Malta Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Kurssi
Kurssi
46,4 % of GDP
Muutos +/-
+0,5 % of GDP
Prosentuaalinen muutos
+1,09 %
Tämänhetkinen arvo Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Malta on 46,4 % of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Malta nousi 46,4 % of GDP 1.1.2025, sen oltua 45,9 % of GDP 1.1.2024. Välillä 1.1.1995 ja 1.1.2025, bruttokansantuotteen keskiarvo Malta oli 55,92 % of GDP. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2004 ja se oli 71,20 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1995 ja se oli 34,30 % of GDP.
The current value of Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta is 46,4% of GDP. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta increased to 46,4% of GDP from 45,9% of GDP.Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta averaged 55,92% of GDP from 1.1.1995 until 1.1.2025.The all-time high was 71,20% of GDP (1.1.2004)and the record low was 34,30% of GDP (1.1.1995).
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 46,4 % of GDP | |
| 45,9 % of GDP | |
| 46,9 % of GDP | |
| 50,3 % of GDP | |
| 49,7 % of GDP | |
| 48,8 % of GDP | |
| 39,2 % of GDP | |
| 41,4 % of GDP | |
| 45,6 % of GDP | |
| 53,1 % of GDP |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Hallituksen kulutus suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Korruptioindeksi
Vuosittain
Korruptioluokitus
Vuosittain
Sotilaalliset menot
Vuosittain
Turvanpaikkahakemukset
Kuukaittain
Valtion budjetin arvo
Vuosineljännes
Valtion budjetti
Vuosittain
Valtion menot
Vuosineljännes
Valtion tulot
Vuosineljännes
Valtion velka
Vuosineljännes
Verotukselliset menot
Vuosineljännes
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Yleisesti ottaen investoijat käyttävät valtionvelkaa prosentteina BKT:stä arvioidakseen maan kykyä suorittaa tulevia velanmaksuja, mikä näin ollen vaikuttaa maan lainakustannuksiin ja valtion joukkovelkakirjojen tuottoihin.
Makrosivut muille maille Eurooppa
Mikä on Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)?
Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista mittareista, joka antaa selkeän kuvan maan taloustilanteesta ja rahoituksen kestävyydestä. Tämä mittari, joka tunnetaan yleisesti nimellä velkasuhde, lukee valtion kokonaisvelan jaettuna maan vuosittaisella bruttokansantuotteella. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme kattavan analyysin tästä keskeisestä talouden indikaattorista, jotta käyttäjämme voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja ymmärtää taloudellisia suuntauksia paremmin. Valtion velka on summa, jonka valtion hallitus on velkaa suhteessa lainanantajiin, ja se voi koostua esimerkiksi valtion joukkovelkakirjoista, lainoista ja muista velkavälineistä. Bruttokansantuote puolestaan mittaa maan taloudellista suorituskykyä ja viittaa kaikkien lopputuotteiden ja -palveluiden markkina-arvoon tietyllä ajanjaksolla, yleensä vuodessa. Näiden kahden muuttujan suhde antaa siis selkeän kuvan siitä, kuinka suuri osa maan taloudellisesta tuotannosta tarvitaan valtion velan hallintaan. Valtion velkasuhteen tarkastelu on erityisen tärkeää monesta syystä. Ensinnäkin, korkea velkasuhde voi viitata siihen, että maa on ottanut merkittävästi lainaa rahoittaakseen julkisia menojaan. Tämä voi olla merkki siitä, että valtio elvyttää taloutta, esimerkiksi suurilla investoinneilla infrastruktuuriin tai sosiaaliturvaan, mikä voi pitkällä aikavälillä tukea talouskasvua. Toisaalta korkea velkasuhde voi myös viitata siihen, että valtio joutuu velkaantumaan peittääkseen budjettivajeensa, mikä voi kieliä talouden rakenteellisista ongelmista ja heikosta talouden hallinnasta. Matalampi velkasuhde puolestaan voi osoittaa vahvaa ja kestävää taloushallintoa, jossa valtio on onnistunut pitämään menojen ja tulojen tasapainon ilman tarpeetonta velkaantumista. Tällaisessa tilanteessa valtiolla on enemmän liikkumavaraa taloudellisten kriisien varalta, ja se voi helpommin rahoittaa julkisia hankkeitaan tulevaisuudessa. Korkea velkasuhde ei automaattisesti tarkoita talouden kriisiä, mutta se voi aiheuttaa huolia sekä kotimaisille että kansainvälisille sijoittajille, joilla on lainaa valtioon. Suuri velka voi johtaa korkojen nousuun, sillä lainanantajat saattavat vaatia korkeampia korvauksia suuremmasta riskistä. Tämä voi taasen hidastaa talouskasvua, sillä korkeat korot voivat vähentää yritysten halukkuutta investointeihin ja kuluttajien kulutusta. Seuranta ja analyysi velkasuhteesta ovatkin valtioille kriittisiä, jotta ne voivat optimoida talouspolitiikkaansa. Velkasuhdetta