Tee elämäsi parhaat sijoitukset
fair value · 20 million securities worldwide · 50 year history · 10 year estimates · leading business news

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇲🇽

Meksiko Öljyttömät vientiä

Osakekurssi

48,724 miljardia USD
Muutos +/-
+625,518 milj. USD
Muutos %
+1,29 %

Öljyttömät vientiä nykyinen arvo Meksikoissa on 48,724 miljardia USD. Öljyttömät vientiä Meksikoissa nousi arvoon 48,724 miljardia USD 1.3.2024, kun se oli ollut 48,098 miljardia USD 1.2.2024. Vuosina 1.1.1980 - 1.4.2024 Meksikoin BKT:n keskiarvo oli 15,48 miljardia USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2023 51,00 miljardia USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.1982 313,90 milj. USD.

Lähde: Banco de México

Öljyttömät vientiä

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Muut kuin öljyvienti

Öljyttömät vientiä Historia

PäivämääräArvo
1.3.202448,724 miljardia USD
1.2.202448,098 miljardia USD
1.1.202439,236 miljardia USD
1.12.202346,652 miljardia USD
1.11.202347,805 miljardia USD
1.10.202348,779 miljardia USD
1.9.202346,212 miljardia USD
1.8.202349,317 miljardia USD
1.7.202344,821 miljardia USD
1.6.202348,95 miljardia USD
1
2
3
4
5
...
54

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Öljyttömät vientiä

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇲🇽
Autovienti
310 655 Units289 756 UnitsKuukausittain
🇲🇽
Kaupankäynnin ehdot
50,959 points51,047 pointsKuukausittain
🇲🇽
Kauppatase
1,991 miljardia USD−3,746 miljardia USDKuukausittain
🇲🇽
Kultavarannot
120,15 Tonnes120,38 TonnesKvartaali
🇲🇽
Matkailijoiden saapumiset
2,277 milj. 2,075 milj. Kuukausittain
🇲🇽
Matkailutulot
2,494 miljardia USD3,258 miljardia USDKuukausittain
🇲🇽
Öljynviennit
2,113 miljardia USD2,028 miljardia USDKuukausittain
🇲🇽
Pääomavirrat
−12,442 milj. USD−11,86 milj. USDKvartaali
🇲🇽
Raakaöljyn tuotanto
1 836 BBL/D/1K1 868 BBL/D/1KKuukausittain
🇲🇽
Terrorisminiindeksi
1,04 Points1,578 PointsVuosittain
🇲🇽
Tilisiirrot
14,105 miljardia USD16,228 miljardia USDKvartaali
🇲🇽
Tuonnit
53,68 miljardia USD55,066 miljardia USDKuukausittain
🇲🇽
Ulkomaan suorat sijoitukset
20,313 miljardia USD1,069 miljardia USDKvartaali
🇲🇽
Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen
8,6 % of GDP9 % of GDPVuosittain
🇲🇽
Ulkomainen velka
593,996 miljardia USD583,15 miljardia USDKvartaali
🇲🇽
Vaihtotase
−12,582 miljardia USD11,817 miljardia USDKvartaali
🇲🇽
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
−1,5 % of GDP−1,2 % of GDPVuosittain
🇲🇽
Vienti
55,671 miljardia USD51,319 miljardia USDKuukausittain

