Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Saksa Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Osakekurssi
Nykyinen arvo Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Saksa on 147 % of GDP. Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Saksa nousi 147 % of GDP 1.3.2024, kun se oli 146 % of GDP 1.12.2023. Välillä 1.3.2013 ja 1.6.2024, bruttokansantuotteen keskiarvo Saksa oli 152,93 % of GDP. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2021 168,00 % of GDP, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.12.2017 143,00 % of GDP.
Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | |
---|---|
1.3.2013 | 162,00 % of GDP |
1.6.2013 | 158,00 % of GDP |
1.9.2013 | 154,00 % of GDP |
1.12.2013 | 147,00 % of GDP |
1.3.2014 | 148,00 % of GDP |
1.6.2014 | 151,00 % of GDP |
1.9.2014 | 152,00 % of GDP |
1.12.2014 | 150,00 % of GDP |
1.3.2015 | 161,00 % of GDP |
1.6.2015 | 152,00 % of GDP |
1.9.2015 | 151,00 % of GDP |
1.12.2015 | 148,00 % of GDP |
1.3.2016 | 151,00 % of GDP |
1.6.2016 | 154,00 % of GDP |
1.9.2016 | 152,00 % of GDP |
1.12.2016 | 149,00 % of GDP |
1.3.2017 | 152,00 % of GDP |
1.6.2017 | 149,00 % of GDP |
1.9.2017 | 146,00 % of GDP |
1.12.2017 | 143,00 % of GDP |
1.3.2018 | 144,00 % of GDP |
1.6.2018 | 145,00 % of GDP |
1.9.2018 | 145,00 % of GDP |
1.12.2018 | 145,00 % of GDP |
1.3.2019 | 149,00 % of GDP |
1.6.2019 | 150,00 % of GDP |
1.9.2019 | 151,00 % of GDP |
1.12.2019 | 145,00 % of GDP |
1.3.2020 | 152,00 % of GDP |
1.6.2020 | 159,00 % of GDP |
1.9.2020 | 164,00 % of GDP |
1.12.2020 | 162,00 % of GDP |
1.3.2021 | 167,00 % of GDP |
1.6.2021 | 164,00 % of GDP |
1.9.2021 | 165,00 % of GDP |
1.12.2021 | 168,00 % of GDP |
1.3.2022 | 165,00 % of GDP |
1.6.2022 | 162,00 % of GDP |
1.9.2022 | 163,00 % of GDP |
1.12.2022 | 154,00 % of GDP |
1.3.2023 | 151,00 % of GDP |
1.6.2023 | 149,00 % of GDP |
1.9.2023 | 146,00 % of GDP |
1.12.2023 | 146,00 % of GDP |
1.3.2024 | 147,00 % of GDP |
Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 147 % of GDP |
1.12.2023 | 146 % of GDP |
1.9.2023 | 146 % of GDP |
1.6.2023 | 149 % of GDP |
1.3.2023 | 151 % of GDP |
1.12.2022 | 154 % of GDP |
1.9.2022 | 163 % of GDP |
1.6.2022 | 162 % of GDP |
1.3.2022 | 165 % of GDP |
1.12.2021 | 168 % of GDP |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇩🇪 Asekauppa | 3,287 miljardia SIPRI TIV | 1,481 miljardia SIPRI TIV | Vuosittain |
🇩🇪 Autovienti | 241 200 Units | 275 900 Units | Kuukausittain |
🇩🇪 Kaupankäynnin ehdot | 102,4 points | 102,1 points | Kuukausittain |
🇩🇪 Kauppatase | 16,8 miljardia EUR | 20,4 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Kultavarannot | 3 351,53 Tonnes | 3 352,31 Tonnes | Kvartaali |
🇩🇪 Maakaasuimporit | 193 289,14 Terajoule | 234 735,603 Terajoule | Kuukausittain |
🇩🇪 Matkailijoiden saapumiset | 4,347 milj. | 4,788 milj. | Kuukausittain |
🇩🇪 Pääomavirrat | 28,928 miljardia EUR | 8,801 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Palveluiden vaihtotase | −9,99 miljardia EUR | −6,886 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Raakaöljyn tuotanto | 25 BBL/D/1K | 31 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇩🇪 Terrorisminiindeksi | 2,782 Points | 4,242 Points | Vuosittain |
🇩🇪 Tilisiirrot | 644,496 milj. EUR | 644,496 milj. EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Tuonnit | 113,2 miljardia EUR | 107,4 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Ulkomaan suorat sijoitukset | 16,241 miljardia EUR | −5,652 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Ulkomainen velka | 6,212 Bio. EUR | 6,109 Bio. EUR | Kvartaali |
🇩🇪 Vaihtotase | 22,552 miljardia EUR | 17,084 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 5,9 % of GDP | 4,2 % of GDP | Vuosittain |
🇩🇪 Vaihtotaseen tavarat | 26,229 miljardia EUR | 25,506 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇩🇪 Vienti | 136,54 miljardia EUR | 134,43 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Ulkomainen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)
"Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen" on yksi keskeisimmistä mittareista, joita käytetään arvioimaan talouden kestävyyttä ja luotettavuutta kansainvälisellä tasolla. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan tarkimman ja ajantasaisimman makrotaloudellisen datan, joka auttaa analyytikoita ja taloustieteilijöitä tekemään perusteltuja päätöksiä. Tämä artikkeli keskittyy selittämään, mitä ulkoinen velka suhteessa BKT:hen tarkoittaa, miksi se on merkittävä indikaattori ja miten se vaikuttaa talouteen eri näkökulmista. Ulkoinen velka (engl. External Debt) tarkoittaa kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin velkasitoumuksia, jotka ovat ulkomaisten tahojen hallussa. Näitä voivat olla esimerkiksi valtion ottamat lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilta, ulkomaiset sijoitukset yritysten velkakirjoihin tai kuluttajien ottamat lainat ulkomaisista pankeista. Bruttokansantuote (BKT) puolestaan edustaa maan taloudellisen tuotannon kokonaismäärää tietyn ajanjakson aikana. Ulkoinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on mittari, joka ilmaisee tämän velan suhteen maan taloudelliseen tuotantoon. Laskemalla ulkoinen velka prosenttiosuutena BKT:stä saadaan käsitys siitä, kuinka suuri osa talouden tuotannosta menee ulkomaisen velan hoitamiseen. Tämä mittari auttaa sijoittajia, hallituksia ja tutkimuslaitoksia arvioimaan maan kykyä hallita ja maksaa takaisin ulkomaisia velkojaan. Miksi ulkoinen velka suhteessa BKT:hen on tärkeä? Ensinnäkin, korkea ulkoinen velka suhteessa BKT:hen voi olla merkki talouden haavoittuvuudesta. Se voi viitata siihen, että maa on liian riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta ja altis ulkoisille shokeille, kuten valuuttakurssin muutoksille tai kansainvälisten korkotasojen nousulle. Tämä voi puolestaan johtaa tilanteisiin, joissa maan on vaikea rahoittaa omaa budjettiaan tai ylläpitää investointeja, mikä voi hidastaa talouskasvua ja pahimmillaan johtaa talouskriisiin. Toisaalta, jos ulkoinen velka on hallitulla tasolla suhteessa BKT:hen, se voi olla merkki siitä, että maa hyödyntää kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita tehokkaasti. Ulkomaiset lainat voivat tukea investointeja, jotka edistävät talouskasvua ja parantavat elämänlaatua. Oleellista on kuitenkin, että ulkoinen velka pysyy kohtuullisella tasolla ja että maan taloudellinen tuotanto on riittävä velkojen takaisinmaksuun. Historiallisesti katsottuna, monet yhteiskunnat ovat joutuneet vaikeuksiin juuri korkean ulkomaisen velan vuoksi. Esimerkiksi 1990-luvun loppupuolella monet Latinalaisen Amerikan maat kokivat velkakriisejä, jotka johtivat vaikeisiin taloudellisiin ajan jaksoihin. Näiden kriisien taustalla oli usein huomattavan korkea ulkoinen velka suhteessa BKT:hen, mikä teki maista haavoittuvia kansainvälisille markkinahäiriöille. Nykyään ulkoinen velka suhteessa BKT:hen on yhä keskeisempi indikaattori globaalissa taloudessa. Sen avulla voidaan seurata epätasapainoisuuksia ja tunnistaa potentiaalisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa talouteen laajalti. Esimerkiksi Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen tietyt kriteerit ulkoiselle velalle, jotta taloudellinen vakaus voidaan taata kaikissa jäsenmaissa. Ulkoiseen velkaan liittyy myös moniulotteisia vaikutuksia ja tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi valuuttakurssien vaihtelut voivat muuttaa ulkoisen velan arvoa ja siten vaikuttaa suhteeseen BKT:hen. Lisäksi korkotason muutokset voivat vaikuttaa velanhoitokustannuksiin ja velanmaksukyvykkyyteen. Näistä syistä on tärkeää tarkastella ulkoista velkaa suhteellisesti BKT:hen nähden, eikä pelkästään absoluuttisena lukuna. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan dataa ja analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia tekijöitä ja tekemään paremmin perusteltuja päätöksiä. Ulkoinen velka suhteessa BKT:hen ei ole pelkästään taloudellinen luku tai kaavio; se on tärkeä indikaattori, joka kertoo tarinan maan taloudellisesta terveydestä ja kestävyydestä. Sen avulla voidaan ennakoida mahdollisia riskejä ja suunnitella toimenpiteitä, jotka auttavat pitämään talouden vakaana ja kestävänä. Lopuksi on syytä huomata, että ei ole olemassa yhtä "oikeaa" tai "väärää" tasoa ulkoiselle velalle suhteessa BKT:hen. Se, mikä on kestävää yhdessä taloudessa, ei välttämättä ole kestävää toisessa. Jokaisen maan on arvioitava oma tilanteensa yksilöllisesti ja huomioiden erityiset taloudelliset ja poliittiset olosuhteet. Eulerpool-sivusto tarjoaa työkalut ja resurssit, jotka auttavat tässä arvioinnissa ja mahdollistavat paremman ymmärryksen makrotaloudellisista mittareista ja niiden vaikutuksista. Eulerpool-sivustolla tarjoamme kattavan ja syvällisen analyysin ulkoisesta velasta suhteessa BKT:hen, ja pyrimme jatkuvasti päivittämään ja laajentamaan tietokantaamme, jotta voimme vastata käyttäjiemme tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa globaalissa taloudessa. Toivomme, että tämä artikkeli on antanut arvokasta tietoa ja ymmärrystä tästä tärkeästä makrotaloudellisesta indikaattorista, ja auttanut hahmottamaan sen merkitystä laajemmassa taloudellisessa kontekstissa.