Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Malta Pankkien lainakorko
Osakekurssi
Pankkien lainakorko Nykyinen arvo Maltassa on 5 %. Pankkien lainakorko Maltassa laski 5 % 1.5.2024, kun se oli 1.4.2024 5 %. Vuosina 1.3.2007–1.6.2024 Maltan keskimääräinen bruttokansantuote oli 4,33 %. Korkein arvo saavutettiin 1.9.2008 6,42 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.10.2021 3,52 %.
Pankkien lainakorko ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Pankkilainan korkoprosentti | |
---|---|
1.3.2007 | 5,46 % |
1.6.2007 | 5,63 % |
1.9.2007 | 5,67 % |
1.10.2007 | 5,70 % |
1.11.2007 | 5,70 % |
1.12.2007 | 5,67 % |
1.1.2008 | 6,13 % |
1.2.2008 | 6,10 % |
1.3.2008 | 6,09 % |
1.4.2008 | 6,07 % |
1.5.2008 | 6,05 % |
1.6.2008 | 6,12 % |
1.7.2008 | 6,30 % |
1.8.2008 | 6,36 % |
1.9.2008 | 6,42 % |
1.10.2008 | 6,10 % |
1.11.2008 | 5,73 % |
1.12.2008 | 5,20 % |
1.1.2009 | 5,01 % |
1.2.2009 | 4,67 % |
1.3.2009 | 4,61 % |
1.4.2009 | 4,59 % |
1.5.2009 | 4,58 % |
1.6.2009 | 4,55 % |
1.7.2009 | 4,43 % |
1.8.2009 | 4,43 % |
1.9.2009 | 4,40 % |
1.10.2009 | 4,42 % |
1.11.2009 | 4,39 % |
1.12.2009 | 4,39 % |
1.1.2010 | 4,37 % |
1.2.2010 | 4,39 % |
1.3.2010 | 4,30 % |
1.4.2010 | 4,47 % |
1.5.2010 | 4,47 % |
1.6.2010 | 4,37 % |
1.7.2010 | 4,26 % |
1.8.2010 | 4,22 % |
1.9.2010 | 4,23 % |
1.10.2010 | 4,35 % |
1.11.2010 | 4,24 % |
1.12.2010 | 4,53 % |
1.1.2011 | 4,27 % |
1.2.2011 | 4,29 % |
1.3.2011 | 4,32 % |
1.4.2011 | 4,29 % |
1.5.2011 | 4,36 % |
1.6.2011 | 4,45 % |
1.7.2011 | 4,46 % |
1.8.2011 | 4,56 % |
1.9.2011 | 4,60 % |
1.10.2011 | 4,60 % |
1.11.2011 | 4,59 % |
1.12.2011 | 4,66 % |
1.1.2012 | 4,55 % |
1.2.2012 | 4,59 % |
1.3.2012 | 4,55 % |
1.4.2012 | 4,52 % |
1.5.2012 | 4,52 % |
1.6.2012 | 4,51 % |
1.7.2012 | 4,47 % |
1.8.2012 | 4,49 % |
1.9.2012 | 4,49 % |
1.10.2012 | 4,43 % |
1.11.2012 | 4,45 % |
1.12.2012 | 4,39 % |
1.1.2013 | 4,48 % |
1.2.2013 | 4,46 % |
1.3.2013 | 4,46 % |
1.4.2013 | 4,47 % |
1.5.2013 | 4,46 % |
1.6.2013 | 4,46 % |
1.7.2013 | 4,51 % |
1.8.2013 | 4,56 % |
1.9.2013 | 4,57 % |
1.10.2013 | 4,58 % |
1.11.2013 | 4,56 % |
1.12.2013 | 4,51 % |
1.1.2014 | 4,47 % |
1.2.2014 | 4,44 % |
1.3.2014 | 4,48 % |
1.4.2014 | 4,50 % |
1.5.2014 | 4,48 % |
1.6.2014 | 4,47 % |
1.7.2014 | 4,40 % |
1.8.2014 | 4,37 % |
1.9.2014 | 4,35 % |
1.10.2014 | 4,30 % |
1.1.2015 | 4,17 % |
1.2.2015 | 4,24 % |
1.3.2015 | 4,26 % |
1.4.2015 | 4,19 % |
1.5.2015 | 4,16 % |
1.6.2015 | 4,13 % |
1.7.2015 | 4,07 % |
1.8.2015 | 4,03 % |
1.9.2015 | 4,00 % |
1.10.2015 | 3,99 % |
1.11.2015 | 3,96 % |
1.12.2015 | 3,96 % |
1.1.2016 | 3,96 % |
1.2.2016 | 3,98 % |
1.3.2016 | 3,95 % |
1.4.2016 | 3,95 % |
1.5.2016 | 3,96 % |
1.6.2016 | 3,97 % |
1.7.2016 | 3,91 % |
1.8.2016 | 3,87 % |
1.9.2016 | 3,85 % |
1.10.2016 | 3,87 % |
1.11.2016 | 3,86 % |
