Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇩🇪

Saksa Minimipalkat

Osakekurssi

12 EUR/Hour
Muutos +/-
+2,18 EUR/Hour
Muutos %
+19,98 %

Nykyinen arvo minimipalkat Saksa on 12 EUR/Hour. Minimipalkat Saksa nousi 12 EUR/Hour 1.1.2023, kun se oli 9,82 EUR/Hour 1.1.2022. Välillä 1.1.2015 ja 1.1.2024, keskimääräinen BKT Saksa oli 9,69 EUR/Hour. Koko historian korkein arvo saavutettiin 1.1.2024 ollessa 12,41 EUR/Hour, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2015 ollessa 8,50 EUR/Hour.

Lähde: Federal Statistical Office

Minimipalkat

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • Max

Vähimmäispalkat

Minimipalkat Historia

PäivämääräArvo
1.1.202312 EUR/Hour
1.1.20229,82 EUR/Hour
1.1.20219,5 EUR/Hour
1.1.20209,35 EUR/Hour
1.1.20199,19 EUR/Hour
1.1.20188,84 EUR/Hour
1.1.20178,84 EUR/Hour
1.1.20168,5 EUR/Hour
1.1.20158,5 EUR/Hour
1

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Minimipalkat

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇩🇪
Avoimet työpaikat
696 010 698 870 Kuukausittain
🇩🇪
Eläkeikä naiset
66 Years65,92 YearsVuosittain
🇩🇪
Eläkeikäiset miehet
66 Years65,92 YearsVuosittain
🇩🇪
kokopäivätyö
29,307 milj. 29,224 milj. Kvartaali
🇩🇪
nuorisotyöttömyysaste
6,5 %6,5 %Kuukausittain
🇩🇪
Osa-aikatyö
12,102 milj. 12,152 milj. Kvartaali
🇩🇪
Ostoaste
79,9 %80 %Kvartaali
🇩🇪
Palkat
4 100 EUR/Month3 975 EUR/MonthVuosittain
🇩🇪
Palkkakasvu
2,9 %3,1 %Kvartaali
🇩🇪
Pitkäaikaistyöttömyysaste
0,9 %0,9 %Kvartaali
🇩🇪
Tuottavuus
92,6 points94,2 pointsKuukausittain
🇩🇪
Työkustannukset
116,91 points116,05 pointsKvartaali
🇩🇪
Työllisyysaste
77,4 %77,4 %Kvartaali
🇩🇪
Työllisyysmuutos
−0,1 %0,1 %Kvartaali
🇩🇪
Työpaikkatarjousaste
3,1 %3,5 %Kvartaali
🇩🇪
Työssäkäyvät
45,878 milj. 45,881 milj. Kuukausittain
🇩🇪
Työttömät henkilöt
2,86 milj. 2,856 milj. Kuukausittain
🇩🇪
Työttömyysaste
6 %6 %Kuukausittain
🇩🇪
Työttömyysasteen muutos
7 000 27 000 Kuukausittain
🇩🇪
väestö
84,7 milj. 84,4 milj. Vuosittain
🇩🇪
Valmistuksen palkat
100,44 points115,3 pointsKuukausittain
🇩🇪
Yhtenäistetty työttömyysaste
3,5 %3,5 %Kuukausittain

Yleisesti ottaen tämä minimipalkka on sovellettavissa kaikilla toimialoilla ja kaikilla alueilla. Kuitenkin useita poikkeuksia on määritelty siirtymäkaudeksi 31. joulukuuta 2016 asti. Alle 18-vuotiaat nuoret ja harjoittelijat on pysyvästi vapautettu minimipalkkasäännöksistä. Lisäksi minimipalkkaa ei sovelleta henkilöihin, jotka suorittavat pakollista tai vapaaehtoista enintään kolmen kuukauden harjoittelua koulutuksensa tai opintojensa aikana. Se ei myöskään koske pitkäaikaistyöttömiä ensimmäisen kuuden kuukauden työllistymisen aikana.

