Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Kroatia

Uusin Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-luku maalle Kroatia

Kurssi

1,15 Mrd. EUR

Muutos +/-

+24 M EUR

Prosentuaalinen muutos

+2,13 %

Keskiarvo

621,51 M EUR

Kaikkien aikojen korkein

1,15 Mrd. EUR

1.6.2026

Kaikkien aikojen matalin

303,00 M EUR

1.3.1995

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Kroatia on 1,15 Mrd. EUR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Kroatia nousi 1,15 Mrd. EUR 1.6.2026, kun se oli 1,13 Mrd. EUR 1.3.2026. Välillä 1.3.1995 ja 1.6.2026, keskimääräinen BKT Kroatia oli 621,51 M EUR. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.6.2026 arvolla 1,15 Mrd. EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.1995 arvolla 303,00 M EUR.

Lähde: Croatian Bureau of Statistics

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia nousi 1.6.2026 päivänä arvosta 1,13 Mrd. EUR 1.3.2026 päivällä arvoon 1,15 Mrd. EUR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia oli keskimäärin 621,51 M EUR aikavälillä 1.3.1995–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 1,15 Mrd. EUR 1.6.2026 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 303,00 M EUR 1.3.1995 päivällä.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Päivämäärä
BKT rakentamisesta
9.1.2024
1,03 Mrd. EUR
12.1.2024
1,04 Mrd. EUR
3.1.2025
1,09 Mrd. EUR
6.1.2025
1,11 Mrd. EUR
9.1.2025
1,10 Mrd. EUR
12.1.2025
1,12 Mrd. EUR
3.1.2026
1,13 Mrd. EUR
6.1.2026
1,15 Mrd. EUR
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
1,15 Mrd. EUR
1,13 Mrd. EUR
1,12 Mrd. EUR
1,1 Mrd. EUR
1,11 Mrd. EUR
1,09 Mrd. EUR
1,04 Mrd. EUR
1,03 Mrd. EUR
1,04 Mrd. EUR
1,02 Mrd. EUR
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Kroatia — FAQ

Mikä on nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia?

Nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia on 1,15 Mrd. EUR (1.6.2026).

Miten Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia on muuttunut äskettäin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia nousi arvosta 1,13 Mrd. EUR (1.3.2026) arvoon 1,15 Mrd. EUR (1.6.2026).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätyskorkea maassa Kroatia?

Ennätyskorkea Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia oli 1,15 Mrd. EUR (1.6.2026).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätysmatala maassa Kroatia?

Ennätysmatala Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia oli 303,00 M EUR (1.3.1995).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n historiallinen keskiarvo maassa Kroatia?

Historiallinen keskiarvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Kroatia on 621,51 M EUR välillä 1.3.1995–1.6.2026.

Mistä Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Kroatia ovat peräisin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Kroatia ovat peräisin lähteestä Croatian Bureau of Statistics ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.