Tuonti Papua-Uusi-Guinea

Uusin Tuonti-luku maalle Papua-Uusi-Guinea

Kurssi

5,55 Mrd. PGK

Muutos +/-

-182,1 M PGK

Prosentuaalinen muutos

-3,18 %

Keskiarvo

2,39 Mrd. PGK

Kaikkien aikojen korkein

5,73 Mrd. PGK

1.12.2025

Kaikkien aikojen matalin

518,00 M PGK

1.3.1998

Tämänhetkinen arvo Tuonti Papua-Uusi-Guinea on 5,55 Mrd. PGK. Tuonti Papua-Uusi-Guinea laski 5,55 Mrd. PGK 1.3.2026, kun se oli 5,73 Mrd. PGK 1.12.2025. Välillä 1.6.1997 ja 1.3.2026, keskimääräinen BKT Papua-Uusi-Guinea oli 2,39 Mrd. PGK. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.12.2025 5,73 Mrd. PGK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1998 518,00 M PGK.

Lähde: Bank of Papua New Guinea

Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea laski 1.3.2026 päivänä arvosta 5,73 Mrd. PGK 1.12.2025 päivällä arvoon 5,55 Mrd. PGK. Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea oli keskimäärin 2,39 Mrd. PGK aikavälillä 1.6.1997–1.3.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 5,73 Mrd. PGK 1.12.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 518,00 M PGK 1.3.1998 päivällä.

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Päivämäärä
Tuonti
6.1.2024
5,26 Mrd. PGK
9.1.2024
5,03 Mrd. PGK
12.1.2024
5,13 Mrd. PGK
3.1.2025
4,58 Mrd. PGK
6.1.2025
4,81 Mrd. PGK
9.1.2025
5,31 Mrd. PGK
12.1.2025
5,73 Mrd. PGK
3.1.2026
5,55 Mrd. PGK
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
5,55 Mrd. PGK
5,73 Mrd. PGK
5,31 Mrd. PGK
4,81 Mrd. PGK
4,58 Mrd. PGK
5,13 Mrd. PGK
5,03 Mrd. PGK
5,26 Mrd. PGK
3,94 Mrd. PGK
4,6 Mrd. PGK
...

Tuonti

Papua-Uusi-Guinea tuo pääasiassa polttoainetta, riisiä, ajoneuvoja, raskaita koneita, lihaa, rautaa ja terästä sekä renkaita. Papua-Uuden-Guinean tärkeimmät tuontikumppanit ovat Australia, Yhdysvallat, Singapore, Kiina, Japani, Uusi-Seelanti, Malesia, Hongkong ja Indonesia.

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Papua-Uusi-Guinea — FAQ

Mikä on nykyinen Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea?

Nykyinen Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea on 5,55 Mrd. PGK (1.3.2026).

Miten Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea on muuttunut äskettäin?

Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea laski arvosta 5,73 Mrd. PGK (1.12.2025) arvoon 5,55 Mrd. PGK (1.3.2026).

Mikä on Tuonti:n ennätyskorkea maassa Papua-Uusi-Guinea?

Ennätyskorkea Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea oli 5,73 Mrd. PGK (1.12.2025).

Mikä on Tuonti:n ennätysmatala maassa Papua-Uusi-Guinea?

Ennätysmatala Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea oli 518,00 M PGK (1.3.1998).

Mikä on Tuonti:n historiallinen keskiarvo maassa Papua-Uusi-Guinea?

Historiallinen keskiarvo Tuonti maassa Papua-Uusi-Guinea on 2,39 Mrd. PGK välillä 1.6.1997–1.3.2026.

Mistä Tuonti-tiedot maalle Papua-Uusi-Guinea ovat peräisin?

Tuonti-tiedot maalle Papua-Uusi-Guinea ovat peräisin lähteestä Bank of Papua New Guinea ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.