1.12.2016 | 3,90 % |
1.1.2017 | 3,92 % |
1.2.2017 | 3,85 % |
1.3.2017 | 3,83 % |
1.4.2017 | 3,85 % |
1.5.2017 | 3,84 % |
1.6.2017 | 3,85 % |
1.7.2017 | 3,88 % |
1.8.2017 | 3,79 % |
1.9.2017 | 3,82 % |
1.10.2017 | 3,83 % |
1.11.2017 | 3,79 % |
1.12.2017 | 3,84 % |
1.1.2018 | 3,83 % |
1.2.2018 | 3,80 % |
1.3.2018 | 3,84 % |
1.4.2018 | 3,80 % |
1.5.2018 | 3,80 % |
1.6.2018 | 3,81 % |
1.7.2018 | 3,72 % |
1.8.2018 | 3,71 % |
1.9.2018 | 3,69 % |
1.10.2018 | 3,63 % |
1.11.2018 | 3,62 % |
1.12.2018 | 3,72 % |
1.1.2019 | 3,68 % |
1.2.2019 | 3,67 % |
1.3.2019 | 3,68 % |
1.4.2019 | 3,69 % |
1.5.2019 | 3,69 % |
1.6.2019 | 3,68 % |
1.7.2019 | 3,66 % |
1.8.2019 | 3,68 % |
1.9.2019 | 3,65 % |
1.10.2019 | 3,66 % |
1.11.2019 | 3,67 % |
1.12.2019 | 5,11 % |
1.1.2020 | 3,72 % |
1.2.2020 | 3,70 % |
1.3.2020 | 3,72 % |
1.4.2020 | 3,67 % |
1.5.2020 | 3,66 % |
1.6.2020 | 3,70 % |
1.7.2020 | 3,64 % |
1.8.2020 | 3,62 % |
1.9.2020 | 3,59 % |
1.10.2020 | 3,59 % |
1.11.2020 | 3,59 % |
1.12.2020 | 3,58 % |
1.1.2021 | 3,61 % |
1.2.2021 | 3,60 % |
1.3.2021 | 3,59 % |
1.4.2021 | 3,59 % |
1.5.2021 | 3,60 % |
1.6.2021 | 3,61 % |
1.7.2021 | 3,61 % |
1.8.2021 | 3,60 % |
1.9.2021 | 3,60 % |
1.10.2021 | 3,52 % |
1.11.2021 | 3,62 % |
1.12.2021 | 3,61 % |
1.1.2022 | 3,57 % |
1.2.2022 | 3,57 % |
1.3.2022 | 3,58 % |
1.4.2022 | 3,64 % |
1.5.2022 | 3,67 % |
1.6.2022 | 4,74 % |
1.7.2022 | 3,71 % |
1.8.2022 | 3,76 % |
1.9.2022 | 3,85 % |
1.10.2022 | 4,00 % |
1.11.2022 | 4,13 % |
1.12.2022 | 4,18 % |
1.1.2023 | 4,39 % |
1.2.2023 | 4,42 % |
1.3.2023 | 4,58 % |
1.4.2023 | 4,66 % |
1.5.2023 | 4,78 % |
1.6.2023 | 4,96 % |
1.7.2023 | 5,02 % |
1.8.2023 | 5,10 % |
1.9.2023 | 5,13 % |
1.10.2023 | 5,16 % |
1.11.2023 | 5,19 % |
1.12.2023 | 5,11 % |
1.1.2024 | 5,09 % |
1.2.2024 | 5,07 % |
1.3.2024 | 4,99 % |
1.4.2024 | 5,00 % |
1.5.2024 | 5,00 % |
Pankkien lainakorko Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.5.2024 | 5 % |
1.4.2024 | 5 % |
1.3.2024 | 4,99 % |
1.2.2024 | 5,07 % |
1.1.2024 | 5,09 % |
1.12.2023 | 5,11 % |
1.11.2023 | 5,19 % |
1.10.2023 | 5,16 % |
1.9.2023 | 5,13 % |
1.8.2023 | 5,1 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Pankkien lainakorko
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇲🇹 Kuluttajaluottamus | −9 points | −9,2 points | Kuukausittain |
🇲🇹 Kulutusluotot | 8,728 miljardia EUR | 8,677 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇲🇹 Kulutusmenot | 1,773 miljardia EUR | 1,872 miljardia EUR | Kvartaali |
🇲🇹 Polttoaineen hinnat | 1,45 USD/Liter | 1,44 USD/Liter | Kuukausittain |
🇲🇹 Vähittäiskaupan myynti Kuukausi kuukaudelta | −0,6 % | −0,4 % | Kuukausittain |
🇲🇹 Vähittäiskaupan myynti YoY | 2,5 % | −0,7 % | Kuukausittain |
🇲🇹 Yksityisen sektorin luotto | 14,059 miljardia EUR | 13,939 miljardia EUR | Kuukausittain |
