🇲🇳

Mongolia Valtion tulot

Kurssi

Kurssi
2,599 T MNT
Muutos +/-
+771,285 Mrd. MNT
Prosentuaalinen muutos
+42,20 %

Valtion tulot nykyinen arvo Mongolia on 2,599 T MNT. Valtion tulot Mongolia nousivat 2,599 T MNT 1.2.2026, aiemman arvon ollessa 1,828 T MNT 1.1.2026. Välillä 1.1.2000 ja 1.12.2025, keskimääräinen BKT Mongolia oli 670,72 Mrd. MNT. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 ollessa 5,03 T MNT, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2000 ollessa 13,47 Mrd. MNT.

Lähde: National Statistical Office of Mongolia

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Valtion tulot

Valtion tulot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Valtion tulot
Date
Valtion tulot
1.1.2000
13,47 Mrd. MNT
2.1.2000
16,09 Mrd. MNT
3.1.2000
25,55 Mrd. MNT
4.1.2000
19,47 Mrd. MNT
5.1.2000
25,79 Mrd. MNT
6.1.2000
30,27 Mrd. MNT
7.1.2000
25,49 Mrd. MNT
8.1.2000
31,01 Mrd. MNT
9.1.2000
31,50 Mrd. MNT
10.1.2000
27,06 Mrd. MNT
11.1.2000
33,59 Mrd. MNT
12.1.2000
63,89 Mrd. MNT
1.1.2001
20,42 Mrd. MNT
2.1.2001
21,68 Mrd. MNT
3.1.2001
33,28 Mrd. MNT
Access this data via the Eulerpool API

Valtion tulot Historia

Valtion tulot — Historia
PäivämääräArvo
2,599 T MNT
1,828 T MNT
5,029 T MNT
2,595 T MNT
2,778 T MNT
2,936 T MNT
2,73 T MNT
2,546 T MNT
2,651 T MNT
2,414 T MNT
...

Valtion tulot

Hallitus tulot viittaavat kaikkiin hallituksen saamiin maksuihin, mukaan lukien verot, tullimaksut, valtionyhtiöiden tulot, pääomatulot ja ulkomainen apu. Hallituksen tulot ovat osa hallituksen budjettitasapainon laskentaa.

Makrosivut muille maille Aasia

Mikä on Valtion tulot?

