🇸🇬

Singapore Valtion menot

Kurssi

15,069 Mrd. SGD

1.3.2026

Muutos +/-

-1,033 Mrd. SGD

Prosentuaalinen muutos

-6,42 %

Valtion menot nykyarvo Singapore on 15,069 Mrd. SGD. Valtion menot Singapore laski 15,069 Mrd. SGD 1.3.2026, jonka edellinen oli 16,102 Mrd. SGD 1.12.2025. Ajanjaksolla 1.3.1975- 1.3.2026 valtiomenojen keskiarvo Singapore oli 6,21 Mrd. SGD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2024 16,15 Mrd. SGD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1975 833,2 M SGD.

Lähde: Statistics Singapore

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Valtion menot

3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi

Valtion menot

Access this data via the Eulerpool API

Docs Get Free API Key

Valtion menot Historia

Valtion menot — Historia
Päivämäärä	Arvo
1.3.2026	15,069 Mrd. SGD
1.12.2025	16,102 Mrd. SGD
1.9.2025	16,001 Mrd. SGD
1.6.2025	15,734 Mrd. SGD
1.3.2025	15,08 Mrd. SGD
1.12.2024	15,371 Mrd. SGD
1.9.2024	15,221 Mrd. SGD
1.6.2024	14,8 Mrd. SGD
1.3.2024	16,153 Mrd. SGD
1.12.2023	13,612 Mrd. SGD
1.9.2023	14,4 Mrd. SGD
1.6.2023	14,455 Mrd. SGD
1.3.2023	14,675 Mrd. SGD
1.12.2022	14,102 Mrd. SGD
1.9.2022	14,131 Mrd. SGD
1.6.2022	14,41 Mrd. SGD
1.3.2022	14 Mrd. SGD
1.12.2021	14,689 Mrd. SGD
1.9.2021	14,523 Mrd. SGD
1.6.2021	14,312 Mrd. SGD
1.3.2021	14,512 Mrd. SGD
1.12.2020	13,991 Mrd. SGD
1.9.2020	14,391 Mrd. SGD
1.6.2020	14,238 Mrd. SGD
1.3.2020	13,338 Mrd. SGD
1.12.2019	12,728 Mrd. SGD
1.9.2019	12,124 Mrd. SGD
1.6.2019	11,911 Mrd. SGD
1.3.2019	12,461 Mrd. SGD
1.12.2018	12,019 Mrd. SGD
1.9.2018	11,83 Mrd. SGD
1.6.2018	11,712 Mrd. SGD
1.3.2018	12,053 Mrd. SGD
1.12.2017	11,706 Mrd. SGD
1.9.2017	11,791 Mrd. SGD
1.6.2017	11,58 Mrd. SGD
1.3.2017	11,287 Mrd. SGD
1.12.2016	11,443 Mrd. SGD
1.9.2016	11,101 Mrd. SGD
1.6.2016	11,324 Mrd. SGD
1.3.2016	10,938 Mrd. SGD
1.12.2015	11,097 Mrd. SGD
1.9.2015	11,109 Mrd. SGD
1.6.2015	10,734 Mrd. SGD
1.3.2015	10,237 Mrd. SGD
1.12.2014	10,037 Mrd. SGD
1.9.2014	9,846 Mrd. SGD
1.6.2014	10,706 Mrd. SGD
1.3.2014	9,164 Mrd. SGD
1.12.2013	9,88 Mrd. SGD
1.9.2013	9,736 Mrd. SGD
1.6.2013	9,689 Mrd. SGD
1.3.2013	9,905 Mrd. SGD
1.12.2012	8,734 Mrd. SGD
1.9.2012	8,923 Mrd. SGD
1.6.2012	8,637 Mrd. SGD
1.3.2012	8,84 Mrd. SGD
1.12.2011	8,967 Mrd. SGD
1.9.2011	8,891 Mrd. SGD
1.6.2011	8,921 Mrd. SGD
1.3.2011	8,265 Mrd. SGD
1.12.2010	9,472 Mrd. SGD
1.9.2010	8,583 Mrd. SGD
1.6.2010	8,551 Mrd. SGD
1.3.2010	8,376 Mrd. SGD
1.12.2009	8,185 Mrd. SGD
1.9.2009	8,253 Mrd. SGD
1.6.2009	7,836 Mrd. SGD
1.3.2009	7,503 Mrd. SGD
1.12.2008	7,569 Mrd. SGD
1.9.2008	7,452 Mrd. SGD
1.6.2008	7,496 Mrd. SGD
1.3.2008	7,614 Mrd. SGD
1.12.2007	7,24 Mrd. SGD
1.9.2007	7,163 Mrd. SGD
1.6.2007	7,039 Mrd. SGD
1.3.2007	7,014 Mrd. SGD
1.12.2006	6,854 Mrd. SGD
1.9.2006	7,117 Mrd. SGD
1.6.2006	6,605 Mrd. SGD
1.3.2006	7,128 Mrd. SGD
1.12.2005	6,879 Mrd. SGD
1.9.2005	6,3 Mrd. SGD
1.6.2005	6,3 Mrd. SGD
