Valtion velka Sveitsi

Uusin Valtion velka-luku maalle Sveitsi

Kurssi

128,59 Mrd. CHF

Muutos +/-

-860 M CHF

Prosentuaalinen muutos

-0,66 %

Keskiarvo

100,36 Mrd. CHF

Kaikkien aikojen korkein

130,34 Mrd. CHF

1.1.2005

Kaikkien aikojen matalin

38,51 Mrd. CHF

1.1.1990

Nykyinen Valtion velka Sveitsi on 128,59 Mrd. CHF. Valtion velka Sveitsi laski 128,59 Mrd. CHF 1.1.2025 jälkeen, kun se oli 129,45 Mrd. CHF 1.1.2024. Vuosina 1.1.1980–1.1.2025 keskimääräinen BKT Sveitsi oli 100,36 Mrd. CHF. Kaikkien aikojen korkein taso saavutettiin 1.1.2005 130,34 Mrd. CHF, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.1.1990 38,51 Mrd. CHF.

Lähde: Swiss Federal Department of Finance

Valtion velka maassa Sveitsi laski 1.1.2025 päivänä arvosta 129,45 Mrd. CHF 1.1.2024 päivällä arvoon 128,59 Mrd. CHF. Valtion velka maassa Sveitsi oli keskimäärin 100,36 Mrd. CHF aikavälillä 1.1.1980–1.1.2025, saavutti kaikkien aikojen huipun 130,34 Mrd. CHF 1.1.2005 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 38,51 Mrd. CHF 1.1.1990 päivällä.

Valtion velka

Valtion velka

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Valtion velka
Päivämäärä
Valtion velka
1.1.2018
99,00 Mrd. CHF
1.1.2019
96,58 Mrd. CHF
1.1.2020
103,18 Mrd. CHF
1.1.2021
108,21 Mrd. CHF
1.1.2022
123,70 Mrd. CHF
1.1.2023
128,09 Mrd. CHF
1.1.2024
129,45 Mrd. CHF
1.1.2025
128,59 Mrd. CHF
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Valtion velka Historia

Valtion velka — Historia
PäivämääräArvo
128,59 Mrd. CHF
129,45 Mrd. CHF
128,09 Mrd. CHF
123,7 Mrd. CHF
108,21 Mrd. CHF
103,18 Mrd. CHF
96,58 Mrd. CHF
99 Mrd. CHF
104,8 Mrd. CHF
103,69 Mrd. CHF

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion velka

Mikä on Valtion velka?

