Kulutuskulut Singapore

Uusin Kulutuskulut-luku maalle Singapore

Kurssi

54,46 Mrd. SGD

Muutos +/-

+600,1 M SGD

Prosentuaalinen muutos

+1,11 %

Keskiarvo

23,62 Mrd. SGD

Kaikkien aikojen korkein

54,46 Mrd. SGD

1.6.2026

Kaikkien aikojen matalin

4,47 Mrd. SGD

1.3.1975

Nykyinen arvo Kulutuskulut kohteessa Singapore on 54,46 Mrd. SGD. Kulutuskulut kohteessa Singapore nousi arvoon 54,46 Mrd. SGD päivänä 1.6.2026, kun se oli 53,86 Mrd. SGD päivänä 1.3.2026. Välillä 1.3.1975 - 1.6.2026, keskimääräinen bruttokansantuote kohteessa Singapore oli 23,62 Mrd. SGD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.6.2026 arvolla 54,46 Mrd. SGD, kun taas alhaisin arvo kirjattiin päivänä 1.3.1975 arvolla 4,47 Mrd. SGD.

Lähde: Statistics Singapore

Kulutuskulut maassa Singapore nousi 1.6.2026 päivänä arvosta 53,86 Mrd. SGD 1.3.2026 päivällä arvoon 54,46 Mrd. SGD. Kulutuskulut maassa Singapore oli keskimäärin 23,62 Mrd. SGD aikavälillä 1.3.1975–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 54,46 Mrd. SGD 1.6.2026 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 4,47 Mrd. SGD 1.3.1975 päivällä.

Kulutuskulut

Kulutuskulut

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Kulutusmenot
Päivämäärä
Kulutusmenot
9.1.2024
51,42 Mrd. SGD
12.1.2024
51,52 Mrd. SGD
3.1.2025
52,16 Mrd. SGD
6.1.2025
52,59 Mrd. SGD
9.1.2025
53,20 Mrd. SGD
12.1.2025
53,84 Mrd. SGD
3.1.2026
53,86 Mrd. SGD
6.1.2026
54,46 Mrd. SGD
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Kulutuskulut Historia

Kulutuskulut — Historia
PäivämääräArvo
54,46 Mrd. SGD
53,86 Mrd. SGD
53,84 Mrd. SGD
53,2 Mrd. SGD
52,59 Mrd. SGD
52,16 Mrd. SGD
51,52 Mrd. SGD
51,42 Mrd. SGD
50,73 Mrd. SGD
50,23 Mrd. SGD
...

Mikä on Kulutuskulut?

Kulutuskäyttäytyminen: Makrotalouden Kannalta Keskeinen Osa-alue Kulutuskäyttäytyminen eli kuluttajien ostovoiman ilmentyminen on yksi tärkeimmistä makrotalouden osa-alueista ja se vaikuttaa laajasti eri talouden sektoreihin. Eulerpoolin verkkosivustolla käsittelemme kulutuskäyttäytymistä syväluotauksena, esittäen sekä ajankohtaista dataa että analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään tämän ilmiön monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Kulutuskäyttäytyminen on herkkä monille tekijöille, kuten tulotason muutoksille, korkotasolle, työllisyyden kehitykselle ja kuluttajien luottamukselle. Tämän vuoksi sen seuranta ja analysointi on olennaista laatiessa talousennusteita ja poliittisia päätöksiä. Kulutuskäyttäytymistä voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Ensisijaisesti se jakautuu kahteen pääalueeseen: yksityiseen ja julkiseen kulutukseen. Yksityinen kulutus kattaa kotitalouksien menot, kuten ruoka, asuminen, terveys- ja koulutuspalvelut sekä muu vapaa-ajan käyttö. Julkinen kulutus puolestaan viittaa valtion ja kuntien menoja, jotka kohdistuvat yleiseen hyvinvointiin ja infrastruktuuriin. Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on merkittävä ja sen muutokset vaikuttavat suoraan talouden kasvuun tai taantumaan. Kulutusmenojen rakenteen muuttuminen on yksi merkittävistä kulutuskäyttäytymistä koskevista trendeistä. Viime vuosina digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet merkittävästi kulutustottumuksia. Verkkokaupan kasvu ja uudet maksutavat ovat luoneet uusia haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille, mikä puolestaan vaikuttaa talouskasvuun. Kotitaloudet käyttävät yhä enemmän rahaa digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin, mikä muokkaa kulutuksen rakennetta ja haastaa perinteisiä sektoreita, kuten kivijalkakauppaa. Kulutuksen kestävyystrendi on myös kasvussa. Yhä useammat kuluttajat arvostavat kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, mikä näkyy kulutustavassa ja -kohteissa. Tämä muutos on merkittävä, sillä se vaikuttaa paitsi tuotantoon ja tarjontaan myös talouspolitiikkaan ja sääntelyyn. Kulutuskäyttäytymisen analysoinnissa on huomioitava myös kotitalouksien demografiset tekijät ja elinvaihe. Ikä, sukupuoli, tulotaso ja asuinpaikka ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutustottumuksiin. Esimerkiksi nuoret aikuiset saattavat priorisoida kulutuksessaan vapaa-ajan ja koulutuksen, kun taas ikääntyneet kuluttajat voivat keskittää menonsa terveydenhoitoon ja asuntojen ylläpitoon. Myös maantieteelliset tekijät, kuten kaupungistuminen ja alueellinen taloudellinen kehitys, muokkaavat kulutustottumuksia. Kuluttajien odotukset ja luottamus talouteen ovat keskeisiä muuttujia, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen. Kuluttajan luottamusindeksit, jotka mittaavat kuluttajien näkemystä talouden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä, ovat tärkeitä indikaattoreita talouden merkittävien muutosten havaitsemiseksi. Positiivinen luottamus talouteen kannustaa kulutukseen ja investointeihin, kun taas negatiivinen luottamus voi johtaa säästämiseen ja kulutuksen vähentämiseen, jolla on laajamittaiset vaikutukset talouskasvuun. Makrotaloudessa seurataan myös kulutukseen liittyviä hintatason muutoksia, eli inflaatiota. Inflaation nousu voi heikentää ostovoimaa ja vähentää kulutusta, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua. Keskuspankkien rahapoliittiset toimenpiteet, kuten korkojen sääntely, ovat työkaluja, joiden avulla inflaatiota ja sen vaikutuksia pyritään hallitsemaan. Näin ollen kulutuskäyttäytymisen analysointi edellyttää inflaation ja korkotason kehityksen tarkkaa seurantaa. Eläkejärjestelmien ja sosiaaliturvan muutokset ovat myös tekijöitä, jotka vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu terveys- ja hoivapalveluihin, mikä vaikuttaa merkittävästi julkisiin menoihin ja verotukseen. Vastaavasti sosiaaliturvajärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja siten kulutukseen. Kulutuskäyttäytymisen seurannassa ajantasainen ja tarkka data on olennaista. Eulerpoolin verkkosivustolla pyrimme tarjoamaan korkealaatuista ja luotettavaa makrotaloudellista dataa liittyen kulutuskäyttäytymiseen ja sen eri osa-alueisiin. Dataamme käyttävät niin analyytikot, tutkijat kuin talouspoliittiset päättäjät, jotka tarvitsevat syvällistä ymmärrystä kulutuskäyttäytymisen trendeistä ja niiden vaikutuksista talouteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että kulutuskäyttäytyminen on makrotalouden keskeinen osa-alue, jota moninaiset tekijät muovaavat. Sen ymmärtäminen ja analysointi edellyttää syvällistä tietämystä talouden eri osatekijöistä, kuten tulotaso, inflaatio, korkotaso ja kuluttajien luottamus. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajankohtaista tietoa, joka tukee asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden työtä. Seuraamme tarkasti kulutuskäyttäytymisen kehitystä ja siihen vaikuttavia trendejä, jotta voimme tarjota arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka helpottavat taloudellisten ennusteiden ja suunnitelmien tekoa.

Kulutuskulut Singapore — FAQ

Mikä on nykyinen Kulutuskulut maassa Singapore?

Nykyinen Kulutuskulut maassa Singapore on 54,46 Mrd. SGD (1.6.2026).

Miten Kulutuskulut maassa Singapore on muuttunut äskettäin?

Kulutuskulut maassa Singapore nousi arvosta 53,86 Mrd. SGD (1.3.2026) arvoon 54,46 Mrd. SGD (1.6.2026).

Mikä on Kulutuskulut:n ennätyskorkea maassa Singapore?

Ennätyskorkea Kulutuskulut maassa Singapore oli 54,46 Mrd. SGD (1.6.2026).

Mikä on Kulutuskulut:n ennätysmatala maassa Singapore?

Ennätysmatala Kulutuskulut maassa Singapore oli 4,47 Mrd. SGD (1.3.1975).

Mikä on Kulutuskulut:n historiallinen keskiarvo maassa Singapore?

Historiallinen keskiarvo Kulutuskulut maassa Singapore on 23,62 Mrd. SGD välillä 1.3.1975–1.6.2026.

Mistä Kulutuskulut-tiedot maalle Singapore ovat peräisin?

Kulutuskulut-tiedot maalle Singapore ovat peräisin lähteestä Statistics Singapore ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.