Malta Tuonti

Kurssi

Kurssi

855,06 M EUR

Muutos +/-

+140,28 M EUR

Prosentuaalinen muutos

+19,63 %

Tuontin nykyinen arvo Maltassa on 855,06 M EUR. Tuonti Maltassa nousi arvoon 855,06 M EUR 1.5.2026, sen oltua 714,78 M EUR 1.4.2026. Välillä 1.1.1996 ja 1.5.2026, keskimääräinen BKT Maltassa oli 410,35 M EUR. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.8.2024 1,36 Mrd. EURllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.2020 42,61 M EURllä.

Lähde: National Statistics Office, Malta

The current value of Tuonti in Malta is 855,06 MEUR. Tuonti in Malta increased to 855,06 MEUR from 714,78 MEUR.Tuonti in Malta averaged 410,35 MEUR from 1.1.1996 until 1.5.2026.The all-time high was 1,36 Mrd.EUR (1.8.2024)and the record low was 42,61 MEUR (1.12.2020).

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Date
Tuonti
10.1.2025
78,77 M EUR
11.1.2025
605,56 M EUR
12.1.2025
688,47 M EUR
1.1.2026
535,48 M EUR
2.1.2026
534,30 M EUR
3.1.2026
664,05 M EUR
4.1.2026
714,78 M EUR
5.1.2026
855,06 M EUR
Access this data via the Eulerpool API

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
855,06 M EUR
714,78 M EUR
664,05 M EUR
534,3 M EUR
535,48 M EUR
688,47 M EUR
605,56 M EUR
78,77 M EUR
816,05 M EUR
769,11 M EUR
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti

Tuonti

Malta on raakaöljyjen ja mineraaliöljyjen, ei-sähkökäyttöisten koneiden, lentokoneiden ja muun kuljetuskaluston, muovien ja muiden puolivalmisteiden, elintarvikkeiden, juomien ja tupakan netto-ostaja. Malta tuo pääosin tavaroita Italiasta, Iso-Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta.

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Malta — FAQ

What is the current Tuonti in Malta?

The current Tuonti in Malta is 855,06 MEUR as of 1.5.2026.

How has the Tuonti in Malta changed recently?

The Tuonti in Malta increased from 714,78 MEUR (1.4.2026) to 855,06 MEUR (1.5.2026).

What is the all-time high for Tuonti in Malta?

The all-time high for Tuonti in Malta was 1,36 Mrd.EUR, recorded on 1.8.2024.

What is the all-time low for Tuonti in Malta?

The all-time low for Tuonti in Malta was 42,61 MEUR, recorded on 1.12.2020.

What is the historical average of Tuonti in Malta?

The historical average of Tuonti in Malta is 410,35 MEUR, calculated over the period from 1.1.1996 to 1.5.2026.

Where does the Tuonti data for Malta come from?

The Tuonti data for Malta is sourced from National Statistics Office, Malta and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.