Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Saksa Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Maakaasun tuonti Saksa nykyinen arvo on 234 735,603 Terajoule. Maakaasun tuonti Saksa väheni 234 735,603 Terajoule 1.8.2024, kun se oli 250 065,733 Terajoule 1.7.2024. Ajanjaksolla 1.1.2008 - 1.9.2024, keskimääräinen BKT Saksa oli 398 050,11 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2020 597 865,43 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.9.2011 177 546,00 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 343 092,00 Terajoule |
1.2.2008 | 298 527,00 Terajoule |
1.3.2008 | 354 987,00 Terajoule |
1.4.2008 | 322 524,00 Terajoule |
1.5.2008 | 294 494,00 Terajoule |
1.6.2008 | 287 258,00 Terajoule |
1.7.2008 | 249 470,00 Terajoule |
1.8.2008 | 213 097,00 Terajoule |
1.9.2008 | 245 700,00 Terajoule |
1.10.2008 | 287 318,00 Terajoule |
1.11.2008 | 283 373,00 Terajoule |
1.12.2008 | 300 631,00 Terajoule |
1.1.2009 | 321 956,00 Terajoule |
1.2.2009 | 263 721,00 Terajoule |
1.3.2009 | 247 875,00 Terajoule |
1.4.2009 | 224 256,00 Terajoule |
1.5.2009 | 257 764,00 Terajoule |
1.6.2009 | 282 780,00 Terajoule |
1.7.2009 | 318 997,00 Terajoule |
1.8.2009 | 301 893,00 Terajoule |
1.9.2009 | 271 182,00 Terajoule |
1.10.2009 | 317 030,00 Terajoule |
1.11.2009 | 342 216,00 Terajoule |
1.12.2009 | 401 608,00 Terajoule |
1.1.2010 | 371 277,00 Terajoule |
1.2.2010 | 348 840,00 Terajoule |
1.3.2010 | 362 302,00 Terajoule |
1.4.2010 | 323 687,00 Terajoule |
1.5.2010 | 332 954,00 Terajoule |
1.6.2010 | 256 895,00 Terajoule |
1.7.2010 | 257 476,00 Terajoule |
1.8.2010 | 217 507,00 Terajoule |
1.9.2010 | 221 379,00 Terajoule |
1.10.2010 | 312 240,00 Terajoule |
1.11.2010 | 329 652,00 Terajoule |
1.12.2010 | 375 328,00 Terajoule |
1.1.2011 | 396 225,00 Terajoule |
1.2.2011 | 345 567,00 Terajoule |
1.3.2011 | 390 759,00 Terajoule |
1.4.2011 | 327 131,00 Terajoule |
1.5.2011 | 300 920,00 Terajoule |
1.6.2011 | 250 052,00 Terajoule |
1.7.2011 | 209 818,00 Terajoule |
1.8.2011 | 183 013,00 Terajoule |
1.9.2011 | 177 546,00 Terajoule |
1.10.2011 | 238 380,00 Terajoule |
1.11.2011 | 316 587,00 Terajoule |
1.12.2011 | 333 262,00 Terajoule |
1.1.2012 | 354 062,00 Terajoule |
1.2.2012 | 350 408,00 Terajoule |
1.3.2012 | 337 027,00 Terajoule |
1.4.2012 | 318 643,00 Terajoule |
1.5.2012 | 257 521,00 Terajoule |
1.6.2012 | 212 960,00 Terajoule |
1.7.2012 | 240 938,00 Terajoule |
1.8.2012 | 210 845,00 Terajoule |
1.9.2012 | 226 107,00 Terajoule |
1.10.2012 | 264 832,00 Terajoule |
1.11.2012 | 288 550,00 Terajoule |
1.12.2012 | 347 933,00 Terajoule |
1.1.2013 | 326 936,00 Terajoule |
1.2.2013 | 300 056,00 Terajoule |
1.3.2013 | 392 864,00 Terajoule |
1.4.2013 | 324 896,00 Terajoule |
1.5.2013 | 307 035,00 Terajoule |
1.6.2013 | 274 652,00 Terajoule |
1.7.2013 | 306 472,00 Terajoule |
1.8.2013 | 294 334,00 Terajoule |
1.9.2013 | 298 513,00 Terajoule |
1.10.2013 | 250 116,00 Terajoule |
1.11.2013 | 291 819,00 Terajoule |
1.12.2013 | 333 021,00 Terajoule |
1.1.2014 | 516 231,00 Terajoule |
1.2.2014 | 441 457,00 Terajoule |
1.3.2014 | 468 631,00 Terajoule |
1.4.2014 | 415 875,00 Terajoule |
