Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇸🇬

Singapore Valtion budjetti

Osakekurssi

0,3 % of GDP
Muutos +/-
+0,2 % of GDP
Muutos %
+100,00 %

Nykyinen arvo Valtion budjetti Singapore on 0,3 % of GDP. Valtion budjetti Singapore nousi 0,3 % of GDP 1.1.2017, kun se oli 0,1 % of GDP 1.1.2014. Välillä 1.1.1990 ja 1.1.2022, keskimääräinen BKT Singapore oli 6,32 % of GDP. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.1994 21,23 % of GDP, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.2020 −10,80 % of GDP.

Lähde: Monetary Authority of Singapore

Valtion budjetti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Valtion budjetti

Valtion budjetti Historia

PäivämääräArvo
1.1.20170,3 % of GDP
1.1.20140,1 % of GDP
1.1.20131,3 % of GDP
1.1.20121,3 % of GDP
1.1.20112 % of GDP
1.1.20100,3 % of GDP
1.1.20088,12 % of GDP
1.1.200712,05 % of GDP
1.1.20066,56 % of GDP
1.1.20056,73 % of GDP
1
2
3

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Valtion budjetti

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇸🇬
Korruptioindeksi
83 Points83 PointsVuosittain
🇸🇬
Korruptioranking
5 5 Vuosittain
🇸🇬
Sotilasmenot
13,201 miljardia USD12,034 miljardia USDVuosittain
🇸🇬
Valtion tulot
14,914 miljardia SGD10,162 miljardia SGDKuukausittain
🇸🇬
Valtionmenot
7,849 miljardia SGD8,728 miljardia SGDKuukausittain
🇸🇬
Valtionmenot
15,369 miljardia SGD14,593 miljardia SGDKvartaali
🇸🇬
Valtiontalouden arvo
7,243 miljardia SGD2,619 miljardia SGDKuukausittain
🇸🇬
Valtionvelka
1,215 Bio. SGD1,193 Bio. SGDKvartaali
🇸🇬
Valtionvelka suhteessa BKT:hen
167,8 % of GDP160 % of GDPVuosittain

Julkisen talouden budjetti on eritelty laskelma hallituksen saamisista (verot ja muut maksut) ja hallituksen suorittamista maksusuorituksista (ostot ja tulonsiirrot). Budjettivaje syntyy, kun hallitus kuluttaa enemmän rahaa kuin se saa tuloina. Budjettivajeen vastakohta on ylijäämäinen budjetti.

