Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Latvia Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Nykyinen Maakaasun tuonti Latvia-ssa on 6 188,58 Terajoule. Maakaasun tuonti Latvia-ssa nousi 6 188,58 Terajoule 1.5.2024, kun se oli 3 286,086 Terajoule 1.4.2024. Välillä 1.1.2008 - 1.6.2024 keskimääräinen BKT Latvia-ssa oli 5 897,38 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.7.2015 20 487,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2008 0 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.4.2008 | 2 276,00 Terajoule |
1.5.2008 | 6 824,00 Terajoule |
1.6.2008 | 6 486,00 Terajoule |
1.7.2008 | 10 221,00 Terajoule |
1.8.2008 | 8 200,00 Terajoule |
1.9.2008 | 6 344,00 Terajoule |
1.10.2008 | 3 358,00 Terajoule |
1.11.2008 | 3 725,00 Terajoule |
1.12.2008 | 3 520,00 Terajoule |
1.1.2009 | 1 862,00 Terajoule |
1.2.2009 | 1 862,00 Terajoule |
1.3.2009 | 1 862,00 Terajoule |
1.4.2009 | 740,00 Terajoule |
1.5.2009 | 2 288,00 Terajoule |
1.6.2009 | 8 658,00 Terajoule |
1.7.2009 | 8 153,00 Terajoule |
1.8.2009 | 7 827,00 Terajoule |
1.9.2009 | 14 719,00 Terajoule |
1.10.2009 | 4 375,00 Terajoule |
1.11.2009 | 5 988,00 Terajoule |
1.12.2009 | 6 851,00 Terajoule |
1.1.2010 | 37,00 Terajoule |
1.2.2010 | 37,00 Terajoule |
1.3.2010 | 2 299,00 Terajoule |
1.4.2010 | 3 235,00 Terajoule |
1.5.2010 | 4 710,00 Terajoule |
1.6.2010 | 4 955,00 Terajoule |
1.7.2010 | 11 343,00 Terajoule |
1.8.2010 | 3 256,00 Terajoule |
1.9.2010 | 1 870,00 Terajoule |
1.10.2010 | 5 563,00 Terajoule |
1.11.2010 | 3 969,00 Terajoule |
1.12.2010 | 747,00 Terajoule |
1.1.2011 | 8 929,00 Terajoule |
1.2.2011 | 9 338,00 Terajoule |
1.3.2011 | 7 854,00 Terajoule |
1.4.2011 | 3 134,00 Terajoule |
1.5.2011 | 5 115,00 Terajoule |
1.6.2011 | 12 222,00 Terajoule |
1.7.2011 | 6 353,00 Terajoule |
1.8.2011 | 6 532,00 Terajoule |
1.9.2011 | 3 936,00 Terajoule |
1.10.2011 | 2 143,00 Terajoule |
1.12.2011 | 1,00 Terajoule |
1.1.2012 | 6 166,00 Terajoule |
1.2.2012 | 7 349,00 Terajoule |
1.3.2012 | 6 312,00 Terajoule |
1.4.2012 | 3 328,00 Terajoule |
1.5.2012 | 2 152,00 Terajoule |
1.6.2012 | 8 725,00 Terajoule |
1.7.2012 | 7 036,00 Terajoule |
1.8.2012 | 8 267,00 Terajoule |
1.9.2012 | 6 965,00 Terajoule |
1.10.2012 | 4 000,00 Terajoule |
1.11.2012 | 3 808,00 Terajoule |
1.1.2013 | 1 721,00 Terajoule |
1.2.2013 | 1 564,00 Terajoule |
1.3.2013 | 1 329,00 Terajoule |
1.4.2013 | 5 955,00 Terajoule |
1.5.2013 | 15 510,00 Terajoule |
1.6.2013 | 16 507,00 Terajoule |
1.7.2013 | 14 541,00 Terajoule |
1.8.2013 | 19 222,00 Terajoule |
1.9.2013 | 18 656,00 Terajoule |
1.10.2013 | 7 778,00 Terajoule |
1.11.2013 | 2 092,00 Terajoule |
1.12.2013 | 1 695,00 Terajoule |
1.5.2014 | 3 498,00 Terajoule |
1.6.2014 | 18 283,00 Terajoule |
1.7.2014 | 9 002,00 Terajoule |
1.8.2014 | 19 984,00 Terajoule |
1.9.2014 | 19 382,00 Terajoule |
1.10.2014 | 13 711,00 Terajoule |
1.12.2014 | 15,00 Terajoule |
1.1.2015 | 234,00 Terajoule |
1.2.2015 | 405,00 Terajoule |
1.3.2015 | 372,00 Terajoule |
1.4.2015 | 416,00 Terajoule |
1.5.2015 | 1 878,00 Terajoule |
1.6.2015 | 17 659,00 Terajoule |
1.7.2015 | 20 487,00 Terajoule |
1.8.2015 | 20 373,00 Terajoule |
1.9.2015 | 13 403,00 Terajoule |
1.10.2015 | 3 147,00 Terajoule |
1.11.2015 | 383,00 Terajoule |
1.12.2015 | 611,00 Terajoule |
1.1.2016 | 214,00 Terajoule |
1.2.2016 | 196,00 Terajoule |
1.3.2016 | 11,00 Terajoule |
1.4.2016 | 196,00 Terajoule |
1.5.2016 | 82,00 Terajoule |
1.6.2016 | 8 280,00 Terajoule |
1.7.2016 | 14 735,00 Terajoule |
1.8.2016 | 16 757,00 Terajoule |
1.9.2016 | 16 496,00 Terajoule |
1.10.2016 | 1 860,00 Terajoule |
1.11.2016 | 129,00 Terajoule |
1.12.2016 | 151,00 Terajoule |
1.5.2017 | 2 692,00 Terajoule |
1.6.2017 | 2 591,00 Terajoule |
1.7.2017 | 6 570,00 Terajoule |
1.8.2017 | 11 941,00 Terajoule |
1.9.2017 | 18 907,00 Terajoule |
1.10.2017 | 15 025,00 Terajoule |
1.11.2017 | 1 015,00 Terajoule |
1.12.2017 | 414,00 Terajoule |
1.1.2018 | 757,00 Terajoule |
1.2.2018 | 23,00 Terajoule |
1.3.2018 | 314,00 Terajoule |
1.4.2018 | 399,00 Terajoule |
1.5.2018 | 1 356,00 Terajoule |
1.6.2018 | 2 414,00 Terajoule |
1.7.2018 | 11 840,00 Terajoule |
1.8.2018 | 15 813,00 Terajoule |
1.9.2018 | 19 021,00 Terajoule |
1.10.2018 | 7 390,00 Terajoule |
1.11.2018 | 2 180,00 Terajoule |
1.12.2018 | 1 573,00 Terajoule |
1.1.2019 | 878,00 Terajoule |
1.2.2019 | 1 856,00 Terajoule |
1.3.2019 | 13,00 Terajoule |
1.4.2019 | 175,00 Terajoule |
1.5.2019 | 10 147,00 Terajoule |
1.6.2019 | 13 736,00 Terajoule |
1.7.2019 | 16 325,00 Terajoule |
1.8.2019 | 15 308,00 Terajoule |
1.9.2019 | 14 796,00 Terajoule |
1.10.2019 | 7 663,00 Terajoule |
1.11.2019 | 2 617,00 Terajoule |
1.12.2019 | 965,00 Terajoule |
1.1.2020 | 109,34 Terajoule |
1.2.2020 | 3,00 Terajoule |
1.3.2020 | 4 194,71 Terajoule |
1.4.2020 | 6 260,46 Terajoule |
1.5.2020 | 10 726,73 Terajoule |
1.6.2020 | 13 981,44 Terajoule |
1.7.2020 | 16 123,42 Terajoule |
1.8.2020 | 13 373,85 Terajoule |
1.9.2020 | 14 970,61 Terajoule |
1.10.2020 | 6 609,58 Terajoule |
1.11.2020 | 3 042,75 Terajoule |
1.12.2020 | 3 813,15 Terajoule |
1.1.2021 | 674,96 Terajoule |
1.2.2021 | 203,27 Terajoule |
1.3.2021 | 1 300,44 Terajoule |
1.4.2021 | 5 241,30 Terajoule |
1.5.2021 | 15 121,99 Terajoule |
1.6.2021 | 13 685,97 Terajoule |
1.7.2021 | 14 418,17 Terajoule |
1.8.2021 | 12 041,23 Terajoule |
1.9.2021 | 6 156,71 Terajoule |
1.10.2021 | 4 513,83 Terajoule |
1.11.2021 | 695,88 Terajoule |
1.12.2021 | 3 099,51 Terajoule |
1.1.2022 | 834,01 Terajoule |
1.2.2022 | 2 277,40 Terajoule |
1.3.2022 | 11 649,14 Terajoule |
1.4.2022 | 4 773,98 Terajoule |
1.5.2022 | 7 430,67 Terajoule |
1.6.2022 | 7 609,39 Terajoule |
1.7.2022 | 10 436,71 Terajoule |
1.8.2022 | 5 777,18 Terajoule |
1.9.2022 | 6 769,06 Terajoule |
1.10.2022 | 7 725,73 Terajoule |
1.11.2022 | 7 527,91 Terajoule |
1.12.2022 | 1 887,29 Terajoule |
1.1.2023 | 6 827,01 Terajoule |
1.2.2023 | 3 484,08 Terajoule |
1.3.2023 | 5 716,26 Terajoule |
1.4.2023 | 5 115,48 Terajoule |
1.5.2023 | 9 077,16 Terajoule |
1.6.2023 | 10 807,51 Terajoule |
1.7.2023 | 8 437,87 Terajoule |
1.8.2023 | 10 947,81 Terajoule |
1.9.2023 | 10 142,58 Terajoule |
1.10.2023 | 6 591,19 Terajoule |
1.11.2023 | 1 289,45 Terajoule |
1.2.2024 | 617,70 Terajoule |
1.3.2024 | 1 210,94 Terajoule |
1.4.2024 | 3 286,09 Terajoule |
1.5.2024 | 6 188,58 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.5.2024 | 6 188,58 Terajoule |
1.4.2024 | 3 286,086 Terajoule |
1.3.2024 | 1 210,935 Terajoule |
1.2.2024 | 617,7 Terajoule |
1.11.2023 | 1 289,445 Terajoule |
1.10.2023 | 6 591,194 Terajoule |
1.9.2023 | 10 142,577 Terajoule |
1.8.2023 | 10 947,813 Terajoule |
1.7.2023 | 8 437,865 Terajoule |
1.6.2023 | 10 807,508 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇻 Kauppatase | −324,127 milj. EUR | −262,111 milj. EUR | Kuukausittain |
🇱🇻 Kultavarannot | 6,66 Tonnes | 6,66 Tonnes | Kvartaali |
🇱🇻 Matkailijoiden saapumiset | 138 660 | 105 699 | Kuukausittain |
🇱🇻 Pääomavirrat | −45 milj. EUR | 763 milj. EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Terrorisminiindeksi | 0 Points | 0 Points | Vuosittain |
🇱🇻 Tuonnit | 1,794 miljardia EUR | 1,785 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇱🇻 Ulkomaan suorat sijoitukset | −31 milj. EUR | −188 milj. EUR | Kuukausittain |
🇱🇻 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 100 % of GDP | 98 % of GDP | Kvartaali |
🇱🇻 Ulkomainen velka | 40,837 miljardia EUR | 39,728 miljardia EUR | Kvartaali |
🇱🇻 Vaihtotase | −155 milj. EUR | −94 milj. EUR | Kuukausittain |
🇱🇻 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | −4 % of GDP | −4,8 % of GDP | Vuosittain |
🇱🇻 Vienti | 1,394 miljardia EUR | 1,52 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.