1.3.2005	6,463 Mrd. SGD
1.12.2004	6,4 Mrd. SGD
1.9.2004	6,122 Mrd. SGD
1.6.2004	6,346 Mrd. SGD
1.3.2004	6,142 Mrd. SGD
1.12.2003	6,343 Mrd. SGD
1.9.2003	6,242 Mrd. SGD
1.6.2003	6,65 Mrd. SGD
1.3.2003	5,655 Mrd. SGD
1.12.2002	5,94 Mrd. SGD
1.9.2002	6,689 Mrd. SGD
1.6.2002	6,447 Mrd. SGD
1.3.2002	5,555 Mrd. SGD
1.12.2001	5,945 Mrd. SGD
1.9.2001	6,065 Mrd. SGD
1.6.2001	5,763 Mrd. SGD
1.3.2001	5,561 Mrd. SGD
1.12.2000	6,873 Mrd. SGD
1.9.2000	4,697 Mrd. SGD
1.6.2000	4,749 Mrd. SGD
1.3.2000	5,611 Mrd. SGD
1.12.1999	4,533 Mrd. SGD
1.9.1999	4,408 Mrd. SGD
1.6.1999	4,358 Mrd. SGD
1.3.1999	5,133 Mrd. SGD
1.12.1998	4,689 Mrd. SGD
1.9.1998	4,394 Mrd. SGD
1.6.1998	4,544 Mrd. SGD
1.3.1998	4,169 Mrd. SGD
1.12.1997	4,435 Mrd. SGD
1.9.1997	4,154 Mrd. SGD
1.6.1997	3,867 Mrd. SGD
1.3.1997	3,954 Mrd. SGD
1.12.1996	3,738 Mrd. SGD
1.9.1996	4,555 Mrd. SGD
1.6.1996	3,374 Mrd. SGD
1.3.1996	3,719 Mrd. SGD
1.12.1995	3,722 Mrd. SGD
1.9.1995	3,432 Mrd. SGD
1.6.1995	3,214 Mrd. SGD
1.3.1995	2,983 Mrd. SGD
1.12.1994	3,019 Mrd. SGD
1.9.1994	3,118 Mrd. SGD
1.6.1994	3,1 Mrd. SGD
1.3.1994	2,807 Mrd. SGD
1.12.1993	2,827 Mrd. SGD
1.9.1993	3,124 Mrd. SGD
1.6.1993	2,872 Mrd. SGD
1.3.1993	3,074 Mrd. SGD
1.12.1992	2,746 Mrd. SGD
1.9.1992	2,626 Mrd. SGD
1.6.1992	2,611 Mrd. SGD
1.3.1992	2,482 Mrd. SGD
1.12.1991	2,585 Mrd. SGD
1.9.1991	2,462 Mrd. SGD
1.6.1991	2,503 Mrd. SGD
1.3.1991	2,565 Mrd. SGD
1.12.1990	2,41 Mrd. SGD
1.9.1990	2,438 Mrd. SGD
1.6.1990	2,05 Mrd. SGD
1.3.1990	2,412 Mrd. SGD
1.12.1989	2,105 Mrd. SGD
1.9.1989	2,096 Mrd. SGD
1.6.1989	2,15 Mrd. SGD
1.3.1989	2,126 Mrd. SGD
1.12.1988	2,043 Mrd. SGD
1.9.1988	1,978 Mrd. SGD
1.6.1988	1,953 Mrd. SGD
1.3.1988	2,008 Mrd. SGD
1.12.1987	2,515 Mrd. SGD
1.9.1987	2,117 Mrd. SGD
1.6.1987	1,973 Mrd. SGD
1.3.1987	1,957 Mrd. SGD
1.12.1986	2,064 Mrd. SGD
1.9.1986	2,042 Mrd. SGD
1.6.1986	2,123 Mrd. SGD
1.3.1986	2,131 Mrd. SGD
1.12.1985	2,067 Mrd. SGD
1.9.1985	2,111 Mrd. SGD
1.6.1985	2,116 Mrd. SGD
1.3.1985	2,036 Mrd. SGD
1.12.1984	1,861 Mrd. SGD
1.9.1984	1,836 Mrd. SGD
1.6.1984	1,581 Mrd. SGD
1.3.1984	1,663 Mrd. SGD
1.12.1983	1,662 Mrd. SGD
1.9.1983	1,575 Mrd. SGD
1.6.1983	1,612 Mrd. SGD
1.3.1983	1,701 Mrd. SGD
1.12.1982	1,657 Mrd. SGD
1.9.1982	1,556 Mrd. SGD
1.6.1982	1,402 Mrd. SGD
1.3.1982	1,409 Mrd. SGD
1.12.1981	1,424 Mrd. SGD
1.9.1981	1,379 Mrd. SGD
1.6.1981	1,447 Mrd. SGD
1.3.1981	1,112 Mrd. SGD
1.12.1980	1,279 Mrd. SGD
1.9.1980	1,22 Mrd. SGD
1.6.1980	1,452 Mrd. SGD
1.3.1980	1,104 Mrd. SGD
1.12.1979	1,104 Mrd. SGD
1.9.1979	1,21 Mrd. SGD
1.6.1979	1,132 Mrd. SGD
1.3.1979	1,084 Mrd. SGD
1.12.1978	1,161 Mrd. SGD
1.9.1978	1,102 Mrd. SGD
1.6.1978	1,078 Mrd. SGD
1.3.1978	1,16 Mrd. SGD
1.12.1977	1,053 Mrd. SGD
1.9.1977	950,5 M SGD
1.6.1977	1,066 Mrd. SGD
1.3.1977	1,006 Mrd. SGD
1.12.1976	945,5 M SGD
1.9.1976	960,3 M SGD
1.6.1976	905,6 M SGD
1.3.1976	928,7 M SGD
1.12.1975	952,9 M SGD
1.9.1975	931 M SGD
1.6.1975	878,7 M SGD
1.3.1975	833,2 M SGD

