🇧🇹

Bhutan Vienti

Kurssi

Kurssi
28,588 Mrd. BTN
Muutos +/-
+13,949 Mrd. BTN
Prosentuaalinen muutos
+95,29 %

Nykyinen arvo Vienti Bhutan on 28,588 Mrd. BTN. Vienti Bhutan nousi arvoon 28,588 Mrd. BTN 1.9.2025, kun se oli 14,639 Mrd. BTN 1.6.2025. Vuosien 1.12.1991 ja 1.9.2025 välisenä aikana keskimääräinen BKT Bhutan oli 10,35 Mrd. BTN. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2025 arvolla 28,59 Mrd. BTN, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.1991 arvolla 1,13 Mrd. BTN.

Lähde: Royal Monetary Authority of Bhutan

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_upmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Vienti

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Vienti
Date
Vienti
12.1.1991
1,13 Mrd. BTN
12.1.1992
1,47 Mrd. BTN
12.1.1993
1,52 Mrd. BTN
12.1.1994
1,99 Mrd. BTN
12.1.1995
2,20 Mrd. BTN
12.1.1996
3,35 Mrd. BTN
12.1.1997
3,55 Mrd. BTN
12.1.1998
4,27 Mrd. BTN
12.1.1999
4,46 Mrd. BTN
12.1.2000
4,99 Mrd. BTN
12.1.2001
4,62 Mrd. BTN
12.1.2002
4,99 Mrd. BTN
12.1.2003
5,41 Mrd. BTN
12.1.2004
7,16 Mrd. BTN
12.1.2005
9,46 Mrd. BTN
Access this data via the Eulerpool API

Vienti Historia

Vienti — Historia
PäivämääräArvo
28,588 Mrd. BTN
14,639 Mrd. BTN
11,779 Mrd. BTN
15,717 Mrd. BTN
23,313 Mrd. BTN
14,672 Mrd. BTN
9,603 Mrd. BTN
11,533 Mrd. BTN
19,014 Mrd. BTN
13,507 Mrd. BTN
...

Vienti

Bhutan vie pääasiassa sähköä Intiaan (noin 50 prosenttia kokonaisviennistä). Muita vientituotteita ovat metallit, kemialliset tuotteet, elintarvikkeet, puu ja kumi. Bhutanin tärkein vientikumppani on Intia, joka kattaa noin 97 prosenttia kokonaisviennistä. Muihin vientikumppaneihin kuuluvat Hongkong, Bangladesh, Japani, Nepal ja Singapore.

Makrosivut muille maille Aasia

Mikä on Vienti?

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.

Vienti Bhutan — FAQ

What is the current Vienti in Bhutan?

The current Vienti in Bhutan is 28,588 Mrd.BTN as of 1.9.2025.

How has the Vienti in Bhutan changed recently?

The Vienti in Bhutan increased from 14,639 Mrd.BTN (1.6.2025) to 28,588 Mrd.BTN (1.9.2025).

What is the all-time high for Vienti in Bhutan?

The all-time high for Vienti in Bhutan was 28,59 Mrd.BTN, recorded on 1.9.2025.

What is the all-time low for Vienti in Bhutan?

The all-time low for Vienti in Bhutan was 1,13 Mrd.BTN, recorded on 1.12.1991.

What is the historical average of Vienti in Bhutan?

The historical average of Vienti in Bhutan is 10,35 Mrd.BTN, calculated over the period from 1.12.1991 to 1.9.2025.

Where does the Vienti data for Bhutan come from?

The Vienti data for Bhutan is sourced from Royal Monetary Authority of Bhutan and published on Eulerpool.