Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Turkki Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Nykyinen Maakaasun tuonti Turkki-ssa on 149 099,47 Terajoule. Maakaasun tuonti Turkki-ssa nousi 149 099,47 Terajoule 1.8.2024, kun se oli 136 925,539 Terajoule 1.7.2024. Välillä 1.1.2008 - 1.9.2024 keskimääräinen BKT Turkki-ssa oli 149 565,56 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2022 256 823,61 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2020 76 259,82 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 140 404,00 Terajoule |
1.2.2008 | 140 692,00 Terajoule |
1.3.2008 | 137 963,00 Terajoule |
1.4.2008 | 116 166,00 Terajoule |
1.5.2008 | 113 623,00 Terajoule |
1.6.2008 | 106 239,00 Terajoule |
1.7.2008 | 91 517,00 Terajoule |
1.8.2008 | 108 409,00 Terajoule |
1.9.2008 | 108 864,00 Terajoule |
1.10.2008 | 112 131,00 Terajoule |
1.11.2008 | 119 462,00 Terajoule |
1.12.2008 | 119 950,00 Terajoule |
1.1.2009 | 120 933,00 Terajoule |
1.2.2009 | 109 907,00 Terajoule |
1.3.2009 | 120 724,00 Terajoule |
1.4.2009 | 88 138,00 Terajoule |
1.5.2009 | 91 511,00 Terajoule |
1.6.2009 | 93 932,00 Terajoule |
1.7.2009 | 104 470,00 Terajoule |
1.8.2009 | 109 015,00 Terajoule |
1.9.2009 | 109 429,00 Terajoule |
1.10.2009 | 102 926,00 Terajoule |
1.11.2009 | 126 781,00 Terajoule |
1.12.2009 | 141 043,00 Terajoule |
1.1.2010 | 139 431,00 Terajoule |
1.2.2010 | 116 710,00 Terajoule |
1.3.2010 | 125 536,00 Terajoule |
1.4.2010 | 111 542,00 Terajoule |
1.5.2010 | 95 850,00 Terajoule |
1.6.2010 | 106 840,00 Terajoule |
1.7.2010 | 107 209,00 Terajoule |
1.8.2010 | 120 402,00 Terajoule |
1.9.2010 | 96 735,00 Terajoule |
1.10.2010 | 142 370,00 Terajoule |
1.11.2010 | 132 146,00 Terajoule |
1.12.2010 | 162 222,00 Terajoule |
1.1.2011 | 167 745,00 Terajoule |
1.2.2011 | 147 878,00 Terajoule |
1.3.2011 | 157 051,00 Terajoule |
1.4.2011 | 139 414,00 Terajoule |
1.5.2011 | 117 548,00 Terajoule |
1.6.2011 | 110 633,00 Terajoule |
1.7.2011 | 114 863,00 Terajoule |
1.8.2011 | 123 150,00 Terajoule |
1.9.2011 | 115 123,00 Terajoule |
1.10.2011 | 139 355,00 Terajoule |
1.11.2011 | 166 825,00 Terajoule |
1.12.2011 | 182 019,00 Terajoule |
1.1.2012 | 183 230,00 Terajoule |
1.2.2012 | 160 978,00 Terajoule |
1.3.2012 | 177 942,00 Terajoule |
1.4.2012 | 124 429,00 Terajoule |
1.5.2012 | 122 503,00 Terajoule |
1.6.2012 | 122 678,00 Terajoule |
1.7.2012 | 141 662,00 Terajoule |
1.8.2012 | 128 921,00 Terajoule |
1.9.2012 | 143 510,00 Terajoule |
1.10.2012 | 123 090,00 Terajoule |
1.11.2012 | 154 173,00 Terajoule |
1.12.2012 | 175 908,00 Terajoule |
1.1.2013 | 173 757,00 Terajoule |
1.2.2013 | 156 864,00 Terajoule |
1.3.2013 | 148 978,00 Terajoule |
1.4.2013 | 132 054,00 Terajoule |
1.5.2013 | 134 560,00 Terajoule |
1.6.2013 | 120 397,00 Terajoule |
1.7.2013 | 130 463,00 Terajoule |
1.8.2013 | 125 206,00 Terajoule |
1.9.2013 | 135 096,00 Terajoule |
1.10.2013 | 135 798,00 Terajoule |
1.11.2013 | 150 735,00 Terajoule |
1.12.2013 | 190 078,00 Terajoule |
1.1.2014 | 183 548,00 Terajoule |