Mikä on Öljyttömät vientiä

Ei-Öljyviennit: Suomen Makrotaloudellinen Voimavara Eulerpool, johtava makrotaloudellisten tietojen esityssivusto, tarjoaa syvällisen tarkastelun Suomen ei-öljyviennistä, joka on merkittävä tekijä kansantalouden kannalta. Tämä kuvaus valottaa ei-öljyviennin merkitystä, trendejä ja vaikutuksia Suomen talouteen. Ei-öljyviennit viittaavat kaikkiin vientituotteisiin ja -palveluihin, jotka eivät sisällä raakaöljyä tai öljytuotteita. Tämä kategoria on erityisen tärkeä maissa, kuten Suomessa, joissa öljyntuotanto ei ole merkittävä talouden osa-alue. Ei-öljyvientien osalta Suomi on onnistunut luomaan vahvan perustan, joka kattaa monipuolisesti eri teollisuuden aloja. Näihin kuuluvat pääasiassa teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Teknologiateollisuus on yksi suurimmista ei-öljyviennin sektoreista Suomessa. Yritykset kuten Nokia ja Kone ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti ja edustavat suomalaisen innovaation huippua. Suomen koulutusjärjestelmä, joka korostaa teknologista osaamista, on osaltaan vaikuttanut tämän sektorin kasvuun. Teknologiaviennillä on kriittinen rooli Suomen kansantaloudessa, sillä se tuo merkittävää valuuttatuloa ja työllistää huomattavan osan työvoimasta. Metsäteollisuus on toinen keskeinen, ei-öljyviennin sektori, jolla on pitkät perinteet Suomessa. Metsätalous on integroitu osa suomalaista yhteiskuntaa, ja maatamme pidetäänkin kestävän metsänhoidon edelläkävijänä. Paperi- ja kartonki, sahatavara, sekä sellu ovat merkittäviä vientituotteita, jotka viedään pääasiassa Euroopan ja Aasian markkinoille. Metsäteollisuuden kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, innovaatioihin ja kestävään kehitykseen. Kemianteollisuus on kolmas merkittävä ei-öljyviennin osa-alue, jossa Suomi on saavutanut kunnioitettavan aseman. Erityisesti biokemian ja lääkealan innovaatiot ovat nostaneet Suomen maailman kartalle. Tästä esimerkkinä voidaan mainita lääkeyhtiöt kuten Orion ja Neste, joka on tunnettu uusiutuvista energiaratkaisuistaan. Kemianteollisuudella on syvällinen vaikutus myös muihin teollisuuden aloihin, sillä se toimittaa raaka-aineita ja komponenteja esimerkiksi teknologia- ja metsäteollisuudelle. Suomen metalliteollisuus on myös merkittävässä roolissa ei-öljyviennissä. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ovat perinteisesti olleet vahvoja aloja Suomessa. Erityisesti ruostumattoman teräksen ja muiden erikoismetallien tuotanto sekä niihin liittyvä teknologia ovat arvostettuja vientituotteita. Tämä sektori hyötyy suuresti Suomen luonnonvaroista, kuten nikkelistä ja sinkistä, sekä korkeasta teknologisesta osaamisesta. Tämä vahva ei-öljyvientisektori vahvistaa Suomen taloudellista kestävyyttä ja vakautta. Monipuolinen viennin rakenne suojaa taloutta öljyn hinnan heilahteluilta ja tarjoaa vakaan perustan talouskasvulle. Lisäksi ei-öljyviennit parantavat kauppataseen tasapainoa ja mahdollistavat investoinnit kotimaisiin innovaatioihin ja infrastruktuuriin. Ei-öljyviennin kasvuun vaikuttavat monet tekijät, kuten globaalit markkinatrendit, vaihtokurssimuutokset ja geopoliittiset tapahtumat. Suomessa on myös kiinnitetty erityistä huomiota vientimarkkinoiden monipuolistamiseen ja uusien markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen. Esimerkiksi Aasian markkinoiden nousu on tuonut uusia kasvumahdollisuuksia suomalaisille vientituotteille, erityisesti teknologia- ja metsäteollisuudelle. Vaikka ei-öljyviennit ovat merkittävä voimavara, niillä on myös haasteita. Kova globaalin kilpailu ja teknologian nopea kehitys vaativat jatkuvaa innovointia ja tehostamista. Suomessa panostetaankin voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen, joiden avulla voidaan säilyttää ja parantaa kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla. Hallitus ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä luodakseen otollisen toimintaympäristön yrityksille kehittyä ja laajentaa toimintaansa. Koulutus on avainasemassa ylläpidettäessä ja kehittäessä ei-öljyviennin sektoreiden kilpailukykyä. Suomen koulutusjärjestelmä on tunnettu korkealaatuisuudestaan, ja teknologisten taitojen painottaminen on kasvavassa määrin keskiössä. On myös tärkeää, että ammatti- ja korkeakoulut tarjoavat koulutusohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ei-öljyviennit ovat kriittinen komponentti Suomen makrotaloudessa. Teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus muodostavat vahvan viennin perustan, joka tukee taloudellista kasvua ja vakautta. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot auttavat ymmärtämään tämän tärkeän sektorin kehitystä ja vaikutuksia. Strategiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen sekä kaupankäynnin edellytyksiin varmistavat, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä globaalissa talousympäristössä tulevaisuudessakin. Ei-öljyviennit eivät ole vain taloudellinen mittari, vaan ne ovat myös kuva Suomen kyvystä innovoida, tuottaa laadukkaita tuotteita ja palveluja, sekä edistää kestävää kehitystä maailmanmarkkinoilla. Suomessa on paljon osaamista ja potentiaalia, jota voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ei-öljyviennin kasvattamiseksi. Eulerpool seuraa tätä kehitystä tarkasti ja tarjoaa ajantasaisia ja syvällisiä analyysejä ei-öljyviennin vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomen taloudelle.