Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Latvia Työlliset henkilöt
Osakekurssi
Nykyarvo Työlliset henkilöt kohteessa Latvia on 878 000 . Työlliset henkilöt kohteessa Latvia väheni arvoon 878 000 päivänä 1.12.2023, kun se oli ollut 891 000 päivänä 1.9.2023. Välillä 1.3.1991 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT kohteessa Latvia oli 985 240,60 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin päivänä 1.3.1991 jolloin arvo oli 1,40 milj. , kun taas alin arvo kirjattiin päivänä 1.3.2010 jolloin arvo oli 830 000,00 .
Työlliset henkilöt ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Työssäkäyvät | |
---|---|
1.3.1991 | 1,40 milj. |
1.6.1991 | 1,40 milj. |
1.9.1991 | 1,40 milj. |
1.12.1991 | 1,39 milj. |
1.3.1992 | 1,34 milj. |
1.6.1992 | 1,31 milj. |
1.9.1992 | 1,27 milj. |
1.12.1992 | 1,26 milj. |
1.3.1993 | 1,23 milj. |
1.6.1993 | 1,21 milj. |
1.9.1993 | 1,19 milj. |
1.12.1993 | 1,19 milj. |
1.3.1994 | 1,09 milj. |
1.6.1994 | 1,09 milj. |
1.9.1994 | 1,08 milj. |
1.12.1994 | 1,08 milj. |
1.3.1995 | 1,05 milj. |
1.6.1995 | 1,05 milj. |
1.9.1995 | 1,05 milj. |
1.12.1995 | 1,04 milj. |
1.3.1996 | 1,02 milj. |
1.6.1996 | 1,02 milj. |
1.9.1996 | 1,02 milj. |
1.12.1996 | 1,01 milj. |
1.3.1997 | 1,02 milj. |
1.6.1997 | 1,04 milj. |
1.9.1997 | 1,05 milj. |
1.12.1997 | 1,04 milj. |
1.3.1998 | 1,05 milj. |
1.6.1998 | 1,05 milj. |
1.9.1998 | 1,05 milj. |
1.12.1998 | 1,03 milj. |
1.3.1999 | 1,03 milj. |
1.6.1999 | 1,04 milj. |
1.9.1999 | 1,05 milj. |
1.12.1999 | 1,04 milj. |
1.3.2000 | 1,04 milj. |
1.6.2000 | 1,04 milj. |
1.9.2000 | 1,04 milj. |
1.12.2000 | 1,04 milj. |
1.3.2001 | 1,04 milj. |
1.6.2001 | 1,04 milj. |
1.9.2001 | 1,04 milj. |
1.12.2001 | 1,03 milj. |
1.3.2002 | 923 000,00 |
1.6.2002 | 951 000,00 |
1.9.2002 | 977 000,00 |
1.12.2002 | 971 000,00 |
1.3.2003 | 952 000,00 |
1.6.2003 | 954 000,00 |
1.9.2003 | 983 000,00 |
1.12.2003 | 959 000,00 |
1.3.2004 | 955 000,00 |
1.6.2004 | 961 000,00 |
1.9.2004 | 973 000,00 |
1.12.2004 | 967 000,00 |
1.3.2005 | 945 000,00 |
1.6.2005 | 970 000,00 |
1.9.2005 | 983 000,00 |
1.12.2005 | 992 000,00 |
1.3.2006 | 997 000,00 |
1.6.2006 | 1,02 milj. |
1.9.2006 | 1,06 milj. |
1.12.2006 | 1,04 milj. |
1.3.2007 | 1,02 milj. |
1.6.2007 | 1,05 milj. |
1.9.2007 | 1,08 milj. |
1.12.2007 | 1,08 milj. |
1.3.2008 | 1,06 milj. |
1.6.2008 | 1,07 milj. |
1.9.2008 | 1,06 milj. |
1.12.2008 | 1,02 milj. |
1.3.2009 | 968 000,00 |
1.6.2009 | 924 000,00 |
1.9.2009 | 880 000,00 |
1.12.2009 | 863 000,00 |
1.3.2010 | 830 000,00 |
1.6.2010 | 842 000,00 |
1.9.2010 | 868 000,00 |
1.12.2010 | 862 000,00 |
1.3.2011 | 836 000,00 |
1.6.2011 | 859 000,00 |
1.9.2011 | 875 000,00 |
1.12.2011 | 877 000,00 |
1.3.2012 | 848 000,00 |
1.6.2012 | 867 000,00 |
1.9.2012 | 895 000,00 |
1.12.2012 | 893 000,00 |
1.3.2013 | 880 000,00 |
1.6.2013 | 889 000,00 |
1.9.2013 | 906 000,00 |
1.12.2013 | 900 000,00 |
1.3.2014 | 882 000,00 |
1.6.2014 | 889 000,00 |
1.9.2014 | 886 000,00 |
1.12.2014 | 882 000,00 |
1.3.2015 | 884 000,00 |
1.6.2015 | 898 000,00 |
1.9.2015 | 902 000,00 |
1.12.2015 | 900 000,00 |
1.3.2016 | 889 000,00 |
1.6.2016 | 899 000,00 |
1.9.2016 | 895 000,00 |
1.12.2016 | 890 000,00 |
1.3.2017 | 883 000,00 |
1.6.2017 | 892 000,00 |
1.9.2017 | 903 000,00 |
1.12.2017 | 902 000,00 |
1.3.2018 | 898 000,00 |
1.6.2018 | 910 000,00 |
1.9.2018 | 920 000,00 |
1.12.2018 | 910 000,00 |
1.3.2019 | 904 000,00 |
1.6.2019 | 906 000,00 |
1.9.2019 | 918 000,00 |
1.12.2019 | 913 000,00 |
1.3.2020 | 902 000,00 |
1.6.2020 | 892 000,00 |
1.9.2020 | 893 000,00 |
1.12.2020 | 886 000,00 |
1.3.2021 | 853 000,00 |
1.6.2021 | 862 000,00 |
1.9.2021 | 877 000,00 |
1.12.2021 | 864 000,00 |
1.3.2022 | 869 000,00 |
1.6.2022 | 885 000,00 |
1.9.2022 | 900 000,00 |
1.12.2022 | 891 000,00 |
1.3.2023 | 880 000,00 |
1.6.2023 | 888 000,00 |
1.9.2023 | 891 000,00 |
1.12.2023 | 878 000,00 |
Työlliset henkilöt Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 878 000 |
1.9.2023 | 891 000 |
1.6.2023 | 888 000 |
1.3.2023 | 880 000 |
1.12.2022 | 891 000 |
1.9.2022 | 900 000 |
1.6.2022 | 885 000 |
1.3.2022 | 869 000 |
1.12.2021 | 864 000 |
1.9.2021 | 877 000 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Työlliset henkilöt
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇻 Avoimet työpaikat | 24 224 | 22 230 | Kvartaali |
🇱🇻 Eläkeikä naiset | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇱🇻 Eläkeikäiset miehet | 64,75 Years | 64,5 Years | Vuosittain |
🇱🇻 kokopäivätyö | 768 000 | 768 500 | Kvartaali |
🇱🇻 nuorisotyöttömyysaste | 9,1 % | 9,8 % | Kuukausittain |
🇱🇻 Osa-aikatyö | 58 200 | 56 700 | Kvartaali |
🇱🇻 Ostoaste | 68,9 % | 68,6 % | Kvartaali |
🇱🇻 Palkat | 1 213 EUR/Month | 1 160 EUR/Month | Kuukausittain |
🇱🇻 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 2,1 % | 1,8 % | Kvartaali |
🇱🇻 Tuottavuus | 120,417 points | 120,774 points | Kvartaali |
🇱🇻 Työkustannukset | 173,26 points | 170,19 points | Kvartaali |
🇱🇻 Työllisyysaste | 64 % | 64 % | Kvartaali |
🇱🇻 Työllisyysmuutos | 0,3 % | −1 % | Kvartaali |
🇱🇻 Työpaikkatarjousaste | 2,8 % | 2,5 % | Kvartaali |
🇱🇻 Työttömät henkilöt | 45 432 | 47 858 | Kuukausittain |
🇱🇻 Työttömyysaste | 7,2 % | 6,8 % | Kvartaali |
🇱🇻 väestö | 1,87 milj. | 1,88 milj. | Vuosittain |
🇱🇻 Vähimmäispalkat | 700 EUR/Month | 700 EUR/Month | Kvartaali |
Latviassa työlliset henkilöt ovat yksilöitä, jotka ovat saavuttaneet vaaditun vähimmäisiän ja työskentelevät tietyn ajan yritykselle.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Työlliset henkilöt
Työllistäminen on yksi makrotalouden perustavanlaatuisimmista mittareista, joka kuvastaa talouden terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme syvällisiä ja yksityiskohtaisia tietoja työllisyydestä, jotka auttavat sinua ymmärtämään monimutkaisia taloudellisia ilmiöitä ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Työllisyys on keskeinen talousindikaattori, joka heijastaa sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan tasapainoa. Kun talous kasvaa ja kehittyy, yritykset laajentavat toimintaansa ja palkkaavat enemmän työntekijöitä. Tämä heijastuu positiivisesti työllisyysasteeseen. Toisaalta taantumassa yritykset leikkaavat kustannuksiaan, mikä usein johtaa irtisanomisiin ja työttömyyden kasvuun. Siten työllisyyden tason seuraaminen tarjoaa arvokasta tietoa talouden suhdannevaihteluista. Eulerpoolin tietokanta pyrkii tarjoamaan kattavaa ja ajantasaista dataa työllisyydestä monesta eri näkökulmasta. Tietojemme avulla saat selville esimerkiksi, miten eri ikäryhmät työllistyvät, miten sukupuolten välillä on eroja työllistymisessä, millä toimialoilla työllisyystilanne on paras tai heikoin ja miten alueelliset erot näkyvät työllisyysluvuissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työmarkkinoiden dynamiikka vaihtelee huomattavasti. Nuorten työllisyysaste on usein alhaisempi verrattuna vanhempiin ikäryhmiin useista eri syistä. Nuorilla saattaa olla vähemmän työkokemusta, he voivat olla vielä kouluttautumassa tai he voivat kohdata suurempia esteitä työmarkkinoille pääsyssä. Vanhimmat ikäryhmät saattavat puolestaan kohdata haasteita työmarkkinoilla, jos heillä ei ole teknisiä taitoja, joita nykyajan työpaikoissa vaaditaan. Eulerpoolin avulla voit analysoida näitä ikäryhmien välisiä eroja ja löytää ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Sukupuolten välinen työllisyysero on myös merkittävä muuttuja, jota kannattaa tarkastella eritoten tasa-arvon näkökulmasta. Suomessa naisten osallistuminen työmarkkinoille on melko korkea, mutta edelleen on olemassa sukupuolieroja tietyillä toimialoilla ja tehtävissä. Naisilla ja miehillä on erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla, ja näiden erojen ymmärtäminen ja analysointi on avainasemassa työmarkkinoiden kehittämisessä kohti tasa-arvoisempaa suuntaa. Toimialakohtaisesti työllisyystilanne vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi teknologia-alalla ja terveydenhuollossa työntekijöiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa, kun taas perinteisemmät teollisuuden alat saattavat kohdata sisäisiä haasteita ja automaation tuomia muutoksia, jotka vaikuttavat työllisyyteen. Eulerpoolin tarkat toimialakohtaiset analyysit auttavat sinua hahmottamaan, millä toimialoilla on eniten työvoiman tarvetta ja mitkä alat saattavat kärsiä työvoimapulasta tai ylitarjonnasta. Alueelliset erot ovat toinen keskeinen näkökulma työllisyyden analysoinnissa. Pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien työllisyystilanne on yleensä parempi verrattuna maaseutualueisiin. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten elinkeinorakenteiden eroista, koulutuksen ja terveydenhuollon palveluiden saatavuudesta sekä infrastruktuurin kehitystasosta. Eulerpool tarjoaa ajantasaista dataa työllisyyden alueellisista eroista, joka auttaa ymmärtämään, miten erilaiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat työllisyyteen eri puolilla Suomea. Työllisyysasteen muutokset vaikuttavat laajemmin myös kotitalouksien tuloihin ja kulutukseen. Kun työllisyys on korkealla, kotitalouksilla on enemmän käytettävissä olevia tuloja, mikä puolestaan lisää kulutuskysyntää ja tukee talouskasvua. Toisaalta, kun työllisyys heikkenee, kotitalouksien tulot vähenevät, mikä voi johtaa kulutuksen supistumiseen ja yleisen taloudellisen epävarmuuden lisääntymiseen. Ymmärtämällä työllisyystilanteen kehitystä ja ennusteita voit tehdä strategisia päätöksiä, jotka auttavat sinua navigoimaan muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Globaalisti tarkasteltuna työllisyystilanne ja siihen vaikuttavat tekijät vaihtelevat merkittävästi eri maiden ja alueiden välillä. Kehittyvissä maissa työllisyys saattaa olla riippuvainen maataloudesta ja perusinfraa tuottavista toimialoista, kun taas kehittyneissä maissa palvelualat ja tekniikka ovat merkittävässä asemassa. Eulerpool tarjoaa tietoja sekä kansalliselta että kansainväliseltä tasolta, joten pystyt vertailemaan työllisyystilannetta eri maiden välillä ja ymmärtämään globaalin talouden vaikutuksia. Työllisyys on myös läheisesti sidoksissa koulutukseen. Koulutustaso vaikuttaa merkittävästi työnsaannin mahdollisuuksiin ja urakehitykseen. Korkeasti koulutetut henkilöt ovat yleensä paremmin työllistyneitä ja ansaitsevat enemmän kuin matalemmin koulutetut. Eulerpoolin tarjoamat koulutukseen liittyvät työllisyysindikaattorit auttavat sinua tarkastelemaan, miten koulutuksen saavutukset ja työelämän tarpeet kohtaavat. Valtiot ja hallitukset käyttävät eri politiikkatoimenpiteitä ja ohjelmia työllisyysasteen parantamiseksi. Työmarkkinareformit, verokannustimet, koulutusohjelmat ja työvoimapalvelut ovat vain muutamia esimerkkejä toimista, joilla voidaan vaikuttaa työllisyyteen. Eulerpool tarjoaa tietoa myös näistä politiikkatoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista työllisyyteen, jotta voit arvioida niiden tehokkuutta ja tehdä niiden pohjalta päätöksiä. Eulerpoolin tietokannan laaja-alainen ja ajantasainen data tarjoaa sinulle mahdollisuuden syvälliseen työllisyyden analyysiin ja vie sinut askelta lähemmäs tiivistä ja ennakoivaa talouden seurantaa. Käyttämällä palveluitamme voit ymmärtää paremmin työllisyyden dynamiikkaa, tehdä strategisia päätöksiä ja ennakoida tulevia muutoksia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Näiden syiden vuoksi työllisyys onkin yksi tärkeimmistä makrotalouden mittareista, ja sen tarkka seuranta sekä analysointi ovat avainasemassa menestyvän ja kestävän talouspolitiikan luomisessa. Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan sinulle luotettavaa ja tarkkaa tietoa työllisyydestä, jotta voit tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja kehittää strategioita, jotka tukevat taloudellista kasvua ja hyvinvointia.