Maakaasun tuonti Liettua

Uusin Maakaasun tuonti-luku maalle Liettua

Kurssi

16 341 Terajoule

Muutos +/-

+5 210 Terajoule

Prosentuaalinen muutos

+46,81 %

Keskiarvo

14 607,66 Terajoule

Kaikkien aikojen korkein

30 464,00 Terajoule

1.1.2026

Kaikkien aikojen matalin

3 163,00 Terajoule

1.6.2010

Nykyinen Maakaasun tuonti Liettua-ssa on 16 341 Terajoule. Maakaasun tuonti Liettua-ssa nousi 16 341 Terajoule 1.9.2026, kun se oli 11 131 Terajoule 1.8.2026. Välillä 1.1.2008 - 1.9.2026 keskimääräinen BKT Liettua-ssa oli 14 607,66 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2026 30 464,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2010 3 163,00 Terajoule.

Lähde: EUROSTAT

Maakaasun tuonti maassa Liettua nousi 1.9.2026 päivänä arvosta 11 131 Terajoule 1.8.2026 päivällä arvoon 16 341 Terajoule. Maakaasun tuonti maassa Liettua oli keskimäärin 14 607,66 Terajoule aikavälillä 1.1.2008–1.9.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 30 464,00 Terajoule 1.1.2026 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 3 163,00 Terajoule 1.6.2010 päivällä.

Maakaasun tuonti

Maakaasun tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

Maakaasuimporit
Päivämäärä
Maakaasuimporit
2.1.2026
24 154,00 Terajoule
3.1.2026
22 067,00 Terajoule
4.1.2026
11 668,00 Terajoule
5.1.2026
16 148,00 Terajoule
6.1.2026
16 136,00 Terajoule
7.1.2026
17 274,00 Terajoule
8.1.2026
11 131,00 Terajoule
9.1.2026
16 341,00 Terajoule

Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

100 000 pyyntöä/kk ilmaiseksi · ei luottokorttia

Maakaasun tuonti Historia

Maakaasun tuonti — Historia
PäivämääräArvo
16 341 Terajoule
11 131 Terajoule
17 274 Terajoule
16 136 Terajoule
16 148 Terajoule
11 668 Terajoule
22 067 Terajoule
24 154 Terajoule
30 464 Terajoule
21 430 Terajoule
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Maakaasun tuonti

Mikä on Maakaasun tuonti?

Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Maakaasun tuonti Liettua — FAQ

Mikä on nykyinen Maakaasun tuonti maassa Liettua?

Nykyinen Maakaasun tuonti maassa Liettua on 16 341 Terajoule (1.9.2026).

Miten Maakaasun tuonti maassa Liettua on muuttunut äskettäin?

Maakaasun tuonti maassa Liettua nousi arvosta 11 131 Terajoule (1.8.2026) arvoon 16 341 Terajoule (1.9.2026).

Mikä on Maakaasun tuonti:n ennätyskorkea maassa Liettua?

Ennätyskorkea Maakaasun tuonti maassa Liettua oli 30 464,00 Terajoule (1.1.2026).

Mikä on Maakaasun tuonti:n ennätysmatala maassa Liettua?

Ennätysmatala Maakaasun tuonti maassa Liettua oli 3 163,00 Terajoule (1.6.2010).

Mikä on Maakaasun tuonti:n historiallinen keskiarvo maassa Liettua?

Historiallinen keskiarvo Maakaasun tuonti maassa Liettua on 14 607,66 Terajoule välillä 1.1.2008–1.9.2026.

Mistä Maakaasun tuonti-tiedot maalle Liettua ovat peräisin?

Maakaasun tuonti-tiedot maalle Liettua ovat peräisin lähteestä EUROSTAT ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.