Mikä on Valtion budjetti

Valtion budjetin merkitys makrotalouden näkökulmasta on erittäin olennainen, sillä se vaikuttaa suoraan kansantalouden ytimeen. Valtion budjettia voidaan pitää valtion taloudenhoidon kulmakivenä. Budjetin kautta hallitus ohjaa ja hallinnoi julkisia varoja, ja se heijastaa sekä tulopuolen että menopuolen suunnitelmia ja toteutuksia. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavaa makrotaloudellista dataa, ja valtion budjetti on keskeinen osa analyysiamme ja tiedon tarjoamistamme. Valtion budjetti koostuu kahdesta pääosasta: tuloista ja menoista. Tulopuolelle kuuluvat valtion verotulot, maksut, myyntitulo, ja muut tulot. Menopuoli kattaa kaikki valtion kulut, kuten terveydenhuolto, koulutus, infrastruktuuri, puolustus ja sosiaaliturva. Näiden kahden osa-alueen välinen tasapaino tai epätasapaino määrittää budjettialijäämän tai -ylijäämän, mikä edelleen vaikuttaa yksilöiden ja yritysten taloudelliseen ympäristöön. Valtion veropolitiikka on yksi merkittävimmistä budjetin osasista, joka vaikuttaa suoraan talouskasvuun ja yksityisen sektorin toimintaan. Korkea verotus saattaa vähentää yksityistä kulutusta ja investointeja, kun taas matalampi verotus voi kannustaa kasvuun, mutta johtaa mahdollisesti budjettialijäämään. Tämän tasapainottelu on ainainen haaste hallituksille, ja se vaatii talouspolitiikan tarkkaa suunnittelua ja analysointia. Menopuolella valtion kulut ovat laaja-alaista ja niillä on moninaisia vaikutuksia kansantalouteen. Suuret investoinnit infrastruktuuriin voivat lisätä talouskasvua pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä ne saattavat kasvattaa valtion velkaa. Terveydenhuoltoon ja koulutukseen kohdistuvat menot ovat esimerkkejä kuluista, jotka parantavat kansallista hyvinvointia, mutta saattavat myös muodostaa merkittävän osan budjettikuluista. Velkaantuminen on toinen tärkeä näkökohta valtion budjetissa. Liian suuri velka voi heikentää valtion luottoluokitusta ja nostaa lainakustannuksia, mikä tekee budjetin tasapainottamisesta entistä vaikeampaa. Kestävä velan hallinta on siten kriittinen osa budjettiprosessia. Eulerpool-sivustolla analysoimme yksityiskohtaisesti valtion velan vaikutuksia ja tarjoamme reaaliaikaista dataa eri maiden velkaantumistilanteesta. Sosiaaliturvan suhteen valtion budjetilla on huomattava rooli kansalaisten taloudellisen turvallisuuden takaamisessa. Sosiaaliturvaan kohdennetut varat, kuten eläkkeet, työttömyyskorvaukset, ja toimeentulotuki, ovat tärkeitä sosiaalisen tasapainon ylläpitämiseksi. Nämä menot kuitenkin lisäävät valtion menokuormaa ja siten vaikuttavat budjetin tasapainoon. Anderolisen teorian mukaan valtion budjetti toimii myös suhdannepoliittisena välineenä. Taloudellisesti haastavina aikoina hallitukset saattavat pyrkiä elvyttämään taloutta lisäämällä menoja ja vähentämällä veroja, mikä voi johtaa budjettialijäämiin. Nousukausina taas saatetaan pyrkiä budjetin tasapainottamiseen ja velan vähentämiseen. Eulerpoolin tarjoama makrotaloudellinen data ja valtion budjettitiedot tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden seurata ja analysoida valtion talouspolitiikan vaikutuksia. Tämä tieto on arvokasta sijoittajille, talousanalyytikoille, sekä poliittisille päättäjille, jotka tarvitsevat tarkkaa ja ajantasaista tietoa strategisten päätösten tueksi. Katsaus historiaan osoittaa, kuinka valtion budjetti on aina ollut keskeinen osa kansantalouden hallintaa. Vanhan Rooman ajoista lähtien valtioiden käytössä on ollut erilaisia budjetointimenetelmiä ja -strategioita. Nykyisin kehittyneet budjettimallit ja talousanalyysit tarjoavat monipuolisia työkaluja budjetin hallintaan ja optimointiin. Valtion budjetin suunnittelu ja toteutus ovat siis monimutkaisia prosesseja, jotka vaativat tarkkaa taloudellista osaamista ja huolellista tietojen analysointia. Eulerpool-sivustolla tarjoamme yksityiskohtaista ja päivitettyä budjettitietoa, joka auttaa käyttäjiämme ymmärtämään ja ennakoimaan taloudellisia trendejä ja ilmiöitä. Tämä tieto on välttämätöntä talouspolitiikan suunnittelussa ja arvioinnissa, ja se toimii tärkeänä resurssina niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Lopuksi voidaan todeta, että valtion budjetti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle kansantalouden eri osa-alueille. Eulerpoolin kattavat datapalvelut auttavat noiden vaikutusten ymmärtämisessä ja tarjoavat asiantuntevaa tietoa kaikkien käyttäjiemme hyödyksi. Näin voimme yhdessä rakentaa kestävää ja vakautuvaa taloutta tulevaisuuteen.