Bhutan Tuonti

Kurssi

Kurssi

49,44 Mrd. BTN

Muutos +/-

+2,19 Mrd. BTN

Prosentuaalinen muutos

+4,63 %

Tuontin nykyinen arvo Bhutanssa on 49,44 Mrd. BTN. Tuonti Bhutanssa nousi arvoon 49,44 Mrd. BTN 1.12.2025, sen oltua 47,25 Mrd. BTN 1.9.2025. Välillä 1.12.1991 ja 1.12.2025, keskimääräinen BKT Bhutanssa oli 17,89 Mrd. BTN. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 49,44 Mrd. BTNllä, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.1991 1,25 Mrd. BTNllä.

Lähde: Royal Monetary Authority of Bhutan

The current value of Tuonti in Bhutan is 49,44 Mrd.BTN. Tuonti in Bhutan increased to 49,44 Mrd.BTN from 47,25 Mrd.BTN.Tuonti in Bhutan averaged 17,89 Mrd.BTN from 1.12.1991 until 1.12.2025.The all-time high was 49,44 Mrd.BTN (1.12.2025)and the record low was 1,25 Mrd.BTN (1.12.1991).

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Date
Tuonti
3.1.2024
28,82 Mrd. BTN
6.1.2024
27,72 Mrd. BTN
9.1.2024
27,32 Mrd. BTN
12.1.2024
34,16 Mrd. BTN
3.1.2025
39,26 Mrd. BTN
6.1.2025
35,95 Mrd. BTN
9.1.2025
47,25 Mrd. BTN
12.1.2025
49,44 Mrd. BTN
Access this data via the Eulerpool API

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
49,44 Mrd. BTN
47,25 Mrd. BTN
35,95 Mrd. BTN
39,26 Mrd. BTN
34,16 Mrd. BTN
27,32 Mrd. BTN
27,72 Mrd. BTN
28,82 Mrd. BTN
24,54 Mrd. BTN
25,67 Mrd. BTN
...

Tuonti

Bhutan tuo pääasiassa öljyä ja polttoaineita, perusmetalleja, koneita ja sähkölaitteita, ajoneuvoja, puuta ja elintarvikkeita. Bhutanin tärkein tuontikumppani on Intia, joka vastaa noin 80 prosentista kokonaisuudesta. Muita tuontikumppaneita ovat Etelä-Korea, Thaimaa, Singapore, Japani, Kiina ja Nepal.

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Bhutan — FAQ

What is the current Tuonti in Bhutan?

The current Tuonti in Bhutan is 49,44 Mrd.BTN as of 1.12.2025.

How has the Tuonti in Bhutan changed recently?

The Tuonti in Bhutan increased from 47,25 Mrd.BTN (1.9.2025) to 49,44 Mrd.BTN (1.12.2025).

What is the all-time high for Tuonti in Bhutan?

The all-time high for Tuonti in Bhutan was 49,44 Mrd.BTN, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Tuonti in Bhutan?

The all-time low for Tuonti in Bhutan was 1,25 Mrd.BTN, recorded on 1.12.1991.

What is the historical average of Tuonti in Bhutan?

The historical average of Tuonti in Bhutan is 17,89 Mrd.BTN, calculated over the period from 1.12.1991 to 1.12.2025.

Where does the Tuonti data for Bhutan come from?

The Tuonti data for Bhutan is sourced from Royal Monetary Authority of Bhutan and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.