Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Indonesia

Uusin Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-luku maalle Indonesia

Kurssi

338,1 T IDR

Muutos +/-

+7 T IDR

Prosentuaalinen muutos

+2,11 %

Keskiarvo

247,11 T IDR

Kaikkien aikojen korkein

346,57 T IDR

1.12.2025

Kaikkien aikojen matalin

149,92 T IDR

1.3.2010

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Indonesia on 338,1 T IDR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Indonesia nousi 338,1 T IDR 1.6.2026, kun se oli 331,1 T IDR 1.3.2026. Välillä 1.3.2010 ja 1.6.2026, keskimääräinen BKT Indonesia oli 247,11 T IDR. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.12.2025 arvolla 346,57 T IDR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2010 arvolla 149,92 T IDR.

Lähde: Statistics Indonesia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia nousi 1.6.2026 päivänä arvosta 331,1 T IDR 1.3.2026 päivällä arvoon 338,1 T IDR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia oli keskimäärin 247,11 T IDR aikavälillä 1.3.2010–1.6.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 346,57 T IDR 1.12.2025 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 149,92 T IDR 1.3.2010 päivällä.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Päivämäärä
BKT rakentamisesta
9.1.2024
320,17 T IDR
12.1.2024
333,60 T IDR
3.1.2025
313,85 T IDR
6.1.2025
316,92 T IDR
9.1.2025
333,63 T IDR
12.1.2025
346,57 T IDR
3.1.2026
331,10 T IDR
6.1.2026
338,10 T IDR
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
338,1 T IDR
331,1 T IDR
346,57 T IDR
333,63 T IDR
316,92 T IDR
313,85 T IDR
333,6 T IDR
320,17 T IDR
301,88 T IDR
307,15 T IDR

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Indonesia — FAQ

Mikä on nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia?

Nykyinen Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia on 338,1 T IDR (1.6.2026).

Miten Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia on muuttunut äskettäin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia nousi arvosta 331,1 T IDR (1.3.2026) arvoon 338,1 T IDR (1.6.2026).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätyskorkea maassa Indonesia?

Ennätyskorkea Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia oli 346,57 T IDR (1.12.2025).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n ennätysmatala maassa Indonesia?

Ennätysmatala Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia oli 149,92 T IDR (1.3.2010).

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta:n historiallinen keskiarvo maassa Indonesia?

Historiallinen keskiarvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta maassa Indonesia on 247,11 T IDR välillä 1.3.2010–1.6.2026.

Mistä Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Indonesia ovat peräisin?

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta-tiedot maalle Indonesia ovat peräisin lähteestä Statistics Indonesia ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.