Legendaariset sijoittajat luottavat Eulerpooliin

Trusted by leading companies and financial institutions

BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
🇨🇳

Kiina Tuonti

Osakekurssi

Osakekurssi
218,67 miljardia USD
1.11.2025
Muutos +/-
+3,39 miljardia USD
Muutos %
+1,57 %

Tuontin nykyinen arvo Kiinassa on 218,67 miljardia USD. Tuonti Kiinassa nousi arvoon 218,67 miljardia USD 1.11.2025, sen oltua 215,28 miljardia USD 1.10.2025. Välillä 1.1.1981 ja 1.11.2025, keskimääräinen BKT Kiinassa oli 75,85 miljardia USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.11.2021 253,01 miljardia USDllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.1983 1,39 miljardia USDllä.

Lähde: General Administration of Customs

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Tuonnit

Tuonti Historia

PäivämääräArvo
1.11.2025218,67 miljardia USD
1.10.2025215,28 miljardia USD
1.9.2025237,93 miljardia USD
1.8.2025219,43 miljardia USD
1.7.2025223,61 miljardia USD
1.6.2025210,62 miljardia USD
1.5.2025212,78 miljardia USD
1.4.2025219,18 miljardia USD
1.3.2025211,14 miljardia USD
1.2.2025183,66 miljardia USD
1
2
3
4
5
...
54

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Tuonti

🇨🇳

Asekauppa

Vuosittain

Tällä hetkellä
1,131 miljardia SIPRI TIV
Edellinen
2,982 miljardia SIPRI TIV
🇨🇳

Autovienti

Kuukausittain

Tällä hetkellä
720 055
Edellinen
653 492
🇨🇳

Kaupankäynnin ehdot

Kuukausittain

Tällä hetkellä
94,1 points
Edellinen
97 points
🇨🇳

Kauppatase

Kuukausittain

Tällä hetkellä
111,68 miljardia USD
Edellinen
90,07 miljardia USD
🇨🇳

Kultavarannot

Kvartaali

Tällä hetkellä
2 303,5 Tonnes
Edellinen
2 298,53 Tonnes
🇨🇳

Matkailijoiden saapumiset

Vuosittain

Tällä hetkellä
26,94 milj.
Edellinen
13,784 milj.
🇨🇳

Pääomavirrat

Kvartaali

Tällä hetkellä
−136,975 miljardia USD
Edellinen
−140,66 miljardia USD
🇨🇳

Palveluiden vaihtotase

Kvartaali

Tällä hetkellä
−47,104 miljardia USD
Edellinen
−59,342 miljardia USD
🇨🇳

Raakaöljyn tuotanto

Kuukausittain

Tällä hetkellä
4 300 BBL/D/1K
Edellinen
4 270 BBL/D/1K
🇨🇳

Rautatieliikenne

Kuukausittain

Tällä hetkellä
457,97 milj. Ton
Edellinen
445,11 milj. Ton
🇨🇳

Sähköautojen vienti

Kuukausittain

Tällä hetkellä
199 836
Edellinen
207 775
🇨🇳

Sisävesiliikenne

Kuukausittain

Tällä hetkellä
870,61 milj. Ton
Edellinen
858,16 milj. Ton
🇨🇳

Suoran sijoituksen velat

Kvartaali

Tällä hetkellä
17,917 miljardia USD
Edellinen
14,522 miljardia USD
🇨🇳

Tavaraliikenne

Kuukausittain

Tällä hetkellä
5,035 miljardia Ton
Edellinen
5,195 miljardia Ton
🇨🇳

Tavaraliikenne moottoriteillä

Kuukausittain

Tällä hetkellä
3,706 miljardia Ton
Edellinen
3,891 miljardia Ton
🇨🇳

Tavaraliikenne siviili-ilmailu

Kuukausittain

Tällä hetkellä
920 000 Ton
Edellinen
880 000 Ton
🇨🇳

Terrorisminiindeksi

Vuosittain

Tällä hetkellä
1,863 Points
Edellinen
0,582 Points
🇨🇳

Tuonti YoY

Kuukausittain

Tällä hetkellä
1,9 %
Edellinen
1 %
🇨🇳

Ulkomaan suorat sijoitukset

Kuukausittain

Tällä hetkellä
87,5 miljardia USD
Edellinen
80,89 miljardia USD
🇨🇳

Ulkomainen velka

Vuosittain

Tällä hetkellä
2,42 Bio. USD
Edellinen
2,448 Bio. USD
🇨🇳

Ulkomaisten suorien sijoitusten vuosimuutos

Kuukausittain

Tällä hetkellä
−7,5 %
Edellinen
−10,3 %
🇨🇳

Vaihtotase

Kvartaali

Tällä hetkellä
195,6 miljardia USD
Edellinen
128,7 miljardia USD
🇨🇳

Vaihtotase suhteessa BKT:hen

Vuosittain

Tällä hetkellä
2,2 % of GDP
Edellinen
1,5 % of GDP
🇨🇳

Vaihtotaseen tavarat

Kvartaali

Tällä hetkellä
219,14 miljardia USD
Edellinen
237,531 miljardia USD
🇨🇳

Vienti

Kuukausittain

Tällä hetkellä
330,35 miljardia USD
Edellinen
305,35 miljardia USD
🇨🇳

Vienti YoY

Kuukausittain

Tällä hetkellä
5,9 %
Edellinen
−1,1 %

Kiina tuo koneita ja kuljetusvälineitä, joiden osuus kokonaisesta tuonnista on 38 prosenttia, ja niistä merkittävimpiä ovat sähköiset koneet, laitteet ja laitteistot (21 prosenttia), maantieajoneuvot (4 prosenttia), televiestintä- ja äänentoistolaitteet sekä -välineet (3 prosenttia), ja toimistolaitteet ja automaattiset tietojenkäsittelykoneet (3 prosenttia). Muita tärkeitä tuontikategorioita ovat: mineraalipolttoaineet, voiteluaineet ja niihin liittyvät materiaalit (17 prosenttia), joista merkittävimpiä ovat öljy, öljytuotteet ja näihin liittyvät materiaalit (13 prosenttia) sekä kaasu, luonnonkaasu ja valmistettu kaasu (3 prosenttia); raaka-aineet, lukuun ottamatta syötäväksi kelpaamattomia polttoaineita (14 prosenttia), kuten metallimalmit ja metallijäte (9 prosenttia); kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet (11 prosenttia), mukaan lukien orgaaniset kemikaalit (3 prosenttia) ja muovit perusmuodossa (3 prosenttia); sekalaiset valmistetut tavarat (7 prosenttia); materiaaliluokkien mukaan luokitellut valmisteet (7 prosenttia); sekä elintarvikkeet ja elävät eläimet (4 prosenttia). Suurimmat tuontimaat olivat EU (13 prosenttia tuonnista), joista Saksa (5 prosenttia) ja Ranska (2 prosenttia), seuraten Etelä-Korea, Taiwan, Japani (kukin 8 prosenttia), Yhdysvallat ja Australia (kukin 6 prosenttia), Brasilia (4 prosenttia), Malesia, Vietnam, Venäjä ja Saudi-Arabia (kukin 3 prosenttia), sekä Thaimaa, Singapore ja Indonesia (kukin 2 prosenttia).

Mikä on Tuonti

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.