1.5.2014 | 510 129,00 Terajoule |
1.6.2014 | 418 478,00 Terajoule |
1.7.2014 | 459 062,00 Terajoule |
1.8.2014 | 396 795,00 Terajoule |
1.9.2014 | 435 230,00 Terajoule |
1.10.2014 | 488 689,00 Terajoule |
1.11.2014 | 575 263,00 Terajoule |
1.12.2014 | 481 947,00 Terajoule |
1.1.2015 | 431 278,00 Terajoule |
1.2.2015 | 375 401,00 Terajoule |
1.3.2015 | 469 479,00 Terajoule |
1.4.2015 | 454 886,00 Terajoule |
1.5.2015 | 481 588,00 Terajoule |
1.6.2015 | 450 111,00 Terajoule |
1.7.2015 | 478 354,00 Terajoule |
1.8.2015 | 398 416,00 Terajoule |
1.9.2015 | 444 132,00 Terajoule |
1.10.2015 | 496 248,00 Terajoule |
1.11.2015 | 506 957,00 Terajoule |
1.12.2015 | 535 563,00 Terajoule |
1.1.2016 | 520 785,00 Terajoule |
1.2.2016 | 531 272,00 Terajoule |
1.3.2016 | 525 919,00 Terajoule |
1.4.2016 | 503 980,00 Terajoule |
1.5.2016 | 473 191,00 Terajoule |
1.6.2016 | 434 263,00 Terajoule |
1.7.2016 | 479 383,00 Terajoule |
1.8.2016 | 415 885,00 Terajoule |
1.9.2016 | 424 845,00 Terajoule |
1.10.2016 | 510 660,00 Terajoule |
1.11.2016 | 507 263,00 Terajoule |
1.12.2016 | 542 583,00 Terajoule |
1.1.2017 | 577 808,00 Terajoule |
1.2.2017 | 472 046,00 Terajoule |
1.3.2017 | 522 216,00 Terajoule |
1.4.2017 | 505 622,00 Terajoule |
1.5.2017 | 480 502,00 Terajoule |
1.6.2017 | 432 494,00 Terajoule |
1.7.2017 | 477 315,00 Terajoule |
1.8.2017 | 452 261,00 Terajoule |
1.9.2017 | 414 325,00 Terajoule |
1.10.2017 | 558 620,00 Terajoule |
1.11.2017 | 543 414,00 Terajoule |
1.12.2017 | 550 302,00 Terajoule |
1.1.2018 | 557 682,00 Terajoule |
1.2.2018 | 502 637,00 Terajoule |
1.3.2018 | 556 638,00 Terajoule |
1.4.2018 | 534 222,00 Terajoule |
1.5.2018 | 556 348,00 Terajoule |
1.6.2018 | 504 960,00 Terajoule |
1.7.2018 | 425 988,00 Terajoule |
1.8.2018 | 530 325,00 Terajoule |
1.9.2018 | 498 450,00 Terajoule |
1.10.2018 | 550 770,00 Terajoule |
1.11.2018 | 556 357,00 Terajoule |
1.12.2018 | 556 914,00 Terajoule |
1.1.2019 | 593 748,00 Terajoule |
1.2.2019 | 528 794,00 Terajoule |
1.3.2019 | 568 651,00 Terajoule |
1.4.2019 | 546 707,00 Terajoule |
1.5.2019 | 544 485,00 Terajoule |
1.6.2019 | 477 859,00 Terajoule |
1.7.2019 | 410 968,00 Terajoule |
1.8.2019 | 440 069,00 Terajoule |
1.9.2019 | 442 516,00 Terajoule |
1.10.2019 | 503 975,00 Terajoule |
1.11.2019 | 556 255,00 Terajoule |
1.12.2019 | 583 312,00 Terajoule |
1.1.2020 | 597 865,43 Terajoule |
1.2.2020 | 544 925,77 Terajoule |
1.3.2020 | 546 341,20 Terajoule |
1.4.2020 | 507 137,30 Terajoule |
1.5.2020 | 497 994,96 Terajoule |
1.6.2020 | 470 204,00 Terajoule |
1.7.2020 | 374 290,92 Terajoule |
1.8.2020 | 462 677,22 Terajoule |
1.9.2020 | 475 477,47 Terajoule |
1.10.2020 | 508 132,53 Terajoule |
1.11.2020 | 533 842,84 Terajoule |
1.12.2020 | 545 634,89 Terajoule |
1.1.2021 | 534 733,11 Terajoule |
1.2.2021 | 504 200,02 Terajoule |
1.3.2021 | 582 650,56 Terajoule |
1.4.2021 | 560 154,42 Terajoule |
1.5.2021 | 536 250,00 Terajoule |
1.6.2021 | 471 446,83 Terajoule |
1.7.2021 | 407 299,23 Terajoule |
1.8.2021 | 441 753,11 Terajoule |
1.9.2021 | 470 895,51 Terajoule |
1.10.2021 | 484 800,17 Terajoule |
1.11.2021 | 500 056,03 Terajoule |
1.12.2021 | 529 734,87 Terajoule |