1.2.2014 | 161 599,00 Terajoule |
1.3.2014 | 173 726,00 Terajoule |
1.4.2014 | 155 747,00 Terajoule |
1.5.2014 | 148 702,00 Terajoule |
1.6.2014 | 131 532,00 Terajoule |
1.7.2014 | 141 317,00 Terajoule |
1.8.2014 | 143 169,00 Terajoule |
1.9.2014 | 149 142,00 Terajoule |
1.10.2014 | 123 634,00 Terajoule |
1.11.2014 | 174 598,00 Terajoule |
1.12.2014 | 191 656,00 Terajoule |
1.1.2015 | 191 435,00 Terajoule |
1.2.2015 | 177 521,00 Terajoule |
1.3.2015 | 163 846,00 Terajoule |
1.4.2015 | 136 853,00 Terajoule |
1.5.2015 | 127 664,00 Terajoule |
1.6.2015 | 122 627,00 Terajoule |
1.7.2015 | 127 380,00 Terajoule |
1.8.2015 | 143 308,00 Terajoule |
1.9.2015 | 133 700,00 Terajoule |
1.10.2015 | 143 486,00 Terajoule |
1.11.2015 | 175 107,00 Terajoule |
1.12.2015 | 204 589,00 Terajoule |
1.1.2016 | 206 572,00 Terajoule |
1.2.2016 | 151 841,00 Terajoule |
1.3.2016 | 146 035,00 Terajoule |
1.4.2016 | 136 112,00 Terajoule |
1.5.2016 | 122 484,00 Terajoule |
1.6.2016 | 121 544,00 Terajoule |
1.7.2016 | 123 342,00 Terajoule |
1.8.2016 | 138 936,00 Terajoule |
1.9.2016 | 115 204,00 Terajoule |
1.10.2016 | 132 390,00 Terajoule |
1.11.2016 | 166 803,00 Terajoule |
1.12.2016 | 213 521,00 Terajoule |
1.1.2017 | 226 543,00 Terajoule |
1.2.2017 | 201 201,00 Terajoule |
1.3.2017 | 192 623,00 Terajoule |
1.4.2017 | 162 801,00 Terajoule |
1.5.2017 | 142 788,00 Terajoule |
1.6.2017 | 138 273,00 Terajoule |
1.7.2017 | 158 406,00 Terajoule |
1.8.2017 | 153 818,00 Terajoule |
1.9.2017 | 140 988,00 Terajoule |
1.10.2017 | 158 467,00 Terajoule |
1.11.2017 | 206 619,00 Terajoule |
1.12.2017 | 228 636,00 Terajoule |
1.1.2018 | 238 117,00 Terajoule |
1.2.2018 | 206 978,00 Terajoule |
1.3.2018 | 181 000,00 Terajoule |
1.4.2018 | 140 581,00 Terajoule |
1.5.2018 | 115 249,00 Terajoule |
1.6.2018 | 111 946,00 Terajoule |
1.7.2018 | 139 250,00 Terajoule |
1.8.2018 | 116 238,00 Terajoule |
1.9.2018 | 125 694,00 Terajoule |
1.10.2018 | 142 024,00 Terajoule |
1.11.2018 | 166 530,00 Terajoule |
1.12.2018 | 231 837,00 Terajoule |
1.1.2019 | 221 006,00 Terajoule |
1.2.2019 | 163 785,00 Terajoule |
1.3.2019 | 164 558,00 Terajoule |
1.4.2019 | 135 993,00 Terajoule |
1.5.2019 | 102 697,00 Terajoule |
1.6.2019 | 102 414,00 Terajoule |
1.7.2019 | 124 777,00 Terajoule |
1.8.2019 | 120 585,00 Terajoule |
1.9.2019 | 116 397,00 Terajoule |
1.10.2019 | 120 998,00 Terajoule |
1.11.2019 | 149 423,00 Terajoule |
1.12.2019 | 207 463,00 Terajoule |
1.1.2020 | 229 394,07 Terajoule |
1.2.2020 | 201 532,85 Terajoule |
1.3.2020 | 150 955,84 Terajoule |
1.4.2020 | 95 801,76 Terajoule |
1.5.2020 | 102 172,15 Terajoule |
1.6.2020 | 76 259,82 Terajoule |
1.7.2020 | 119 121,22 Terajoule |
1.8.2020 | 128 500,13 Terajoule |
1.9.2020 | 142 609,24 Terajoule |
1.10.2020 | 154 797,19 Terajoule |
1.11.2020 | 197 382,21 Terajoule |
1.12.2020 | 239 783,02 Terajoule |
1.1.2021 | 233 421,27 Terajoule |
1.2.2021 | 229 924,36 Terajoule |
1.3.2021 | 223 206,98 Terajoule |
1.4.2021 | 180 993,68 Terajoule |
1.5.2021 | 137 875,68 Terajoule |