...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion menot

🇸🇬

Korruptioindeksi

Vuosittain

Korruptioluokitus

Vuosittain

Nykyinen

Edellinen

🇸🇬

Sotilaalliset menot

Vuosittain

Valtion budjetin arvo

Kuukaittain

Valtion budjetti

Vuosittain

Valtion tulot

Kuukaittain

Valtion velan suhde BKT:hen

Vuosittain

Valtion velka

Vuosineljännes

Verotukselliset menot

Kuukaittain

Valtion menot

Julkiset menot viittaavat valtion menoihin tavaroiden ja palveluiden hankinnassa ja ne ovat merkittävä osa BKT:tä. Julkisten menojen politiikat, kuten budjettitavoitteiden asettaminen, verotuksen säätäminen, julkisten menojen lisääminen ja julkiset työt ovat erittäin tehokkaita keinoja talouskasvun vaikuttamisessa.

Makrosivut muille maille Aasia

Hongkong – Kiinan erityishallintoalue

Macao – Kiinan erityishallintoalue

Mikä on Valtion menot?

Valtion menot ovat olennainen osa makrotaloutta, jotka vaikuttavat monin tavoin niin kansantalouteen kuin yksittäisten ihmisten elämään. Eulerpool-sivustolla käsittelemme monia makrotaloudellisia indikaattoreita ja mittareita, ja valtion menojen ymmärtäminen on keskeinen osa taloudellisten päätösten tekoa ja talouspolitiikan suunnittelua. Valtion menot voidaan jakaa moniin eri kategorioihin, kuten infrastruktuuri, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva ja puolustus. Jokainen näistä alueista vaatii erilaista rahoitusta ja resursseja, ja niiden vaikutukset talouteen voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi infrastruktuuriin tehtävät investoinnit voivat parantaa taloudellista tuottavuutta pitkällä aikavälillä, kun taas sosiaaliturva varmistaa, että elintaso pysyy vakaana myös taloudellisten kriisien aikana. Valtion menot rahoitetaan pääasiassa verotuloilla ja lainanotolla. Verotulot voivat tulla useista eri lähteistä, kuten tuloveroista, arvonlisäveroista ja yritysveroista. Lainanottoa käytetään yleensä silloin, kun verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja. Tämä voi johtaa valtionvelan kasvuun, mikä on tärkeä mittari talouden vakauden ja kestävyyden arvioinnissa. Valtion menojen lisääminen voi lyhyellä aikavälillä stimuloida taloutta. Esimerkiksi, kun hallitus päättää lisätä infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja, se voi johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja taloudellisen toiminnan elpymiseen. Tämä puolestaan voi lisätä verotuloja ja parantaa talouden yleistä kasvua. Pitkällä aikavälillä valtion menojen on kuitenkin oltava kestäviä, jotta ne eivät johda liialliseen velkaantumiseen tai taloudellisiin epätasapainoihin. Toisaalta, jos valtion menot kohdistetaan tehottomasti tai liian suurina, se voi johtaa talouden ylikuumetilanteeseen, inflaatioon ja taloudellisiin epätasapainoihin. Liiallinen velkaantuminen voi myös rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia reagoida tuleviin taloudellisiin kriiseihin ja vähentää talouden joustavuutta. Monissa maissa valtion menot ovat poliittisesti kiistanalainen aihe. Erilaiset poliittiset puolueet ja talouden asiantuntijat voivat olla eri mieltä siitä, mitkä ovat parhaat kohteet julkisille menoille. Esimerkiksi jotkut voivat puoltaa suurempia menoja koulutukseen ja terveydenhuoltoon, kun taas toiset saattavat painottaa alhaisempia veroja ja pienempää valtion roolia taloudessa. Tämä tekee julkisten menojen suunnittelusta ja hallinnoinnista monimutkaista ja vaatii syvällistä taloudellista analyysiä ja harkintaa. Valtion menojen vaikutuksia voidaan mitata monin eri tavoin. Bruttokansantuote (BKT) on yksi yleisimmistä mittareista, joka kuvaa talouden yleistä suorituskykyä. Julkisen