Maltalla henkilökohtaisten lainojen korko on korko, jonka liikepankit perivät yksityishenkilöiltä myöntämiensä lainojen osalta.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Pankkien lainakorko
Bankkilaino korko on yksi tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista, joka vaikuttaa sekä yritysten että yksityishenkilöiden taloudellisiin päätöksiin. Eulerpool-sivustollamme esittelemme tässä kategoriassa kaikkein olennaisimmat tiedot, jotka auttavat ymmärtämään ja ennustamaan talouden kehitystä. Bankkilaino korkotaso, eli korko, jolla pankit tarjoavat lainoja asiakkailleen, vaikuttaa merkittävästi talouden eri sektoreihin. Tämän muuttujan ymmärtäminen on keskeistä taloudellisessa analyysissä ja päätöksenteossa. Ensinnäkin bankkilaino korko toimii talouden yleisen terveydentilan indikaattorina. Korkojen tason määrittely on yksi keskuspankkien keskeisimmistä välineistä rahapolitiikan harjoittamisessa. Kun keskuspankki laskee ohjauskorkoaan, myös bankkilaino korot laskevat vastaavasti, ja tämä kannustaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä ottamaan lainoja. Alhaiset korot tekemällä lainanoton edullisemmaksi voivat edistää investointeja ja kulutusta, mikä puolestaan voi johtaa talouskasvuun. Vastaavasti korkeammat korot tekevät lainanotosta kalliimpaa, mikä voi hidastaa kulutusta ja investointeja, hilliten talouskasvua. Toiseksi bankkilaino korko on merkittävä tekijä asuntolainamarkkinoilla. Asuntolainojen korot seuraavat usein bankkilaino korkoja. Kun korot ovat alhaiset, asuntolainojen kysyntä yleensä kasvaa, mikä voi nostaa asuntojen hintoja. Vastaavasti korkojen nousu voi vähentää asuntolainojen kysyntää ja painaa asuntojen hintoja alas. Näin ollen bankkilaino korko on avainesimerkki asuntomarkkinoiden analysoimisessa. Yritysten kannalta bankkilaino korko määrittää lainapääoman kustannukset. Pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat usein riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta, ovat erityisen herkkiä korkojen muutoksille. Korkojen noustessa lainapääoman kustannukset kasvavat, mikä voi johtaa investointien vähenemiseen ja kasvun hidastumiseen. Suuret yritykset voivat myös olla alttiita korkojen muutoksille, vaikka ne usein voivat neuvotella parempia lainaehtoja ja hyödyntää muita rahoituslähteitä helpommin. Pankkilaino korot vaikuttavat myös valtion velanhallintaan. Kun pankkilainat ovat kalliimpia, valtion on vaikeampi rahoittaa budjettialijäämiään ja julkisia investointeja. Tämä voi johtaa tiukempaan talouskurin ylläpitämiseen ja julkisten menojen leikkauksiin. Alhaisemmat korot voivat puolestaan helpottaa valtion velanhallintaa, mutta saattavat myös johtaa velkaantumisen lisääntymiseen, jos julkiset menot kasvavat enemmän kuin taloudellinen tuotto. Bankkilaino