Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Malta Kokopäivätyö
Osakekurssi
Nykyinen kokopäivätyön arvo Maltassa on 265 700 . Kokopäivätyö Maltassa nousi arvoon 265 700 1.12.2023, kun se oli 263 600 1.9.2023. Välillä 1.6.2000 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT Maltassa oli 170 901,10 . Korkein arvo saavutettiin 1.3.2024 268 000,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2003 132 800,00 .
Kokopäivätyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
kokopäivätyö | |
---|---|
1.6.2000 | 133 700,00 |
1.6.2001 | 135 700,00 |
1.3.2002 | 134 100,00 |
1.6.2002 | 135 400,00 |
1.9.2002 | 135 500,00 |
1.12.2002 | 134 600,00 |
1.3.2003 | 134 800,00 |
1.6.2003 | 134 700,00 |
1.9.2003 | 132 800,00 |
1.12.2003 | 133 000,00 |
1.3.2004 | 134 900,00 |
1.6.2004 | 134 000,00 |
1.9.2004 | 135 000,00 |
1.12.2004 | 134 300,00 |
1.3.2005 | 135 800,00 |
1.6.2005 | 134 700,00 |
1.9.2005 | 134 600,00 |
1.12.2005 | 134 700,00 |
1.3.2006 | 136 200,00 |
1.6.2006 | 136 300,00 |
1.9.2006 | 135 800,00 |
1.12.2006 | 134 600,00 |
1.3.2007 | 136 900,00 |
1.6.2007 | 140 300,00 |
1.9.2007 | 137 700,00 |
1.12.2007 | 138 000,00 |
1.3.2008 | 139 300,00 |
1.6.2008 | 139 700,00 |
1.9.2008 | 141 900,00 |
1.12.2008 | 139 800,00 |
1.3.2009 | 140 500,00 |
1.6.2009 | 140 300,00 |
1.9.2009 | 140 200,00 |
1.12.2009 | 141 200,00 |
1.3.2010 | 140 200,00 |
1.6.2010 | 143 300,00 |
1.9.2010 | 143 200,00 |
1.12.2010 | 140 600,00 |
1.3.2011 | 142 000,00 |
1.6.2011 | 144 300,00 |
1.9.2011 | 145 400,00 |
1.12.2011 | 142 900,00 |
1.3.2012 | 146 300,00 |
1.6.2012 | 148 600,00 |
1.9.2012 | 149 100,00 |
1.12.2012 | 148 600,00 |
1.3.2013 | 151 700,00 |
1.6.2013 | 152 400,00 |
1.9.2013 | 154 500,00 |
1.12.2013 | 156 000,00 |
1.3.2014 | 156 100,00 |
1.6.2014 | 157 800,00 |
1.9.2014 | 159 100,00 |
1.12.2014 | 160 000,00 |
1.3.2015 | 163 000,00 |
1.6.2015 | 168 000,00 |
1.9.2015 | 168 300,00 |
1.12.2015 | 167 300,00 |
1.3.2016 | 173 000,00 |
1.6.2016 | 176 600,00 |
1.9.2016 | 178 300,00 |
1.12.2016 | 176 500,00 |
1.3.2017 | 180 400,00 |
1.6.2017 | 186 200,00 |
1.9.2017 | 190 200,00 |
1.12.2017 | 191 900,00 |
1.3.2018 | 193 700,00 |
1.6.2018 | 199 900,00 |
1.9.2018 | 207 600,00 |
1.12.2018 | 207 600,00 |
1.3.2019 | 210 300,00 |
1.6.2019 | 215 900,00 |
1.9.2019 | 219 900,00 |
1.12.2019 | 222 200,00 |
1.3.2020 | 227 400,00 |
1.6.2020 | 224 500,00 |
1.9.2020 | 224 400,00 |
1.12.2020 | 225 400,00 |
1.3.2021 | 227 100,00 |
1.6.2021 | 231 600,00 |
1.9.2021 | 233 700,00 |
1.12.2021 | 237 800,00 |
1.3.2022 | 239 600,00 |
1.6.2022 | 240 900,00 |
1.9.2022 | 251 400,00 |
1.12.2022 | 257 600,00 |
1.3.2023 | 256 800,00 |
1.6.2023 | 256 600,00 |
1.9.2023 | 263 600,00 |
1.12.2023 | 265 700,00 |
Kokopäivätyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 265 700 |
1.9.2023 | 263 600 |
1.6.2023 | 256 600 |
1.3.2023 | 256 800 |
1.12.2022 | 257 600 |
1.9.2022 | 251 400 |
1.6.2022 | 240 900 |
1.3.2022 | 239 600 |
1.12.2021 | 237 800 |
1.9.2021 | 233 700 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kokopäivätyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇲🇹 Eläkeikä naiset | 64 Years | 64 Years | Vuosittain |