sektorin osuus BKT:stä antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka suuri osa taloudesta on valtion ohjauksessa. Myös velkasuhde BKT:hen on tärkeä mittari, joka kertoo valtion velan suhteesta talouden kokoon. Korkea velkasuhde voi olla merkki siitä, että valtio elää yli varojensa ja voi kohdata tulevaisuudessa taloudellisia haasteita. Julkisen alijäämän mittaaminen antaa tietoa siitä, kuinka paljon valtio kuluttaa enemmän kuin se kerää verotuloja tietyllä aikavälillä. Jatkuva alijäämä voi johtaa velan kasvuun, mikä voi olla kestämätöntä pitkällä aikavälillä. Toisaalta, alijäämän koon ja kestävyyden arviointi riippuu myös talouden yleisestä tilasta ja kasvunäkymistä. Esimerkiksi taantuman aikana tilapäinen alijäämä voi olla perusteltu talouden elvyttämistoimenpide. Valtion menojen tehokkuuden arviointi on myös tärkeää. Tämä tarkoittaa sen tarkastelemista, kuinka hyvin julkiset varat käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveysmenojen tehokkuutta voidaan arvioida tarkastelemalla terveysindikaattoreita, kuten elinajanodotetta ja terveydenhuollon saatavuutta. Koulutusmenojen tehokkuutta voidaan mitata oppimistuloksilla ja työmarkkinoiden toimivuudella. Kansainväliset vertailut voivat tarjota arvokasta näkökulmaa valtion menojen arviointiin. Monet organisaatiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), tarjoavat vertailutietoja eri maiden julkisista menoista. Tämä voi auttaa tunnistamaan parhaat käytännöt ja kehittämään tehokkaita talouspolitiikkoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion menot ovat monimutkainen ja tärkeä osa makrotaloutta. Niiden ymmärtäminen ja tehokas hallinta edellyttävät syvällistä taloudellista analyysiä ja poliittista harkintaa. Eulerpool tarjoaa kattavan ja asiantuntevan näkemyksen julkisten menojen vaikutuksista talouteen ja auttaa käyttäjiä tekemään informoituja päätöksiä. Jatkuva seuranta ja analyysi valtion menojen kehityksestä ovat keskeisiä talouden vakauden ja kestävän kasvun varmistamiseksi.

Valtion menot Singapore — FAQ

What is the current Valtion menot in Singapore?

The current Valtion menot in Singapore is 15,069 Mrd.SGD as of 1.3.2026.

How has the Valtion menot in Singapore changed recently?

The Valtion menot in Singapore decreased from 16,102 Mrd.SGD (1.12.2025) to 15,069 Mrd.SGD (1.3.2026).

What is the all-time high for Valtion menot in Singapore?

The all-time high for Valtion menot in Singapore was 16,15 Mrd.SGD, recorded on 1.3.2024.

What is the all-time low for Valtion menot in Singapore?

The all-time low for Valtion menot in Singapore was 833,2 MSGD, recorded on 1.3.1975.

What is the historical average of Valtion menot in Singapore?

The historical average of Valtion menot in Singapore is 6,21 Mrd.SGD, calculated over the period from 1.3.1975 to 1.3.2026.

Where does the Valtion menot data for Singapore come from?

The Valtion menot data for Singapore is sourced from Statistics Singapore and published on Eulerpool.

Key Figures

Maa

Singapore

Manneri

Aasia

Korkein arvo

16,15 Mrd.

Alin arvo

833,2 M

Keskiarvo

6,21 Mrd.

Tietoedun, joka maksaa itsensä takaisin.

Singapore Valtion menot

Valtion menot

Valtion menot

Valtion menot Historia

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion menot

Korruptioindeksi

Korruptioluokitus

Sotilaalliset menot

Valtion budjetin arvo

Valtion budjetti

Valtion tulot

Valtion velan suhde BKT:hen

Valtion velka

Verotukselliset menot

Valtion menot

Makrosivut muille maille Aasia

Mikä on Valtion menot?

Valtion menot Singapore — FAQ

Key Figures

Muut makrotaloudelliset indikaattorit maalle Singapore