Valtionvelka: Yritysdatan Makrotalouden Keskeinen Tekijä Valtionvelka on yksi merkittävimmistä ja laajimmin tutkituista aiheista makrotalouden piirissä. Se viittaa siihen summaan, jonka valtio lainaa ulkopuolisilta lähteiltä kattaakseen budjettivajeita sekä rahoittaakseen erilaisia julkisia hankkeita ja palveluita. Eulerpool verkkosivustolla käsittelemme makrotalouden keskeisiä data-aineistoja ja valtionvelka on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Tässä artikkelissa käsittelemme valtionvelan käsitettä, sen merkitystä, vaikutuksia ja hallintaa sekä sitä, miten valtionvelka heijastuu ja analysoidaan makrotaloudessa. Valtionvelka on syntynyt, kun hallituksen menot ylittävät sen tulot. Tällöin valtiolla on vaihtoehtoina joko vähentää menojaan, lisätä tulojaan veroilla tai lainata rahaa kattamaan vajetta. Useimmiten hallitukset valitsevat jälkimmäisen vaihtoehdon, koska se mahdollistaa julkisten palveluiden ja hankkeiden ylläpidon sekä taloudellisen toimeliaisuuden jatkuvuuden. Valtionvelka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: kotimaiseen ja ulkomaiseen velkaan. Kotimainen velka on lainaa, jonka valtio ottaa kansallisten pankkien, yritysten ja muiden rahoituslaitosten kautta. Ulkomainen velka puolestaan tarkoittaa lainaa, jonka valtio ottaa ulkomaisilta rahoituslaitoksilta, hallituksilta tai kansainvälisiltä organisaatioilta. Molemmat velkakategoriat vaikuttavat erilaisin tavoin kansantalouteen ja niiden hallinnointi vaatii erilaisia strategioita. Valtionvelan taso voi vaikuttaa merkittävästi maan taloudelliseen tilanteeseen ja sitä arvioidaan usein suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Velka-BKT-suhde on indikaattori, joka auttaa ymmärtämään valtion velanhoitokyvyn. Korkea velka-BKT-suhde voi viitata siihen, että valtio saattaa kohdata vaikeuksia velanhoidossa etenkin kriisiaikoina. Viralliset tahot, kuten kansainväliset luottoluokituslaitokset, seuraavat tarkoin tätä suhdetta ja käyttävät sitä talouden vakauden arvioinnissa. Valtionvelalla on useita vaikutuksia kansantalouteen. Yksi merkittävä vaikutus on korkokannan ja inflaation muuttuminen. Korkea valtionvelka voi johtaa korkeampiin korkoihin, koska lainanantajat vaativat suurempia tuottoja riskien kompensoimiseksi. Tämä voi tehdä lainanoton kalliimmaksi yksityiselle sektorille ja hillitä taloudellista aktiviteettia. Toisaalta, jos keskuspankki päättää pitää korot alhaisina tukeakseen taloutta, se voi johtaa suurempaan inflaatioon erityisesti, jos talouteen pumpataan paljon rahaa. Toinen merkittävä vaikutus valtionvelalla on sen vaikutus julkisen talouden tasapainottamiseen. Kasvava velkataakka voi rajoittaa hallituksen kykyä reagoida tuleviin talouskriiseihin tai muihin äkillisiin rahoitustarpeisiin. Se voi myös johtaa siihen, että suurempi osa valtion budjetista menee velanhoitokustannuksiin, jättäen vähemmän varoja muihin julkisiin menoihin kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Valtionvelan hallinnointi on monimutkainen ja vaativa tehtävä, joka vaatii huolellista suunnittelua ja strategiaa. Valtiot käyttävät useita erilaisia instrumentteja ja mekanismeja velanhallinnassa, kuten velkakirjojen liikkeeseenlaskua, veropolitiikan manipulointia ja menoarvioiden tarkistuksia. Tärkeä osa velanhallintaa on myös ennustaminen ja riskienhallinta, joka auttaa valtioita valmistautumaan mahdollisiin muutoksiin taloudellisessa ympäristössä. Kansainvälisellä tasolla monet maat tekevät yhteistyötä eri organisaatioiden, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin kanssa, saadakseen apua velanhoitoon ja talouden vakauttamiseen. Näillä organisaatioilla on runsaasti kokemusta ja resursseja, joita ne voivat tarjota auttaakseen jäsenvaltioitaan selviämään taloudellisista haasteista. Lisäksi monet maat tekevät kahdenvälistä yhteistyötä muiden valtioiden kanssa velanhallintaa koskevissa kysymyksissä. Eulerpool verkkosivusto tarjoaa ajantasaiset ja kattavat makrotalouden data-aineistot, mukaan lukien valtionvelkaan liittyvät indikaattorit ja analyysit. Tavoitteenamme on tarjota asiantuntijoille, analyytikoille ja muille talouden parissa työskenteleville henkilöille syvällistä tietoa ja työkaluja, jotka auttavat heitä tekemään informoituja päätöksiä. Valtionvelkaan liittyvä data tarjoaa hyödyllistä tietoa maan talouden tilasta ja näkymistä, ja se on osa laajempaa kokonaisuutta, joka kattaa monia talouden osa-alueita. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtionvelka on keskeinen ja monimuotoinen osa makrotaloutta, joka vaikuttaa laajasti kansantalouteen ja vaatii huolellista hallinnointia. Sen analysointi ja ymmärtäminen on olennaista talouden toimijoille, jotka pyrkivät navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä. Eulerpool pyrkii tarjoamaan työkalut ja tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat ymmärtää ja hyödyntää näitä keskeisiä tietoja parhaalla mahdollisella tavalla.

Valtion velka Sveitsi — FAQ

Mikä on nykyinen Valtion velka maassa Sveitsi?

Nykyinen Valtion velka maassa Sveitsi on 128,59 Mrd. CHF (1.1.2025).

Miten Valtion velka maassa Sveitsi on muuttunut äskettäin?

Valtion velka maassa Sveitsi laski arvosta 129,45 Mrd. CHF (1.1.2024) arvoon 128,59 Mrd. CHF (1.1.2025).

Mikä on Valtion velka:n ennätyskorkea maassa Sveitsi?

Ennätyskorkea Valtion velka maassa Sveitsi oli 130,34 Mrd. CHF (1.1.2005).

Mikä on Valtion velka:n ennätysmatala maassa Sveitsi?

Ennätysmatala Valtion velka maassa Sveitsi oli 38,51 Mrd. CHF (1.1.1990).

Mikä on Valtion velka:n historiallinen keskiarvo maassa Sveitsi?

Historiallinen keskiarvo Valtion velka maassa Sveitsi on 100,36 Mrd. CHF välillä 1.1.1980–1.1.2025.

Mistä Valtion velka-tiedot maalle Sveitsi ovat peräisin?

Valtion velka-tiedot maalle Sveitsi ovat peräisin lähteestä Swiss Federal Department of Finance ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.