voidaan laskea esimerkiksi lisäämällä bruttokansantuotetta, vähentämällä valtion velan määrää tai optimoimalla valtion budjettia niin, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Jälkimmäinen voi vaatia vaikeita poliittisia päätöksiä, kuten veronkorotuksia tai julkisten menojen leikkauksia. Valtion velkasuhteen vertailu muiden maiden vastaaviin mittareihin voi myös antaa hyödyllistä kontekstia. Esimerkiksi euroalueen jäsenmailla on velvollisuus pitää velkasuhteensa tietyissä rajoissa Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti. Tästä syystä euroalueen maat pyrkivät yleensä pitämään velkasuhteensa alle 60 % BKT:stä. Muut maat, kuten Yhdysvallat ja Japani, joilla on erittäin suuri velka BKT:hen verrattuna, voivat puolestaan luottaa enemmän kansallisiin valuuttoihinsa ja taloudellisiin järjestelmiinsä, mikä antaa niille enemmän taloudellista joustavuutta. On myös tärkeää huomata, että jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat sen velkasuhteeseen ja sen potentiaalisiin riskeihin. Kehittyvillä mailla voi olla suurempi riski velkakriisille valuuttakurssien vaihtelun tai heikompien talouden rakenteiden vuoksi, kun taas kehittyneillä mailla on usein vahvemmat taloudelliset järjestelmät ja pääomat, jotka helpottavat korkean velkasuhteen hallintaa. Eulerpoolin ansiosta käyttäjämme voivat seurata ja analysoida valtion velkasuhteita monista eri maista ja vertailla niitä keskenään. Tarjoamamme tiedot ja analyysit auttavat käyttäjiämme ymmärtämään paremmin taloudellisia suuntauksia ja niiden vaikutuksia. Pyrimme tarjoamaan kattavat ja ajantasaiset tiedot, jotta sijoittajat, analyytikot ja päätöksentekijät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja kohdentaa resurssejaan tehokkaammin. Yhteenvetona valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on merkittävä taloudellinen mittari, joka kertoo paljon valtion taloudellisesta terveydestä ja kestävyyden tasosta. Eulerpoolin tarjoamat analyysit ja tiedot auttavat käyttäjiämme ymmärtämään tämän mittarin merkityksen ja sen vaikutukset laajemmin, jotta he voivat navigoida monimutkaisessa talousympäristössä luottavaisesti.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Malta — FAQ
What is the current Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta?
The current Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta is 46,4% of GDP as of 1.1.2025.
How has the Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta changed recently?
The Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta increased from 45,9% of GDP (1.1.2024) to 46,4% of GDP (1.1.2025).
What is the all-time high for Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta?
The all-time high for Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta was 71,20% of GDP, recorded on 1.1.2004.
What is the all-time low for Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta?
The all-time low for Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta was 34,30% of GDP, recorded on 1.1.1995.
What is the historical average of Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta?
The historical average of Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) in Malta is 55,92% of GDP, calculated over the period from 1.1.1995 to 1.1.2025.
Where does the Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) data for Malta come from?
The Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) data for Malta is sourced from EUROSTAT and published on Eulerpool.
Lisää työkaluja ja analyysejä
Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.
Aktienlöytäjä
Seuloi 20 000+ osaketta maailmanlaajuisesti yli 1 000 000 datapistettä käyttäen.
Insiderikaupat
Seuraa sisäpiiriostoja ja -myyntejä reaaliajassa.
Supersijoittajat
Seuraa maailman suurimpien sijoittajien salkuja
Osinkokalenteri
Suunnittele passiivinen tulovirta osinkojen maksupäivien avulla.
Tuloskalenteri
Kaikki neljännesvuositulokset yhdellä silmäyksellä.
Talouskalenteri
Taloustapahtumat ja tiedot yli 200 maasta.
Kongressiseuranta
Yhdysvaltain kongressin jäsenten STOCK Act -ilmoitukset
Fear & Greed Index
Market Sentiment Indicator
Krypton Fear & Greed -indeksi
Kryptomarkkinoiden tunnelma
Ideat
Kureerattuja osakelistoja strategian, indeksin ja maan mukaan.
Toimialat
Parhaat osakkeet lajiteltuina toimialan ja sektorin mukaan.
Maat
Osakemarkkinat ja pääyritykset maittain.
Strategia
Todistetut sijoitusstrategiat historiallisilla tuotoilla.
Indeksi
Suurten osakeindeksien kehitys ja koostumus.
Sanasto
Kattava pörssileksikon rahoitus- ja osakkeiden termeille
Blogi
Uutiset, kumppanuudet ja tuote-ilmoitukset