Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇨🇳

Kiina Rahtiliikenteen vesiväylät

Osakekurssi

838,59 milj. Ton
Muutos +/-
+46,45 milj. Ton
Muutos %
+5,70 %

Rahtiliikenteen vesiväylät nykyinen arvo Kiina on 838,59 milj. Ton. Rahtiliikenteen vesiväylät Kiina kasvoi 838,59 milj. Ton 1.8.2024, sen ollessa 792,14 milj. Ton 1.7.2024. Välillä 1.7.1983 - 1.9.2024 keskimääräinen BKT Kiina oli 250,13 milj. Ton. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.2.2024, jolloin se oli 1,40 miljardia Ton, kun taas alin arvo kirjattiin 1.7.1983 ollen 12,00 milj. Ton.

Lähde: National Bureau of Statistics of China

Rahtiliikenteen vesiväylät

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Sisävesiliikenne

Rahtiliikenteen vesiväylät Historia

PäivämääräArvo
1.8.2024838,59 milj. Ton
1.7.2024792,14 milj. Ton
1.6.2024833 milj. Ton
1.5.2024844 milj. Ton
1.4.2024818,8 milj. Ton
1.3.2024801,7 milj. Ton
1.2.20241,399 miljardia Ton
1.12.2023857,2 milj. Ton
1.11.2023845,5 milj. Ton
1.10.2023837,5 milj. Ton
1
2
3
4
5
...
49

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Rahtiliikenteen vesiväylät

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇨🇳
Asekauppa
2,432 miljardia SIPRI TIV2,083 miljardia SIPRI TIVVuosittain
🇨🇳
Autovienti
512 235 74 890 Kuukausittain
🇨🇳
Kaupankäynnin ehdot
92,4 points89,78 pointsKuukausittain
🇨🇳
Kauppatase
82,62 miljardia USD72,35 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Kultavarannot
2 264,32 Tonnes2 262,45 TonnesKvartaali
🇨🇳
Matkailijoiden saapumiset
13,78 milj. 0 Vuosittain
🇨🇳
Pääomavirrat
−48,373 miljardia USD−74,429 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Palveluiden vaihtotase
−61,744 miljardia USD−61,226 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Raakaöljyn tuotanto
4 250 BBL/D/1K4 274 BBL/D/1KKuukausittain
🇨🇳
Rautatieliikenne
427,01 milj. Ton432,85 milj. TonKuukausittain
🇨🇳
Sähköautojen vienti
153 660 144 639 Kuukausittain
🇨🇳
Suoran sijoituksen velat
17,668 miljardia USD−11,753 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Tavaraliikenne
4,958 miljardia Ton4,881 miljardia TonKuukausittain
🇨🇳
Tavaraliikenne moottoriteillä
3,699 miljardia Ton3,608 miljardia TonKuukausittain
🇨🇳
Tavaraliikenne siviili-ilmailu
800 000 Ton760 000 TonKuukausittain
🇨🇳
Terrorisminiindeksi
0,582 Points0 PointsVuosittain
🇨🇳
Tuonnit
219,73 miljardia USD220,15 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Tuonti YoY
0,3 %0,5 %Kuukausittain
🇨🇳
Ulkomaan suorat sijoitukset
49,73 miljardia USD49,7 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Ulkomainen velka
2,448 Bio. USD2,453 Bio. USDVuosittain
🇨🇳
Ulkomaisten suorien sijoitusten vuosimuutos
−28,2 %−27,9 %Kuukausittain
🇨🇳
Vaihtotase
39,2 miljardia USD56,192 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
1,5 % of GDP2,2 % of GDPVuosittain
🇨🇳
Vaihtotaseen tavarat
167,108 miljardia USD121,309 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Vienti
302,35 miljardia USD292,45 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Vienti YoY
2,4 %8,7 %Kuukausittain

