Saksa Tuonti
Kurssi
Tämänhetkinen arvo Tuonti Saksa on 109,2 Mrd. EUR. Tuonti Saksa laski 109,2 Mrd. EUR 1.1.2026, kun se oli 116,1 Mrd. EUR 1.12.2025. Välillä 1.1.1962 ja 1.12.2025, keskimääräinen BKT Saksa oli 39,65 Mrd. EUR. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.8.2022 133,77 Mrd. EUR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1962 1,99 Mrd. EUR.
macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low
Tuonti
Tuonti
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Maksimi
Tuonti Historia
| Päivämäärä | Arvo |
|---|---|
| 109,2 Mrd. EUR | |
| 116,1 Mrd. EUR | |
| 114,6 Mrd. EUR | |
| 113,8 Mrd. EUR | |
| 115,5 Mrd. EUR | |
| 112 Mrd. EUR | |
| 113,6 Mrd. EUR | |
| 114,3 Mrd. EUR | |
| 111,2 Mrd. EUR | |
| 115,36 Mrd. EUR |
Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti
Aseiden myynti
Vuosittain
Autojen vienti
Kuukaittain
Kauppaehdot
Kuukaittain
Kauppatasapainon
Kuukaittain
Kultavarannot
Vuosineljännes
Maakaasuimporit
Kuukaittain
Pääomavirrat
Kuukaittain
Palvelutase
Kuukaittain
Raakaöljyn tuotanto
Kuukaittain
Siirrot
Kuukaittain
Suorat ulkomaiset sijoitukset
Kuukaittain
Terrorismin indeksi
Vuosittain
Turistien saapumiset
Kuukaittain
Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen
Vuosineljännes
Ulkomainen velka
Vuosineljännes
Vaihtotase
Kuukaittain
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
Vuosittain
Vaihtotaseen tavarat
Kuukaittain
Vienti
Kuukaittain
Tuonti
Saksan tärkeimmät tuontituotteet ovat: tietokone-, elektroniikka- ja optiset tuotteet (11 prosenttia kokonaistuonnista); moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut (10 prosenttia); kemikaalit ja kemialliset tuotteet (8 prosenttia); koneet ja laitteet (8 prosenttia); sähkötuotteet (7 prosenttia); perusmetallit (6 prosenttia); raakaöljy ja maakaasu (6 prosenttia); perusfarmaseuttiset tuotteet ja farmaseuttiset valmisteet (6 prosenttia); sekä elintarviketuotteet (4 prosenttia). Tärkeimmät tuontikumppanit olivat Kiina (12 prosenttia kokonaistuonnista), Alankomaat (9 prosenttia), Yhdysvallat ja Puola (6 prosenttia kumpikin), Italia ja Ranska (5 prosenttia kumpikin), Belgia, Tšekki, Sveitsi ja Itävalta (4 prosenttia kukin).
Mikä on Tuonti?
Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.
Tuonti Saksa — FAQ
What is the current Tuonti in Saksa?
The current Tuonti in Saksa is 109,2 Mrd.EUR as of 1.1.2026.
How has the Tuonti in Saksa changed recently?
The Tuonti in Saksa decreased from 116,1 Mrd.EUR (1.12.2025) to 109,2 Mrd.EUR (1.1.2026).
What is the all-time high for Tuonti in Saksa?
The all-time high for Tuonti in Saksa was 133,77 Mrd.EUR, recorded on 1.8.2022.
What is the all-time low for Tuonti in Saksa?
The all-time low for Tuonti in Saksa was 1,99 Mrd.EUR, recorded on 1.1.1962.
What is the historical average of Tuonti in Saksa?
The historical average of Tuonti in Saksa is 39,65 Mrd.EUR, calculated over the period from 1.1.1962 to 1.12.2025.
Where does the Tuonti data for Saksa come from?
The Tuonti data for Saksa is sourced from Federal Statistical Office and published on Eulerpool.