korkoilla on myös suora vaikutus valuuttamarkkinoihin. Alhaiset korot voivat johtaa kotimaan valuutan heikkenemiseen, mikä tekee viennistä kilpailukykyisempää ulkomaisia markkinoita ajatellen. Tämä voi olla eduksi vientivetoisille talouksille, mutta samalla se saattaa nostaa tuontitavaroiden hintoja ja lisätä inflaatiopaineita. Vastaavasti korkean korkotason valuutat voivat houkutella ulkomaisia sijoittajia, johtuen korkeammasta tuotto-odotuksesta, mikä voi vahvistaa valuutan kurssia. Yksityishenkilöt kokevat bankkilaino korkojen muutokset arkipäivän taloudellisissa päätöksissä. Lainojen, kuten opintolainojen, autolainojen ja kulutusluottojen, korot seuraavat usein bankkilaino korkojen suuntausta. Korkojen noustessa näiden lainojen takaisinmaksukustannukset nousevat, mikä voi vähentää kulutuskysyntää. Alhaisemmat korot voivat puolestaan lisätä kuluttajien ostovoimaa ja kannustaa lainanottoon. Bankkilaino korkojen analysointi on myös keskeisessä asemassa sijoittajille. Sijoituspäätökset voivat suurelta osin riippua korkojen tasosta. Alhaiset korot voivat johtaa korkotuotteiden, kuten joukkovelkakirjojen, heikompaan tuottoon, mikä saattaa kannustaa sijoittajia siirtymään riskipitoisempiin omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin. Korkeammat korot voivat puolestaan tehdä korkotuotteista houkuttelevampia sijoittajille. Eulerpool-sivustolla tarjoamme reaaliaikaista dataa ja historiallisia trendejä bankkilaino koroista eri maissa, mikä antaa käyttäjillemme arvokasta tietoa talouden nykytilasta ja tulevista suuntauksista. Käytämme sekä kansainvälisiä että paikallisia lähteitä varmistaaksemme tiedon luotettavuuden ja ajan tasalla pysymisen. Yhteenvetona voidaan todeta, että bankkilaino korko on kattava makrotaloudellinen indikaattori, joka vaikuttaa laajasti talouden eri sektoreihin. Se on keskeinen osa rahapolitiikan työkalupakkia ja sillä on merkittäviä vaikutuksia asuntomarkkinoihin, yritysten investointeihin, valtion velanhoitoon, valuuttamarkkinoihin, yksityishenkilöiden taloudelliseen käyttäytymiseen ja sijoituspäätöksiin. Eulerpool-sivustollamme pyrimme tarjoamaan kattavaa ja luotettavaa tietoa bankkilaino koroista, jotta käyttäjämme voivat tehdä hyvin informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden monimutkaisuutta. Jatkuvassa ja muuttuvassa taloudessa bankkilaino korkojen merkitys ei voi olla liian korostettu, ja siksi näiden tietojen seuraaminen ja analysointi on kriittistä niin taloustieteilijöille, analyytikoille, poliittisille päättäjille kuin tavallisille kansalaisillekin. Haluamme, että eulerpool-sivustosta tulee ykköspaikka, johon ihmiset kääntyvät saadakseen ajantasaista ja tarkkaa tietoa bankkilaino koroista ja niiden vaikutuksista globaaliin ja paikalliseen talouteen.