Legendaariset sijoittajat luottavat Eulerpooliin

Trusted by leading companies and financial institutions

BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
BlackRock logoAllianz logoGoogle logoAnthropic logoBloomberg logoRevolut logoNASDAQ logoCoinbase logo
🇮🇩

Indonesia Vienti

Osakekurssi

Osakekurssi
22,521 miljardia USD
1.11.2025
Muutos +/-
-1,716 miljardia USD
Muutos %
-7,08 %

Tämänhetkinen Vienti-arvo Indonesia maassa on 22,521 miljardia USD. Vienti Indonesia maassa laski arvoon 22,521 miljardia USD 1.11.2025 jälkeen, kun se oli 24,236 miljardia USD 1.10.2025. Vuosien 1.1.1960 ja 1.11.2025 välillä BKT:n keskiarvo Indonesia maassa oli 5,99 miljardia USD. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.8.2022 arvolla 27,93 miljardia USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1961 arvolla 30,00 milj. USD.

Lähde: Statistics Indonesia

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Vienti

Vienti Historia

PäivämääräArvo
1.11.202522,521 miljardia USD
1.10.202524,236 miljardia USD
1.9.202524,679 miljardia USD
1.8.202524,963 miljardia USD
1.7.202524,749 miljardia USD
1.6.202523,437 miljardia USD
1.5.202524,614 miljardia USD
1.4.202520,744 miljardia USD
1.3.202523,247 miljardia USD
1.2.202521,944 miljardia USD
1
2
3
4
5
...
80

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti

🇮🇩

Asekauppa

Vuosittain

Tällä hetkellä
17 milj. SIPRI TIV
Edellinen
9 milj. SIPRI TIV
🇮🇩

Kaupankäynnin ehdot

Kuukausittain

Tällä hetkellä
113,2 points
Edellinen
112,05 points
🇮🇩

Kauppatase

Kuukausittain

Tällä hetkellä
2,66 miljardia USD
Edellinen
2,4 miljardia USD
🇮🇩

Kultavarannot

Kvartaali

Tällä hetkellä
78,57 Tonnes
Edellinen
78,57 Tonnes
🇮🇩

Matkailijoiden saapumiset

Kuukausittain

Tällä hetkellä
1,199 milj.
Edellinen
1,339 milj.
🇮🇩

Matkailutulot

Kvartaali

Tällä hetkellä
5,624 miljardia USD
Edellinen
4,39 miljardia USD
🇮🇩

Pääomavirrat

Kvartaali

Tällä hetkellä
−8,072 miljardia USD
Edellinen
−3,521 miljardia USD
🇮🇩

Raakaöljyn tuotanto

Kuukausittain

Tällä hetkellä
564 BBL/D/1K
Edellinen
596 BBL/D/1K
🇮🇩

Terrorisminiindeksi

Vuosittain

Tällä hetkellä
4,17 Points
Edellinen
3,993 Points
🇮🇩

Tilisiirrot

Kvartaali

Tällä hetkellä
4,337 miljardia USD
Edellinen
4,248 miljardia USD
🇮🇩

Tuonnit

Kuukausittain

Tällä hetkellä
19,859 miljardia USD
Edellinen
21,843 miljardia USD
🇮🇩

Tuonti YoY

Kuukausittain

Tällä hetkellä
0,46 %
Edellinen
−1,15 %
🇮🇩

Ulkomaan suorat sijoitukset

Kvartaali

Tällä hetkellä
256,3 IDR Trillion
Edellinen
212 IDR Trillion
🇮🇩

Ulkomainen velka

Kvartaali

Tällä hetkellä
424,412 miljardia USD
Edellinen
432,339 miljardia USD
🇮🇩

Ulkomaisten suorien sijoitusten vuosimuutos

Kvartaali

Tällä hetkellä
4,3 %
Edellinen
−8,9 %
🇮🇩

Vaihtotase

Kvartaali

Tällä hetkellä
4,047 miljardia USD
Edellinen
−2,748 miljardia USD
🇮🇩

Vaihtotase suhteessa BKT:hen

Vuosittain

Tällä hetkellä
−0,63 % of GDP
Edellinen
−0,15 % of GDP
🇮🇩

Vienti YoY

Kuukausittain

Tällä hetkellä
−6,6 %
Edellinen
−2,31 %

Vienti on ollut Indonesian talouskasvun moottori. Vuoden 2012 huipun jälkeen vienti on kuitenkin ollut tasaisessa laskussa johtuen alhaisemmista hyödykkeiden hinnoista ja maailmanlaajuisen kysynnän vähenemisestä. Suurimmat vientituotteet ovat: öljy ja kaasu (12,4 prosenttia kokonaisviennistä, joista kaasu 6,9 prosenttia, raakaöljy 4,3 prosenttia ja öljytuotteet 1,2 prosenttia); eläin- ja kasvirasvat sekä öljyt (14 prosenttia); ja sähkölaiteet ja koneet (10,45 prosenttia). Muita vientituotteita ovat: jalkineet ja niiden osat (3,4 prosenttia); neulomattomat vaatteet (3 prosenttia) ja malmit, kuona ja tuhka (2,5 prosenttia). Suurimmat vientikumppanit ovat: Yhdysvallat (11,6 prosenttia), Kiina (10 prosenttia kokonaisviennistä), Japani (9,9 prosenttia), Intia (8,8 prosenttia) ja Singapore (7 prosenttia).

Mikä on Vienti

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.