🇲🇹 Eläkeikäiset miehet | 64 Years | 64 Years | Vuosittain |
🇲🇹 nuorisotyöttömyysaste | 8,4 % | 8,1 % | Kuukausittain |
🇲🇹 Osa-aikatyö | 31 200 | 32 100 | Kvartaali |
🇲🇹 Ostoaste | 81,3 % | 81,4 % | Kvartaali |
🇲🇹 Palkat | 1 836,654 EUR/Year | 1 828,729 EUR/Year | Kvartaali |
🇲🇹 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 0,7 % | 0,7 % | Kvartaali |
🇲🇹 Tuottavuus | 109,266 points | 111,615 points | Kvartaali |
🇲🇹 Työkustannukset | 127,16 points | 119,033 points | Kvartaali |
🇲🇹 Työllisyysaste | 78,8 % | 79 % | Kvartaali |
🇲🇹 Työllisyysmuutos | 1,4 % | 1,4 % | Kvartaali |
🇲🇹 Työssäkäyvät | 282 791 | 282 646 | Kuukausittain |
🇲🇹 Työttömät henkilöt | 1 223 | 1 202 | Kuukausittain |
🇲🇹 Työttömyysaste | 3 % | 2,9 % | Kvartaali |
🇲🇹 väestö | 540 000 | 520 000 | Vuosittain |
🇲🇹 Vähimmäispalkat | 925,34 EUR/Month | 835,16 EUR/Month | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kokopäivätyö
Kokopäivätyöllisyys: Makrotalouden Keskeinen Indikaattori Kokopäivätyöllisyys on yksi merkittävistä makrotalouden indikaattoreista, jota käytetään kuvaamaan talouden yleistä suorituskykyä ja terveydentilaa. Eulerpool on ammattimainen makrotalouden tilastotietoja näyttävä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällistä ja tarkkaa tietoa talouden eri osa-alueista. Tässä artikkelissa paneudutaan syvällisesti kokopäivätyöllisyyden merkitykseen, analysointiin ja sen vaikutuksiin talouteen. Kokopäivätyöllisyys kuvaa tilannetta, jossa yksilöt ovat työllistetyssä suhteessa täydessä työajassa. Suomessa tämä merkitsee tyypillisesti noin 35-40 työtuntia viikossa. Kokopäivätyöllisyys on tärkeä indikaattori, sillä se kertoo sekä työmarkkinoiden tilasta että yksilöiden taloudellisesta vakaudesta. Yhteiskunnassa, jossa korkea osa väestöstä on kokopäivätyössä, voidaan olettaa olevan korkeampaa taloudellista turvallisuutta ja parempia elintasoja. Kokopäivätyöllisyysindeksin tutkiminen ja analysointi tarjoaa keskeisiä oivalluksia talouden dynaamisiin liikkeisiin. Eulerpool mahdollistaa tämän tiedon saatavuuden ja tarkastelun eri muuttujien valossa. Yksinkertaisesti sanottuna, korkea kokopäivätyöllisyys tarkoittaa, että useampi henkilö yhteiskunnassa on työssä ja tuottaa lisäarvoa taloudelle. Tämä voi johtaa korkeampaan kulutukseen, investointeihin ja yleisiin taloudellisiin parannuksiin. Kokopäivätyöllisyyden taso vaihtelee ajanjaksosta ja talouden suhdanteista riippuen. Noususuhdanteessa, jolloin talous kasvaa ja yritykset laajentavat toimintaansa, kokopäivätyöllisyys yleensä kasvaa. Vastaavasti taantuman aikana, jolloin talouden aktiivisuus hidastuu ja yritykset saattavat vähentää työvoimaa, kokopäivätyöllisyys laskee. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaista dataa ja analyysejä, joiden avulla voidaan ennakoida ja reagoida näihin muutoksiin. Korkea kokopäivätyöllisyys vaikuttaa myönteisesti myös julkisen sektorin talouteen. Kun enemmän ihmisiä on töissä, verotulot kasvavat, mikä mahdollistaa paremman julkisten palveluiden rahoituksen. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvin toimivat julkiset palvelut tukevat edelleen työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta, jos kokopäivätyöllisyys laskee, vähenevät myös verotulot, mikä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin ja heikentyvään taloudelliseen hyvinvointiin. Makroekonomisesti tarkasteltuna kokopäivätyöllisyys on yhteydessä moniin muihin talouden mittareihin. Esimerkiksi, alhainen työttömyysaste yhdistyy usein korkeaan kokopäivätyöllisyyteen. Tämä indikoi vahvoja työmarkkinoita, joissa työtä on saatavilla ja työntekijöillä on valinnanvaraa. Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää ja tukee taloudellista kasvua. Yhtä lailla, inflaatio vaikuttaa kokopäivätyöllisyyteen, sillä korkea inflaatio voi heikentää yritysten kannattavuutta ja vähentää työpaikkojen määrää. Työn tuottavuus ja sen kasvu ovat myös läheisesti yhteydessä kokopäivätyöllisyyteen. Kun henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti, heillä on enemmän aikaa kehittää ammattitaitoaan ja tehokkuuttaan. Tämä voi johtaa tuottavuuden kasvuun, mikä on keskeinen tekijä taloudellisessa kehityksessä. Eulerpoolin tarjoama data antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten tuottavuus ja kokopäivätyöllisyys vaikuttavat toisiinsa ja miten tätä suhdetta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutustaso, ikä ja sukupuoli, vaikuttavat myös kokopäivätyöllisyyteen. Korkeasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan enemmän työllistettyjä kokopäiväisesti, koska heillä on todennäköisemmin vakituisia työsuhteita ja erikoistunutta osaamista. Ikärakenne puolestaan vaikuttaa työmarkkinoihin, sillä esimerkiksi nuoret aikuiset ja eläkeikää lähestyvät saattavat työskennellä osapäiväisesti tai olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Sukupuolierot näkyvät työmarkkinoilla myös kokopäivätyöllisyyden osalta, ja nämä erot voivat heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Eulerpoolin tarkoituksena on paitsi tarjota tarkan tiedon kokopäivätyöllisyydestä, myös toimia työkaluna taloudellisten trendien ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Käyttäjät voivat tutkia kokopäivätyöllisyyden kehitystä eri aikajaksoina, vertailla sitä muihin talouden mittareihin ja analysoida sen vaikutusta laajemmin. Tämä tieto on arvokasta sekä yksityisille taloudeille, yrityksille että päätöksentekijöille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja reaaliaikaista dataa strategisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokopäivätyöllisyys on keskeinen indikaattori talouden terveydentilan ja suorituskyvyn mittaamisessa. Ymmärtämällä sen vaikutukset ja vaihtelut, voidaan paremmin ennustaa ja hallita talouden suhdanteita ja saavuttaa kestävämpää taloudellista kehitystä. Eulerpool tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka auttavat käyttäjiä navigoimaan kompleksisessa taloudellisessa ympäristössä ja tekemään informoituja päätöksiä. Tässä moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä kokopäivätyöllisyys toimii kompassina, joka ohjaa kohti pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia.