Kroatia Valtion velka

Kurssi

Kurssi

55,22 Mrd. EUR

Muutos +/-

+749,3 M EUR

Prosentuaalinen muutos

+1,38 %

Tämänhetkinen arvo Valtion velka Kroatia on 55,22 Mrd. EUR. Valtion velka Kroatia kasvoi 55,22 Mrd. EUR 1.3.2026, kun se oli 54,47 Mrd. EUR 1.2.2026. Vuosina 1.12.1995 - 1.3.2026, BKT:n keskiarvo Kroatia oli 25,96 Mrd. EUR. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.3.2026, jolloin se oli 55,22 Mrd. EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1996, jolloin se oli 3,52 Mrd. EUR.

Lähde: Croatian National Bank

The current value of Valtion velka in Kroatia is 55,22 Mrd.EUR. Valtion velka in Kroatia increased to 55,22 Mrd.EUR from 54,47 Mrd.EUR.Valtion velka in Kroatia averaged 25,96 Mrd.EUR from 1.12.1995 until 1.3.2026.The all-time high was 55,22 Mrd.EUR (1.3.2026)and the record low was 3,52 Mrd.EUR (1.6.1996).

Valtion velka

Valtion velka

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Valtion velka
Date
Valtion velka
8.1.2025
51,12 Mrd. EUR
9.1.2025
51,83 Mrd. EUR
10.1.2025
51,85 Mrd. EUR
11.1.2025
51,85 Mrd. EUR
12.1.2025
52,37 Mrd. EUR
1.1.2026
52,45 Mrd. EUR
2.1.2026
54,47 Mrd. EUR
3.1.2026
55,22 Mrd. EUR
Access this data via the Eulerpool API

Valtion velka Historia

Valtion velka — Historia
PäivämääräArvo
55,22 Mrd. EUR
54,47 Mrd. EUR
52,45 Mrd. EUR
52,37 Mrd. EUR
51,85 Mrd. EUR
51,85 Mrd. EUR
51,83 Mrd. EUR
51,12 Mrd. EUR
51,15 Mrd. EUR
50,92 Mrd. EUR
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion velka

Mikä on Valtion velka?

Valtionvelka: Yritysdatan Makrotalouden Keskeinen Tekijä Valtionvelka on yksi merkittävimmistä ja laajimmin tutkituista aiheista makrotalouden piirissä. Se viittaa siihen summaan, jonka valtio lainaa ulkopuolisilta lähteiltä kattaakseen budjettivajeita sekä rahoittaakseen erilaisia julkisia hankkeita ja palveluita. Eulerpool verkkosivustolla käsittelemme makrotalouden keskeisiä data-aineistoja ja valtionvelka on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Tässä artikkelissa käsittelemme valtionvelan käsitettä, sen merkitystä, vaikutuksia ja hallintaa sekä sitä, miten valtionvelka heijastuu ja analysoidaan makrotaloudessa. Valtionvelka on syntynyt, kun hallituksen menot ylittävät sen tulot. Tällöin valtiolla on vaihtoehtoina joko vähentää menojaan, lisätä tulojaan veroilla tai lainata rahaa kattamaan vajetta. Useimmiten hallitukset valitsevat jälkimmäisen vaihtoehdon, koska se mahdollistaa julkisten palveluiden ja hankkeiden ylläpidon sekä taloudellisen toimeliaisuuden jatkuvuuden. Valtionvelka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: kotimaiseen ja ulkomaiseen velkaan. Kotimainen velka on lainaa, jonka valtio ottaa kansallisten pankkien, yritysten ja muiden rahoituslaitosten kautta. Ulkomainen velka puolestaan tarkoittaa lainaa, jonka valtio ottaa ulkomaisilta rahoituslaitoksilta, hallituksilta tai kansainvälisiltä organisaatioilta. Molemmat velkakategoriat vaikuttavat erilaisin tavoin kansantalouteen ja niiden hallinnointi vaatii erilaisia strategioita. Valtionvelan taso voi vaikuttaa merkittävästi maan taloudelliseen tilanteeseen ja sitä arvioidaan usein suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Velka-BKT-suhde on indikaattori, joka auttaa ymmärtämään valtion velanhoitokyvyn. Korkea velka-BKT-suhde voi viitata siihen, että valtio saattaa kohdata vaikeuksia velanhoidossa etenkin kriisiaikoina. Viralliset tahot, kuten kansainväliset luottoluokituslaitokset, seuraavat tarkoin tätä suhdetta ja käyttävät sitä talouden vakauden arvioinnissa. Valtionvelalla on useita vaikutuksia kansantalouteen. Yksi merkittävä vaikutus on korkokannan ja inflaation muuttuminen. Korkea valtionvelka voi johtaa korkeampiin korkoihin, koska lainanantajat vaativat suurempia tuottoja riskien kompensoimiseksi. Tämä voi tehdä lainanoton kalliimmaksi yksityiselle sektorille ja hillitä taloudellista aktiviteettia. Toisaalta, jos keskuspankki päättää pitää korot alhaisina tukeakseen taloutta, se voi johtaa suurempaan inflaatioon erityisesti, jos talouteen pumpataan paljon rahaa. Toinen merkittävä vaikutus valtionvelalla on sen vaikutus julkisen talouden tasapainottamiseen. Kasvava velkataakka voi rajoittaa hallituksen kykyä reagoida tuleviin talouskriiseihin tai muihin äkillisiin rahoitustarpeisiin. Se voi myös johtaa siihen, että suurempi osa valtion budjetista menee velanhoitokustannuksiin, jättäen vähemmän varoja muihin julkisiin menoihin kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Valtionvelan hallinnointi on monimutkainen ja vaativa tehtävä, joka vaatii huolellista suunnittelua ja strategiaa. Valtiot käyttävät useita erilaisia instrumentteja ja mekanismeja velanhallinnassa, kuten velkakirjojen liikkeeseenlaskua, veropolitiikan manipulointia ja menoarvioiden tarkistuksia. Tärkeä osa velanhallintaa on myös ennustaminen ja riskienhallinta, joka auttaa valtioita valmistautumaan mahdollisiin muutoksiin taloudellisessa ympäristössä. Kansainvälisellä tasolla monet maat tekevät yhteistyötä eri organisaatioiden, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin kanssa, saadakseen apua velanhoitoon ja talouden vakauttamiseen. Näillä organisaatioilla on runsaasti kokemusta ja resursseja, joita ne voivat tarjota auttaakseen jäsenvaltioitaan selviämään taloudellisista haasteista. Lisäksi monet maat tekevät kahdenvälistä yhteistyötä muiden valtioiden kanssa velanhallintaa koskevissa kysymyksissä. Eulerpool verkkosivusto tarjoaa ajantasaiset ja kattavat makrotalouden data-aineistot, mukaan lukien valtionvelkaan liittyvät indikaattorit ja analyysit. Tavoitteenamme on tarjota asiantuntijoille, analyytikoille ja muille talouden parissa työskenteleville henkilöille syvällistä tietoa ja työkaluja, jotka auttavat heitä tekemään informoituja päätöksiä. Valtionvelkaan liittyvä data tarjoaa hyödyllistä tietoa maan talouden tilasta ja näkymistä, ja se on osa laajempaa kokonaisuutta, joka kattaa monia talouden osa-alueita. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtionvelka on keskeinen ja monimuotoinen osa makrotaloutta, joka vaikuttaa laajasti kansantalouteen ja vaatii huolellista hallinnointia. Sen analysointi ja ymmärtäminen on olennaista talouden toimijoille, jotka pyrkivät navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä. Eulerpool pyrkii tarjoamaan työkalut ja tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat ymmärtää ja hyödyntää näitä keskeisiä tietoja parhaalla mahdollisella tavalla.

Valtion velka Kroatia — FAQ

What is the current Valtion velka in Kroatia?

The current Valtion velka in Kroatia is 55,22 Mrd.EUR as of 1.3.2026.

How has the Valtion velka in Kroatia changed recently?

The Valtion velka in Kroatia increased from 54,47 Mrd.EUR (1.2.2026) to 55,22 Mrd.EUR (1.3.2026).

What is the all-time high for Valtion velka in Kroatia?

The all-time high for Valtion velka in Kroatia was 55,22 Mrd.EUR, recorded on 1.3.2026.

What is the all-time low for Valtion velka in Kroatia?

The all-time low for Valtion velka in Kroatia was 3,52 Mrd.EUR, recorded on 1.6.1996.

What is the historical average of Valtion velka in Kroatia?

The historical average of Valtion velka in Kroatia is 25,96 Mrd.EUR, calculated over the period from 1.12.1995 to 1.3.2026.

Where does the Valtion velka data for Kroatia come from?

The Valtion velka data for Kroatia is sourced from Croatian National Bank and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.