1.6.2021 | 155 639,50 Terajoule |
1.7.2021 | 155 035,00 Terajoule |
1.8.2021 | 159 762,09 Terajoule |
1.9.2021 | 163 997,77 Terajoule |
1.10.2021 | 178 392,68 Terajoule |
1.11.2021 | 193 394,82 Terajoule |
1.12.2021 | 236 881,90 Terajoule |
1.1.2022 | 256 823,61 Terajoule |
1.2.2022 | 240 277,78 Terajoule |
1.3.2022 | 238 073,94 Terajoule |
1.4.2022 | 155 799,92 Terajoule |
1.5.2022 | 142 855,64 Terajoule |
1.6.2022 | 146 935,20 Terajoule |
1.7.2022 | 130 671,91 Terajoule |
1.8.2022 | 147 580,22 Terajoule |
1.9.2022 | 130 286,10 Terajoule |
1.10.2022 | 124 035,46 Terajoule |
1.11.2022 | 157 932,86 Terajoule |
1.12.2022 | 222 502,30 Terajoule |
1.1.2023 | 231 671,46 Terajoule |
1.2.2023 | 230 304,71 Terajoule |
1.3.2023 | 174 580,68 Terajoule |
1.4.2023 | 152 534,20 Terajoule |
1.5.2023 | 141 428,71 Terajoule |
1.6.2023 | 89 340,25 Terajoule |
1.7.2023 | 116 097,72 Terajoule |
1.8.2023 | 140 150,08 Terajoule |
1.9.2023 | 126 263,76 Terajoule |
1.10.2023 | 128 633,80 Terajoule |
1.11.2023 | 169 833,50 Terajoule |
1.12.2023 | 232 241,67 Terajoule |
1.1.2024 | 249 730,67 Terajoule |
1.2.2024 | 204 440,71 Terajoule |
1.3.2024 | 165 385,18 Terajoule |
1.4.2024 | 91 747,70 Terajoule |
1.5.2024 | 110 405,08 Terajoule |
1.6.2024 | 88 670,93 Terajoule |
1.7.2024 | 136 925,54 Terajoule |
1.8.2024 | 149 099,47 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.8.2024 | 149 099,47 Terajoule |
1.7.2024 | 136 925,539 Terajoule |
1.6.2024 | 88 670,926 Terajoule |
1.5.2024 | 110 405,075 Terajoule |
1.4.2024 | 91 747,695 Terajoule |
1.3.2024 | 165 385,181 Terajoule |
1.2.2024 | 204 440,705 Terajoule |
1.1.2024 | 249 730,665 Terajoule |
1.12.2023 | 232 241,671 Terajoule |
1.11.2023 | 169 833,501 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇹🇷 Asekauppa | 609 milj. SIPRI TIV | 535 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇹🇷 Kaupankäynnin ehdot | 88,26 points | 88,06 points | Kuukausittain |
🇹🇷 Kauppatase | −6,502 miljardia USD | −9,917 miljardia USD | Kuukausittain |
🇹🇷 Kultavarannot | 584,93 Tonnes | 570,3 Tonnes | Kvartaali |
🇹🇷 Matkailijoiden saapumiset | 6,054 milj. | 6,825 milj. | Kuukausittain |
🇹🇷 Matkailutulot | 8,78 miljardia USD | 12,27 miljardia USD | Kvartaali |
🇹🇷 Pääomavirrat | 630 milj. USD | 1,573 miljardia USD | Kuukausittain |
🇹🇷 Raakaöljyn tuotanto | 97 BBL/D/1K | 94 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇹🇷 Terrorisminiindeksi | 4,168 Points | 5,6 Points | Vuosittain |
🇹🇷 Tilisiirrot | 8 milj. USD | 8 milj. USD | Kuukausittain |
🇹🇷 Tuonnit | 30,568 miljardia USD | 29,145 miljardia USD | Kuukausittain |
🇹🇷 Ulkomaan suorat sijoitukset | 561 milj. USD | 590 milj. USD | Kuukausittain |
🇹🇷 Ulkomainen velka | 499,886 miljardia USD | 481,321 miljardia USD | Kvartaali |
🇹🇷 Vaihtotase | 4,324 miljardia USD | 778 milj. USD | Kuukausittain |
🇹🇷 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | −4 % of GDP | −5,1 % of GDP | Vuosittain |
🇹🇷 Vienti | 24,066 miljardia USD | 19,228 miljardia USD | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.