Mikä on Rahtiliikenteen vesiväylät

Tavaraliikenteen vesiväylät ovat merkittävä osa Suomen makrotaloutta ja globalisoitunutta kauppaa. Ne tarjoavat paitsi edullisen kuljetusmuodon suurien tavaramäärien siirtämiseen, myös ympäristöystävällisen vaihtoehdon maantiekuljetuksille. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan kattavaa ja tarkkaa tietoa vesiväylien merkityksestä Suomen taloudelle, niiden nykytilasta sekä tulevaisuuden näkymistä. Ensinnäkin, Suomen maantieteellinen sijainti Itämeren rannalla tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää vesiväyliä tavaraliikenteen kannalta. Helsinki, Turku ja Kotka ovat merkittäviä satamakaupunkeja, jotka toimivat solmukohtina kansainväliselle kaupalle. Nämä satamat eivät vain palvele paikallista tuotantoa, vaan ne ovat myös tärkeitä kauttakulkupisteitä Euroopan ja Venäjän väliselle liikenteelle. Suurin osa ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkeekin näiden satamien kautta, mikä korostaa vesiväylien merkitystä taloudelle. Kaiken kaikkiaan, vesiväylät tarjoavat erittäin kilpailukykyisiä logistiikkaratkaisuja. Niiden avulla voidaan siirtää suuria määriä raaka-aineita ja valmiita tuotteita pitkiä matkoja kustannustehokkaasti. Vesikuljetusten energiatehokkuus on huomattavasti parempi verrattuna maantie- ja lentokuljetuksiin, mikä tekee niistä myös ympäristön kannalta suositeltavan vaihtoehdon. Tämä on linjassa Suomen pyrkimyksen kanssa vähentää päästöjään ja siirtyä kohti kestävämpää kehitystä. Katsotaanpa tarkemmin Suomen satamissa käsiteltäviä tavaralajeja. Merenkulkualan tilastojen mukaan merkittäviä ovat mm. malmit, öljytuotteet, kemikaalit, vehnä, puutavara sekä konttikuljetukset. Erityisesti konttikuljetukset ovat kasvaneet viime vuosina, mikä heijastaa digitaalisen kaupankäynnin ja globaalien toimitusketjujen kehittymistä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia satamien infrastruktuurille ja logistiikkapalveluille, mikä puolestaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen sisävesiliikenne on toinen tärkeä osa vesiväyliä, joka ei usein saa yhtä paljon huomiota kuin merenkulku. Vaikka Suomen sisävesialueet, kuten Saimaa, ovat verrattain pieniä verrattuna suuriin jokiverkostoihin muualla Euroopassa, ne tarjoavat silti merkittäviä mahdollisuuksia tavaraliikenteelle. Esimerkiksi Saimaa-kanava yhdistää Saimaan vesistön Itämereen, mahdollistaen tavarakuljetukset Venäjältä suoraan Keski-Eurooppaan. Tämä on erityisen tärkeää teollisuuden aloilla, jotka vaativat suuria ja raskaiden tavaroiden siirtoja, kuten metsäteollisuus ja metallin jalostus. Suomen valtion ja Euroopan unionin investoinnit vesiväylien kehittämiseen ovat olleet merkittäviä viime vuosina. Esimerkiksi merenkulun digitalisointi, satamien laajentaminen ja ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönotto ovat keskeisiä kehityskohteita. Nämä investoinnit eivät ainoastaan paranna tavaraliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta, vaan myös tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö tekevät jatkuvasti töitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä edellyttää laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. On mahdotonta puhua vesiväylistä mainitsematta niiden roolia kansainvälisessä kaupassa. Vesiväylät ovat perinteisesti olleet edellytys talouskasvulle ja kaupankäynnille. Syy tähän on yksinkertainen: ne tarjoavat suuren kapasiteetin, luotettavuuden ja suhteellisen alhaiset kustannukset. Tämä tekee niistä erityisen houkuttelevan vaihtoehdon yrityksille, jotka toimivat globaalin markkinan kiivaassa kilpailussa. Lisäksi vesiväylien käyttö vähentää tieliikenteen ruuhkia ja kulumista, mikä puolestaan vähentää infrastruktuurikustannuksia pitkällä aikavälillä. Vesiväylien tärkeys korostuu myös geopoliittisessa kontekstissa. Suomen asema EU:n ja Venäjän välisenä kuljetusreittinä korostuu erityisesti silloin, kun tavaraliikenne koetaan poliittisesti herkänä. Vesiväylät tarjoavat usein vakautta ja luotettavuutta tilanteissa, joissa muut kuljetusmuodot voivat kohdata haasteita. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Suomen vientiriippuvuus ja valtion pyrkimykset diversifioida kauppakumppaneitaan ja -reittejään. Eulerpool-sivuston yksityiskohtaiset tiedot ja analyysit vesiväylien tavaraliikenteestä tarjoavat arvokasta tietoa yrityksille, tutkijoille ja päätöksentekijöille. Tiedot innovaatiosta ja teknologiakehityksestä, investoinneista ja liiketoiminnan mahdollisuuksista satamissa ja vesiväylillä ovat keskeisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Vesiväylien optimointi ja kehittäminen ovat elintärkeitä Suomen talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Jotta yritykset voivat asettaa toimintansa kannattavasti ja ympäristöystävällisesti, niillä on oltava käytössään ajantasaista ja tarkkaa dataa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tavaraliikenteen vesiväylät ovat kriittisessä asemassa Suomen taloudessa. Ne tarjoavat kustannustehokkaan, ympäristöystävällisen ja luotettavan kuljetusmuodon, joka tukee sekä kotimaista talouskasvua että kansainvälistä kauppaa. Eulerpoolin tarjoama kattava makrotalouden data ja analyysit tukevat yrityksiä ja päätöksentekijöitä navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa globaalissa markkinassa.