1.1.2022 | 526 548,24 Terajoule |
1.2.2022 | 489 869,58 Terajoule |
1.3.2022 | 541 191,20 Terajoule |
1.4.2022 | 565 776,71 Terajoule |
1.5.2022 | 518 636,91 Terajoule |
1.6.2022 | 428 557,41 Terajoule |
1.7.2022 | 376 884,75 Terajoule |
1.8.2022 | 371 746,48 Terajoule |
1.9.2022 | 318 226,19 Terajoule |
1.10.2022 | 369 475,87 Terajoule |
1.11.2022 | 350 031,61 Terajoule |
1.12.2022 | 354 666,71 Terajoule |
1.1.2023 | 358 480,78 Terajoule |
1.2.2023 | 326 883,44 Terajoule |
1.3.2023 | 330 650,24 Terajoule |
1.4.2023 | 338 387,29 Terajoule |
1.5.2023 | 334 188,00 Terajoule |
1.6.2023 | 254 979,28 Terajoule |
1.7.2023 | 259 547,45 Terajoule |
1.8.2023 | 250 669,53 Terajoule |
1.9.2023 | 185 897,60 Terajoule |
1.10.2023 | 268 962,88 Terajoule |
1.11.2023 | 310 961,11 Terajoule |
1.12.2023 | 340 719,95 Terajoule |
1.1.2024 | 317 412,39 Terajoule |
1.2.2024 | 275 940,51 Terajoule |
1.3.2024 | 278 431,58 Terajoule |
1.4.2024 | 270 324,94 Terajoule |
1.5.2024 | 242 617,76 Terajoule |
1.6.2024 | 247 945,99 Terajoule |
1.7.2024 | 250 065,73 Terajoule |
1.8.2024 | 234 735,60 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.8.2024 | 234 735,603 Terajoule |
1.7.2024 | 250 065,733 Terajoule |
1.6.2024 | 247 945,988 Terajoule |
1.5.2024 | 242 617,76 Terajoule |
1.4.2024 | 270 324,936 Terajoule |
1.3.2024 | 278 431,578 Terajoule |
1.2.2024 | 275 940,511 Terajoule |
1.1.2024 | 317 412,386 Terajoule |
1.12.2023 | 340 719,947 Terajoule |
1.11.2023 | 310 961,11 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇪 Asekauppa | 3,287 miljardia SIPRI TIV | 1,481 miljardia SIPRI TIV | Vuosittain |
🇩🇪 Autovienti | 241 200 Units | 275 900 Units | Kuukausittain |
🇩🇪 Kaupankäynnin ehdot | 102,4 points | 102,1 points | Kuukausittain |
🇩🇪 Kauppatase | 16,8 miljardia EUR | 20,4 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Kultavarannot | 3 351,53 Tonnes | 3 352,31 Tonnes | Kvartaali |
🇩🇪 Matkailijoiden saapumiset | 4,347 milj. | 4,788 milj. | Kuukausittain |
🇩🇪 Pääomavirrat | 28,928 miljardia EUR | 8,801 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Palveluiden vaihtotase | −9,99 miljardia EUR | −6,886 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Raakaöljyn tuotanto | 25 BBL/D/1K | 31 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇩🇪 Terrorisminiindeksi | 2,782 Points | 4,242 Points | Vuosittain |
🇩🇪 Tilisiirrot | 644,496 milj. EUR | 644,496 milj. EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Tuonnit | 113,2 miljardia EUR | 107,4 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Ulkomaan suorat sijoitukset | 16,241 miljardia EUR | −5,652 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 147 % of GDP | 147 % of GDP | Kvartaali |
🇩🇪 Ulkomainen velka | 6,212 Bio. EUR | 6,109 Bio. EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Vaihtotase | 22,552 miljardia EUR | 17,084 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 5,9 % of GDP | 4,2 % of GDP | Vuosittain |
🇩🇪 Vaihtotaseen tavarat | 26,229 miljardia EUR | 25,506 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Vienti | 136,54 miljardia EUR | 134,43 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.