Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Papua-Uusi-Guinea Väestö
Osakekurssi
Nykyinen Väestö Papua-Uusi-Guineassa on 9,95 milj. . Väestö Papua-Uusi-Guineassa nousi 9,95 milj. 1.1.2021, kun se oli 9,75 milj. 1.1.2020. Välillä 1.1.1960 ja 1.1.2022, keskimääräinen BKT Papua-Uusi-Guineassa oli 5,21 milj. . Korkein arvo saavutettiin 1.1.2022 10,14 milj. , kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1960 2,26 milj. .
Väestö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
väestö | |
---|---|
1.1.1960 | 2,26 milj. |
1.1.1961 | 2,30 milj. |
1.1.1962 | 2,34 milj. |
1.1.1963 | 2,39 milj. |
1.1.1964 | 2,43 milj. |
1.1.1965 | 2,49 milj. |
1.1.1966 | 2,54 milj. |
1.1.1967 | 2,60 milj. |
1.1.1968 | 2,66 milj. |
1.1.1969 | 2,72 milj. |
1.1.1970 | 2,78 milj. |
1.1.1971 | 2,85 milj. |
1.1.1972 | 2,92 milj. |
1.1.1973 | 2,99 milj. |
1.1.1974 | 3,06 milj. |
1.1.1975 | 3,14 milj. |
1.1.1976 | 3,22 milj. |
1.1.1977 | 3,30 milj. |
1.1.1978 | 3,39 milj. |
1.1.1979 | 3,48 milj. |
1.1.1980 | 3,57 milj. |
1.1.1981 | 3,67 milj. |
1.1.1982 | 3,77 milj. |
1.1.1983 | 3,87 milj. |
1.1.1984 | 3,98 milj. |
1.1.1985 | 4,08 milj. |
1.1.1986 | 4,19 milj. |
1.1.1987 | 4,29 milj. |
1.1.1988 | 4,40 milj. |
1.1.1989 | 4,51 milj. |
1.1.1990 | 4,62 milj. |
1.1.1991 | 4,73 milj. |
1.1.1992 | 4,84 milj. |
1.1.1993 | 4,95 milj. |
1.1.1994 | 5,07 milj. |
1.1.1995 | 5,19 milj. |
1.1.1996 | 5,31 milj. |
1.1.1997 | 5,45 milj. |
1.1.1998 | 5,58 milj. |
1.1.1999 | 5,72 milj. |
1.1.2000 | 5,85 milj. |
1.1.2001 | 5,97 milj. |
1.1.2002 | 6,10 milj. |
1.1.2003 | 6,22 milj. |
1.1.2004 | 6,35 milj. |
1.1.2005 | 6,49 milj. |
1.1.2006 | 6,71 milj. |
1.1.2007 | 6,92 milj. |
1.1.2008 | 7,14 milj. |
1.1.2009 | 7,36 milj. |
1.1.2010 | 7,58 milj. |
1.1.2011 | 7,81 milj. |
1.1.2012 | 8,03 milj. |
1.1.2013 | 8,25 milj. |
1.1.2014 | 8,46 milj. |
1.1.2015 | 8,68 milj. |
1.1.2016 | 8,90 milj. |
1.1.2017 | 9,11 milj. |
1.1.2018 | 9,33 milj. |
1.1.2019 | 9,54 milj. |
1.1.2020 | 9,75 milj. |
1.1.2021 | 9,95 milj. |
Väestö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 9,95 milj. |
1.1.2020 | 9,75 milj. |
1.1.2019 | 9,54 milj. |
1.1.2018 | 9,33 milj. |
1.1.2017 | 9,11 milj. |
1.1.2016 | 8,9 milj. |
1.1.2015 | 8,68 milj. |
1.1.2014 | 8,46 milj. |
1.1.2013 | 8,25 milj. |
1.1.2012 | 8,03 milj. |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Väestö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇵🇬 Työttömyysaste | 2,7 % | 2,8 % | Vuosittain |
🇵🇬 Vähimmäispalkat | 140,8 PGK/Week | 140,8 PGK/Week | Kvartaali |
Papua-Uuden-Guinean väestö edustaa 0,10 prosenttia maailman kokonaisväestöstä, mikä tarkoittaa käytännössä, että joka 995. ihminen maailmassa on Papua-Uuden-Guinean asukas.
Makroseiten muille maille Australia
Mikä on Väestö
Macroeconomic Category 'Population' in Finnish Väestö on yksi keskeisimmistä tekijöistä makrotaloudessa, ja sen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi talouden eri osa-alueisiin. Väestönkehitys, ikärakenne, syntyvyys ja kuolleisuus, sekä muuttoliike ovat kaikki keskeisiä tekijöitä, jotka muokkaavat talouden kokonaiskuvaa. Eulerpoolissa tarjoamme kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa väestöön liittyvistä makrotaloudellisista indikaattoreista, jotta käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja analyysejä. Väestönmäärän kasvu ja sen jakautuminen ovat avainasemassa talouden kehityksessä. Väestönkasvun nopeus vaikuttaa suoraan työvoiman tarjontaan, kulutuskysyntään ja julkisten palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi voimakas väestönkasvu tarkoittaa usein lisääntyvää tarvetta koulutukselle, terveydenhuollolle ja infrastruktuurille. Toisaalta hidastuva tai negatiivinen väestönkasvu voi tuoda mukanaan haasteita, kuten työvoimapulaa ja kasvavia eläkemenopaineita. Väestönkasvulla on myös suorat vaikutukset BKT:hen ja taloudelliseen kasvuun, sillä se vaikuttaa sekä tarjontapuoleen (työvoima) että kysyntäpuoleen (kulutus). Ikärakenne on toinen merkittävä väestötekijä, joka vaikuttaa makrotalouteen. Ikääntyvä väestö asettaa haasteita eläkejärjestelmille ja terveydenhuollolle, samalla kun se vähentää työvoiman määrää ja voi hidastaa talouskasvua. Nuorekaampi väestörakenne puolestaan merkitsee suurempaa työvoiman tarjontaa ja potentiaalista innovaatio- ja talouskasvua, mutta se vaatii myös suuria investointeja koulutukseen ja nuorten työllisyyteen. Ikärakenteen vaikutukset ulottuvat myös kulutuskysyntään, sillä eri ikäryhmillä on erilaiset kulutustottumukset ja tarpeet. Syntyvyys ja kuolleisuus ovat luonnollisesti olennaisia väestödynamiikan osatekijöitä. Syntyvyyden lasku monissa kehittyneissä maissa on johtanut väestön ikääntymiseen ja jopa väestön supistumiseen. Toisaalta korkea syntyvyys kehitysmaissa voi johtaa nopeaan väestönkasvuun, mutta se voi myös aiheuttaa haasteita, kuten riittämättömät resurssit koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kuolleisuus puolestaan vaikuttaa elinajanodotteeseen ja väestön ikärakenteeseen, mikä heijastuu sosiaaliturvajärjestelmiin ja taloudelliseen suunnitteluun pitkällä aikavälillä. Muuttoliike on toinen merkittävä väestötekijä, joka voi merkittävästi vaikuttaa talouteen. Kansainvälinen muuttoliike voi täydentää työvoimapulaa, tuoda uusia taitoja ja innovaatioita sekä lisätä kulttuurista monimuotoisuutta. Toisaalta se voi myös aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia jännitteitä, jos kotouttamistoimet eivät ole riittäviä tai jos muuttoliike kohdistuu voimakkaasti tiettyihin alueisiin. Sisäinen muuttoliike, kuten maaseudulta kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike, vaikuttaa myös talouden rakenteeseen ja alueelliseen kehitykseen. Väestön koulutustaso on toinen merkittävä väestöön liittyvä makrotaloudellinen tekijä. Koulutustaso vaikuttaa suoraan työvoiman tuottavuuteen, innovaatiokykyyn ja talouden kilpailukykyyn. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä korreloi usein positiivisesti taloudellisen kasvun, korkeamman elintason ja paremman sosiaalisen koheesion kanssa. Toisaalta matala koulutustaso voi johtaa suurempaan työttömyyteen ja taloudellisiin ongelmiin. Myös väestön terveys on keskeinen makrotaloudellinen tekijä. Terveempi väestö on tuottavampi ja sen työvoiman tarjonta on suurempi. Korkea terveydenhuollon laatu ja saavutettavuus voivat myös lisätä eliniänodotetta, mikä vaikuttaa ikärakenteeseen ja eläkemenoihin. Terveysongelmat, kuten krooniset sairaudet tai epidemiat, voivat puolestaan vaikuttaa taloudelliseen suorituskykyyn ja vaatia merkittäviä resursseja terveydenhuoltoon. Tarkasteltaessa väestöä osana makrotaloutta, on tärkeää huomioida myös väestön jakautuminen maantieteellisesti ja sosioekonomisesti. Kaupunkien ja maaseudun väestökehitys voi olla hyvin erilaista, ja se vaikuttaa sekä alueelliseen että kansalliseen talouskehitykseen. Sosioekonomiset tekijät, kuten tulotaso, työllisyysaste ja asuinolot, vaikuttavat myös väestön taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme kattavaa dataa ja analyysejä kaikista näistä väestön makrotaloudellisista tekijöistä. Tavoitteenamme on tarjota käyttäjillemme selkeää, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään väestön dynamiikan vaikutuksia talouteen ja tekemään parempia päätöksiä. Olitpa sitten taloudellinen analyytikko, politiikantekijä, tutkija tai opiskelija, löydät meiltä tarvitsemasi tiedot ja työkalut väestöön liittyvien makrotaloudellisten kysymysten tarkasteluun ja analysointiin. Ymmärtämällä väestön vaikutukset talouteen, voimme paremmin suunnitella ja toteuttaa sellaisia taloudellisia ja sosiaalisia strategioita, jotka tukevat kestävää ja tasapainoista kehitystä. Väestön dynamiikan analysointi on keskeistä, kun pyritään ennakoimaan tulevia taloudellisia trendejä ja varautumaan niihin. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan käyttäjilleen korkealaatuista dataa ja syvällisiä analyysejä, jotta voimme yhdessä luoda selkeämmän kuvan tulevaisuuden makrotaloudellisesta maisemasta.