Saksa on kriisissä, joka ei tule salamaiskusta vaan kasvaa tasaisesti kuin varjo. Se on ongelma, jota ei voi ratkaista nopeasti – juuri se tekee tilanteesta niin vaarallisen. Eulerpool raportoi uhkaavasta "hiipivästä rapautumisesta", joka voi horjuttaa paitsi Saksaa myös koko Eurooppaa.

2 500 € köyhempi per talous – ja tilanne pahenee

Paljaat luvut puhuvat puolestaan: Korkeiden energiakustannusten, laskevan viennin ja rapistuvan kilpailukyvyn yhdistelmästä johtuen saksalainen keskivertotalous on tänään €2.500 köyhempi. Bloomberg Economicsin mukaan talouskasvu on viiden vuoden stagnaation jälkeen hidastunut niin, että se on nyt 5 % pienempi kuin ilman pandemiaa.

Mutta ongelmat ovat syvemmällä: Halvan venäläisen kaasun menettäminen on nostanut energian hintoja. Samaan aikaan jättiläiset kuten Volkswagen ja Mercedes-Benz ovat valtavan paineen alla kiinalaisten autonvalmistajien taholta, jotka hallitsevat sähköajoneuvomarkkinoita. Mikä kerran oli Saksan talouden selkäranka, muuttuu yhtäkkiä heikkoudeksi.

„Hitaasti ja tuskallisesti“: Kuinka Saksa kadottaa itsensä

„Saksa ei romahda yhdessä yössä. Juuri se tekee tästä skenaariosta niin kauhean“, sanoo Amy Webb, Future Today Institute -instituutin toimitusjohtaja. „Se on hidas, pitkäaikainen laskukausi – ei vain yhden yrityksen tai kaupungin, vaan koko maan.“

Vaikutukset ovat jo havaittavissa. Yritykset vetävät sijoituksiaan takaisin, vienti romahtaa, ja yhä useammat hyvin koulutetut lahjakkuudet etsivät onneaan ulkomailta. Saksassa sosiaalinen tyytymättömyys kasvaa, mikä johtaa vaaralliseen syyttely- ja poliittisen epävakauden kierteeseen.

Poliittinen pattitilanne ja vaalit 2024

Bundeskanzleri Olaf Scholz hävinnee maanantaina epäluottamusäänestyksen – tapahtuma, joka johtaa ennenaikaisiin vaaleihin helmikuussa 2024. Toivo radikaalista uudesta alusta on kuitenkin vähäinen.

Friedrich Merz, CDU:n kärkiehdokas, luottaa vanhoihin hyväksi havaittuihin konsepteihin: alhaisiin veroihin, vähäiseen sääntelyyn ja kuuluisaan "velkajarruun". Kritiikkoiden mukaan tämä politiikka ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia.

Poliittiset vaihtoehdot? SPD, joka panostaa enemmän valtion investointeihin ja korkeampiin velkoihin, tai ääripuolueet kuten AfD ja Sahra Wagenknechtin liittouma, jotka yhdessä muodostavat noin neljänneksen äänestäjäkunnasta.

Talous ilman luottamusta

Samaan aikaan kun politiikka junnaa paikallaan, myös talous pidättäytyy. Investoinnit koneisiin ovat 9 % kriisiä edeltävän tason alapuolella, ja monet pk-yritykset eivät edes suunnittele rikkoutuneiden laitteiden korvaamista. Byrokratia ja epäselvät poliittiset puitteet rasittavat ilmapiiriä.

Autoteollisuus – kerran Saksan kruununjalokivi – menettää arvoaan. Ennusteiden mukaan sektori voi menettää jopa 40 % arvonlisäyksestään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toimittajat kuten Schaeffler, Bosch ja Continental vähentävät jo tuhansia työpaikkoja. Thyssenkrupp suunnittelee leikkaavansa 40 % terästyöpaikoistaan.

Gibt es noch Hoffnung?

Es gibt Lichtblicke: Saksalla on alhaisin velkasuhde kaikista G7-maista. Poliittisella tahdolla valtio voisi investoida voimakkaasti – esimerkiksi infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja koulutukseen. Asiantuntijat kuten Veronika Grimm vaativat uudistusohjelmaa samanlaista kuin "Agenda 2010", kilpailukyvyn palauttamiseksi.

Doch Zeit ist ein entscheidender Faktor. "Wir müssen jetzt handeln", warnt Miguel Lopez, CEO von Thyssenkrupp. "Die Stabilität des deutschen Wirtschaftssystems, wie wir es kennen, bröckelt.

Kriisi on täällä – hiljainen, mutta vääjäämätön. Ja kun maailma katsoo, jää yksi kysymys avoimeksi: Herääkö Saksa ennen kuin on liian myöhäistä?