Vienti Sveitsi

Uusin Vienti-luku maalle Sveitsi

Kurssi

23,05 Mrd. CHF

Muutos +/-

-4,79 Mrd. CHF

Prosentuaalinen muutos

-17,20 %

Keskiarvo

7,98 Mrd. CHF

Kaikkien aikojen korkein

28,50 Mrd. CHF

1.3.2025

Kaikkien aikojen matalin

245,90 M CHF

1.1.1950

Tämänhetkinen Vienti-arvo Sveitsi maassa on 23,05 Mrd. CHF. Vienti Sveitsi maassa laski arvoon 23,05 Mrd. CHF 1.8.2026 jälkeen, kun se oli 27,84 Mrd. CHF 1.7.2026. Vuosien 1.1.1950 ja 1.8.2026 välillä BKT:n keskiarvo Sveitsi maassa oli 7,98 Mrd. CHF. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2025 arvolla 28,50 Mrd. CHF, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1950 arvolla 245,90 M CHF.

Lähde: Federal Customs Administration

Vienti maassa Sveitsi laski 1.8.2026 päivänä arvosta 27,84 Mrd. CHF 1.7.2026 päivällä arvoon 23,05 Mrd. CHF. Vienti maassa Sveitsi oli keskimäärin 7,98 Mrd. CHF aikavälillä 1.1.1950–1.8.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 28,50 Mrd. CHF 1.3.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 245,90 M CHF 1.1.1950 päivällä.

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Vienti
Päivämäärä
Vienti
1.1.2026
22,85 Mrd. CHF
2.1.2026
22,23 Mrd. CHF
3.1.2026
22,63 Mrd. CHF
4.1.2026
22,67 Mrd. CHF
5.1.2026
25,36 Mrd. CHF
6.1.2026
24,29 Mrd. CHF
7.1.2026
27,84 Mrd. CHF
8.1.2026
23,05 Mrd. CHF
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Vienti Historia

Vienti — Historia
PäivämääräArvo
23,05 Mrd. CHF
27,84 Mrd. CHF
24,29 Mrd. CHF
25,36 Mrd. CHF
22,67 Mrd. CHF
22,63 Mrd. CHF
22,23 Mrd. CHF
22,85 Mrd. CHF
22,56 Mrd. CHF
23,36 Mrd. CHF
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Vienti

Vienti

Sveitsin viennistä suurin osa koostuu lääketuotteista (26 prosenttia kokonaisviennistä); luonnon tai viljeltyjä helmiä, jalokiviä tai puolijalokiviä, jalometalleja, jalometalleilla päällystettyjä metalleja ja niiden tuotteita; koruja; kolikoita (25 prosenttia); ydinreaktoreita, kattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia (7 prosenttia); orgaanisia kemikaaleja (7 prosenttia); kelloja ja niiden osia (7 prosenttia); optisia, valokuvaus-, elokuvaus-, mittaus-, tarkastus- ja tarkkuusinstrumentteja sekä lääketieteellisiä tai kirurgisia instrumentteja ja laitteita; niiden osia ja tarvikkeita (6 prosenttia); sähköisiä koneita ja laitteita sekä niiden osia; ääninauhureita ja -toistimia, televisiokuvan ja äänen nauhureita ja toistimia sekä niiden osia ja tarvikkeita (4 prosenttia); ja muoveja ja niiden tuotteita (2 prosenttia). Saksa oli suurin Sveitsin toimitusten kohdemaa (15 prosenttia kokonaisviennistä), jota seurasivat Yhdysvallat (14 prosenttia), Iso-Britannia (9 prosenttia), Kiina (7 prosenttia), Ranska ja Intia (6 prosenttia kumpikin), Italia (5 prosenttia), Hongkong, Japani ja Espanja (3 prosenttia kukin), Itävalta, Singapore, Alankomaat ja Belgia (2 prosenttia kukin).

Mikä on Vienti?

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.

Vienti Sveitsi — FAQ

Mikä on nykyinen Vienti maassa Sveitsi?

Nykyinen Vienti maassa Sveitsi on 23,05 Mrd. CHF (1.8.2026).

Miten Vienti maassa Sveitsi on muuttunut äskettäin?

Vienti maassa Sveitsi laski arvosta 27,84 Mrd. CHF (1.7.2026) arvoon 23,05 Mrd. CHF (1.8.2026).

Mikä on Vienti:n ennätyskorkea maassa Sveitsi?

Ennätyskorkea Vienti maassa Sveitsi oli 28,50 Mrd. CHF (1.3.2025).

Mikä on Vienti:n ennätysmatala maassa Sveitsi?

Ennätysmatala Vienti maassa Sveitsi oli 245,90 M CHF (1.1.1950).

Mikä on Vienti:n historiallinen keskiarvo maassa Sveitsi?

Historiallinen keskiarvo Vienti maassa Sveitsi on 7,98 Mrd. CHF välillä 1.1.1950–1.8.2026.

Mistä Vienti-tiedot maalle Sveitsi ovat peräisin?

Vienti-tiedot maalle Sveitsi ovat peräisin lähteestä Federal Customs Administration ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.