoon, työllisyystilanteeseen ja inflaatioon, voidaan muodostaa kattavampi kuva asuntomarkkinoiden ja koko talouden terveydestä. Eulerpoolin laaja ja kattava datakanta mahdollistaa tämän tyyppisen monipuolisen analyysin, tarjoten käyttäjilleen arvokkaita työkaluja taloudellisten päätösten tueksi. Monissa maissa hintahinta-suhdelukua käytetään myös kaupunkien välisten asuntomarkkinoiden vertailuun. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hinnat ovat perinteisesti korkeat, voi hintahinta-suhdeluku olla selvästi korkeampi kuin muualla maassa. Tämä voi olla merkki joko yliarvostetuista asuntohinnoista tai yksinkertaisesti siitä, että pääkaupunkiseudulla vuokrat eivät kasva samassa tahdissa kuin asuntojen hinnat. Tiivistettynä hintahinta-suhdeluku on monipuolinen ja tärkeä työkalu, jolla on merkittävä rooli makrotalouden analyysissä ja päätöksenteossa. Eulerpoolin käyttäjät voivat hyödyntää näitä tietoja monin tavoin, olipa kyseessä sijoitusten suunnittelu, asunnon hankinta tai talouden yleisen tilan arviointi. Hintahinta-suhdeluvun tarkka seuranta ja ymmärtäminen voi tarjota merkittäviä etuja ja auttaa tekemään perusteltuja ja tietoon pohjautuvia päätöksiä asuntomarkkinoilla.

Hinta-vuokrasuhde Turkki — FAQ

Mikä on nykyinen Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki?

Nykyinen Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki on 125,31 (1.6.2026).

Miten Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki on muuttunut äskettäin?

Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki laski arvosta 131,45 (1.3.2026) arvoon 125,31 (1.6.2026).

Mikä on Hinta-vuokrasuhde:n ennätyskorkea maassa Turkki?

Ennätyskorkea Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki oli 318,70 (1.3.2023).

Mikä on Hinta-vuokrasuhde:n ennätysmatala maassa Turkki?

Ennätysmatala Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki oli 77,72 (1.3.2010).

Mikä on Hinta-vuokrasuhde:n historiallinen keskiarvo maassa Turkki?

Historiallinen keskiarvo Hinta-vuokrasuhde maassa Turkki on 131,42 välillä 1.3.2010–1.6.2026.

Mistä Hinta-vuokrasuhde-tiedot maalle Turkki ovat peräisin?

Hinta-vuokrasuhde-tiedot maalle Turkki ovat peräisin lähteestä OECD ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.