Mikä on Minimipalkat

Palkkojen taso on alati ajankohtainen ja laajasti keskusteltu aihe makrotaloudessa. Eulerpoolin makrotaloustietojen asiantuntijaverkoston keskeisenä tavoitteena on tuoda esille ajankohtaista dataa ja analyysejä eri talouden ilmiöistä, mukaan lukien vähimmäispalkat. Tässä kategoriassa perehdymme laajasti vähimmäispalkkojen taloudelliseen ja sosiaaliseen merkitykseen, niiden vaikutuksiin työntekijöihin ja työnantajiin sekä yleisemmin kansantalouteen. Vähimmäispalkka tarkoittaa lakisääteistä vähimmäispalkkatasoa, josta työntekijän on saatava vähintään palkkaa tehdystä työstä. Tämän palkan tarkoituksena on varmistaa työntekijöiden toimeentulo ja estää työvoiman halpamyynti. Monet maat ovat säätäneet vähimmäispalkan lailla, ja sen taso voi vaihdella huomattavasti riippuen valtion taloudellisesta kehityksestä, elinkustannuksista ja poliittisista päätöksistä. Esimerkiksi Suomessa vähimmäispalkka määritellään useimmiten työehtosopimusten kautta toimialakohtaisesti. Makrotaloudellisesti vähimmäispalkat vaikuttavat useisiin eri osa-alueisiin. Yksi keskeisimmistä on työvoiman tarjonta ja kysyntä. Kun vähimmäispalkka nousee, työntekijöiden ostovoima paranee, mikä voi lisätä kulutusta ja nostaa kokonaiskysyntää. Kääntöpuolena on, että yritykset joutuvat maksamaan korkeampia palkkoja, mikä saattaa johtaa tuotantokustannusten kasvuun ja mahdollisesti hintojen nousuun. Joissain tapauksissa yritykset saattavat vähentää työntekijöitä tai vähentää työtunteja, mikä voi lisätä työttömyyttä tai osa-aikatyötä. Vähimmäispalkkojen vaikutukset talouskasvuun ovat monimutkaisia. Toisaalta korkeammat palkat voivat parantaa työntekijöiden elämänlaatua ja tuottavuutta, koska heillä on paremmat resurssit huolehtia itsestään ja perheestään. Tämä puolestaan voi johtaa korkeampaan työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen, mikä parantaa yritysten kilpailukykyä. Toisaalta liian korkea vähimmäispalkka voi johtaa työvoimakustannusten nousuun, mikä erityisesti pieniä yrityksiä voi rasittaa, ja tätä kautta hidastaa talouskasvua. Sosiaalinen ulottuvuus on myös tärkeä vähimmäispalkkoja tarkasteltaessa. Ne ovat keino vähentää taloudellista eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Vähimmäispalkkojen säätely auttaa taistelussa huonoja työolosuhteita ja alipalkkausta vastaan. Köyhyysrajan yläpuolelle nouseminen antaa työntekijöille mahdollisuuden parempaan terveydenhuoltoon, koulutukseen ja asumiseen. Tämä puolestaan voi luoda yhteiskunnallisesti vakaamman ja turvallisemman ympäristön. Maakohtaiset erot vähimmäispalkoissa voivat heijastua globaalissa taloudessa. Alhaisemmat vähimmäispalkat kehittyvissä maissa voivat houkutella sinne tuotantoa ja investointeja, kun taas korkeammat palkat kehittyneissä maissa saattavat johtaa yritysten siirtämiseen halvemman työvoiman maihin. Tämä globaalin tuotannon ja liiketoiminnan siirtymä voi vaikuttaa myös työpaikkojen määrään ja laatuun sekä maiden taloudelliseen kehitykseen. Suomessa vähimmäispalkkojen tason määrittely on pitkälti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisten kolmikantasopimusten tulosta. Työehtosopimuksissa määritellään kunkin alan vähimmäispalkat, jotka vaihtelevat huomattavasti eri toimialoilla. Tämä järjestelmä on ollut tehokas Suomessa, jossa työttömyys on suhteellisen alhainen ja työolot ovat pääsääntöisesti hyvät. Toisaalta se herättää kysymyksiä siitä, miten hyvin tämä järjestelmä palvelee uusia ja muuttuvia työmarkkinoita esimerkiksi digitalisaation ja globaalin kilpailun aikakautena. Tutkimus vähimmäispalkkojen vaikutuksista on havaittu olevan monisyistä ja usein ristiriitaista. Taloustieteilijät eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka paljon vähimmäispalkkojen nostaminen vaikuttaa työttömyyteen ja inflaatioon. Joidenkin tutkimusten mukaan vähimmäispalkan korotukset aiheuttavat merkittäviä työllisyysvaikutuksia, kun taas toisten mukaan vaikutukset ovat vähäisiä tai jopa positiivisia. Tämä osoittaa tarpeen jatkuvalle tutkimukselle ja analyysille, jotta voidaan kehittää tehokkaampia politiikkatoimia. Eulerpoolin tavoitteena on tarjota kattavaa ja ajantasaista tietoa vähimmäispalkoista ja niiden vaikutuksista makrotaloudessa. Tietokantamme kattavat laajan valikoiman erilaisia indikaattoreita ja vertailutietoja eri maista, mikä mahdollistaa syvällisen ymmärryksen tästä monimutkaisesta aiheesta. Lisäksi pyrimme tarjoamaan syväluotaavia analyysiraportteja, jotka auttavat yrityksiä, päättäjiä ja tutkijoita tekemään informoituja päätöksiä vähimmäispalkkojen suhteen. Tiivistettynä voidaan todeta, että vähimmäispalkat ovat keskeinen talouspolitiikan työkalu, joka vaikuttaa laaja-alaisesti sekä mikro- että makrotaloudellisiin muuttujiiin. Niiden oikea taso ja hallinnointi voi edistää taloudellista hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mutta niiden asettaminen vaatii tarkkaa harkintaa ja jatkuvaa seurantaa. Eulerpoolin tietopalvelut ja analyysit ovat arvokas apuväline tässä monimutkaisessa ja tärkeässä tehtävässä, tarjoten syvällisiä näkemyksiä ja ajankohtaista tietoa vähimmäispalkoista.