Valtion tulot ovat keskeinen osa makrotaloudellista analyysia, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa julkisen sektorin taloudellisesta kunnosta ja valtion kyvystä täyttää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan. Eulerpoolin tarjoamat kattavat tiedot valtion tuloista auttavat sijoittajia, tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin hallituksen taloudellisia toimia ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. Valtion tulot koostuvat monista eri komponenteista, kuten verotuloista, valtion omistamien yritysten tuotoista, tuloveroista, arvonlisäveroista, kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista ja sakoista. Nämä tulot muodostavat merkittävän osan valtion budjetista ja ovat ratkaisevia julkisten palveluiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa. Verotulot ovat tyypillisesti suurin yksittäinen tulonlähde, ja ne jaetaan edelleen eri verotyyppeihin, joilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa talouteen. Verojen keräämisellä on monia tarkoituksia. Ensinnäkin verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja sosiaalipalveluita. Nämä palvelut tuottavat yleistä hyvinvointia ja taloudellista stabiliteettia, mikä on oleellista kestävän talouskasvun kannalta. Toiseksi veroilla voidaan tasoittaa tuloeroja ja vähentää taloudellista epätasa-arvoa erilaisten tulonsiirtojen ja sosiaalisten tukien avulla. Valtion tulot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään verotuloihin. Monet valtiot omistavat merkittävän määrän liiketoimintaa ja omaisuutta, kuten energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorien yrityksiä. Näiden yritysten tuottamat voitot voivat olla merkittävä tulonlähde valtiolle, erityisesti niille valtioille, joilla on rikkaat luonnonvarat tai vahvat teolliset sektorit. Nämä tulot voivat tarjota vakautta valtion budjettiin ja vähentää verotuloihin kohdistuvaa painetta. Ilman tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää, valtion kyky kerätä tuloja ja täyttää taloudelliset velvoitteet voi heikentyä merkittävästi. Veronkierto, harmaa talous ja muut laittomat toimet voivat vähentää verotuloja ja asettaa lisäpaineita valtion talouteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi valtioiden on panostettava moderniin verohallintojärjestelmään, jolla voidaan seurata ja valvoa verotuksen toteutumista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Yksi tärkeä osa valtion tulojen analysoinnissa on taloudellisen suhdanteen vaikutuksen ymmärtäminen. Noususuhdanteen aikana verotulot kasvavat yleensä voimakkaasti korkean talouskasvun ja alhaisen työttömyysasteen myötä. Toisaalta taantuma-aikana verotulot vähenevät, koska työttömyys kasvaa ja yritysten voitot laskevat. Tämä dynaamisuus asettaa haasteita valtion budjetin suunnittelulle ja hallinnalle, erityisesti kun pyritään tasapainottamaan julkiset menot ja tulot pitkällä aikavälillä. Valtion tulot ja niiden tehokas hallinta ovat myös keskeinen elementti julkisessa velanhoidossa. Kestävällä tulorakenteella varmistetaan, että valtio pystyy kattamaan menonsa ja rahoittamaan investointejaan ilman liiallista velanottoa. Tämä on tärkeää, koska korkeat velkatasot voivat johtaa korkokulujen kasvuun ja vähentää resursseja muista julkisista menoista. Globaalit taloudelliset muutokset, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, vaikuttavat myös valtion tulojen keräämiseen. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden verotus on noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska perinteiset veromallit eivät välttämättä kata digitaalisessa taloudessa syntyviä tuloja yhtä tehokkaasti kuin fyysisen talouden tuloja. Tämä edellyttää uusien veromallien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas verotus. Lisäksi, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö ja veronkierron ehkäiseminen ovat tärkeitä tekijöitä valtion tulojen turvaamisessa. Monien maiden hallitukset tekevät yhteistyötä verotietojen vaihtamiseksi ja kansainvälisen verojen välttelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi OECD:n veroviranomaisten yhteistyö ja BEPS-toimenpiteet (Base Erosion and Profit Shifting) ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä. Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) ovat myös tärkeä osa valtion tulojen keräämistä. PK-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimasta ja tuottavat merkittäviä verotuloja palkkaverojen ja yritysverojen muodossa. Näiden yritysten toimintaympäristön tukeminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat lisätä verotuloja ja edistää talouskasvua. Lopuksi, valtion tulojen tarkastelu on ratkaisevaa myös pitkän aikavälin taloussuunnittelun kannalta. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat merkittävästi valtion tulojen ja menojen rakenteeseen tulevaisuudessa. Näiden muutosten ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat keskeisiä elementtejä kestävässä julkisessa talouspolitiikassa. Eulerpoolin tarjoamat laajat ja tarkat tiedot valtion tuloista auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia ilmiöitä ja tarjoavat arvokasta tietoa erilaisten taloudellisten päätösten tueksi. Analysoimalla ja seuraamalla valtion tuloja, käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja kehittää syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten julkinen sektori vaikuttaa kansantalouden kehitykseen.

Valtion tulot Mongolia — FAQ

What is the current Valtion tulot in Mongolia?

The current Valtion tulot in Mongolia is 2,599 TMNT as of 1.2.2026.

How has the Valtion tulot in Mongolia changed recently?

The Valtion tulot in Mongolia increased from 1,828 TMNT (1.1.2026) to 2,599 TMNT (1.2.2026).

What is the all-time high for Valtion tulot in Mongolia?

The all-time high for Valtion tulot in Mongolia was 5,03 TMNT, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Valtion tulot in Mongolia?

The all-time low for Valtion tulot in Mongolia was 13,47 Mrd.MNT, recorded on 1.1.2000.

What is the historical average of Valtion tulot in Mongolia?

The historical average of Valtion tulot in Mongolia is 670,72 Mrd.MNT, calculated over the period from 1.1.2000 to 1.12.2025.

Where does the Valtion tulot data for Mongolia come from?

The Valtion tulot data for Mongolia is sourced from National Statistical Office of Mongolia and published on Eulerpool.