Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇨🇳

Kiina Rahtiliikenteen vesiväylät

Osakekurssi

831,45 milj. Ton
Muutos +/-
-7,14 milj. Ton
Muutos %
-0,86 %

Rahtiliikenteen vesiväylät nykyinen arvo Kiina on 831,45 milj. Ton. Rahtiliikenteen vesiväylät Kiina laski arvoon 831,45 milj. Ton 1.9.2024, kun se oli 838,59 milj. Ton 1.8.2024. Ajanjaksolla 1.7.1983 - 1.10.2024 bruttokansantuotteen keskiarvo Kiina oli 251,37 milj. Ton. Korkein arvo saavutettiin 1.2.2024 1,40 miljardia Ton, kun taas alhaisin arvo mitattiin 1.7.1983 12,00 milj. Ton.

Lähde: National Bureau of Statistics of China

Rahtiliikenteen vesiväylät

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Sisävesiliikenne

Rahtiliikenteen vesiväylät Historia

PäivämääräArvo
1.9.2024831,45 milj. Ton
1.8.2024838,59 milj. Ton
1.7.2024792,14 milj. Ton
1.6.2024833 milj. Ton
1.5.2024844 milj. Ton
1.4.2024818,8 milj. Ton
1.3.2024801,7 milj. Ton
1.2.20241,399 miljardia Ton
1.12.2023857,2 milj. Ton
1.11.2023845,5 milj. Ton
1
2
3
4
5
...
49

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Rahtiliikenteen vesiväylät

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇨🇳
Asekauppa
2,432 miljardia SIPRI TIV2,083 miljardia SIPRI TIVVuosittain
🇨🇳
Autovienti
503 466 512 235 Kuukausittain
🇨🇳
Kaupankäynnin ehdot
97,1 points96,4 pointsKuukausittain
🇨🇳
Kauppatase
82,62 miljardia USD72,35 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Kultavarannot
2 264,32 Tonnes2 262,45 TonnesKvartaali
🇨🇳
Matkailijoiden saapumiset
13,78 milj. 0 Vuosittain
🇨🇳
Pääomavirrat
−48,373 miljardia USD−74,429 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Palveluiden vaihtotase
−61,744 miljardia USD−61,226 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Raakaöljyn tuotanto
4 215 BBL/D/1K4 250 BBL/D/1KKuukausittain
🇨🇳
Rautatieliikenne
455,37 milj. Ton427,01 milj. TonKuukausittain
🇨🇳
Sähköautojen vienti
158 409 153 660 Kuukausittain
🇨🇳
Suoran sijoituksen velat
17,668 miljardia USD−11,753 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Tavaraliikenne
5,016 miljardia Ton4,958 miljardia TonKuukausittain
🇨🇳
Tavaraliikenne moottoriteillä
3,703 miljardia Ton3,699 miljardia TonKuukausittain
🇨🇳
Tavaraliikenne siviili-ilmailu
810 000 Ton800 000 TonKuukausittain
🇨🇳
Terrorisminiindeksi
0,582 Points0 PointsVuosittain
🇨🇳
Tuonnit
219,73 miljardia USD220,15 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Tuonti YoY
−2,3 %0,3 %Kuukausittain
🇨🇳
Ulkomaan suorat sijoitukset
49,73 miljardia USD49,7 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Ulkomainen velka
2,448 Bio. USD2,453 Bio. USDVuosittain
🇨🇳
Ulkomaisten suorien sijoitusten vuosimuutos
−28,2 %−27,9 %Kuukausittain
🇨🇳
Vaihtotase
39,2 miljardia USD56,192 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
1,5 % of GDP2,2 % of GDPVuosittain
🇨🇳
Vaihtotaseen tavarat
167,108 miljardia USD121,309 miljardia USDKvartaali
🇨🇳
Vienti
302,35 miljardia USD292,45 miljardia USDKuukausittain
🇨🇳
Vienti YoY
12,7 %2,4 %Kuukausittain

Mikä on Rahtiliikenteen vesiväylät

Tavaraliikenteen vesiväylät ovat merkittävä osa Suomen makrotaloutta ja globalisoitunutta kauppaa. Ne tarjoavat paitsi edullisen kuljetusmuodon suurien tavaramäärien siirtämiseen, myös ympäristöystävällisen vaihtoehdon maantiekuljetuksille. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan kattavaa ja tarkkaa tietoa vesiväylien merkityksestä Suomen taloudelle, niiden nykytilasta sekä tulevaisuuden näkymistä. Ensinnäkin, Suomen maantieteellinen sijainti Itämeren rannalla tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää vesiväyliä tavaraliikenteen kannalta. Helsinki, Turku ja Kotka ovat merkittäviä satamakaupunkeja, jotka toimivat solmukohtina kansainväliselle kaupalle. Nämä satamat eivät vain palvele paikallista tuotantoa, vaan ne ovat myös tärkeitä kauttakulkupisteitä Euroopan ja Venäjän väliselle liikenteelle. Suurin osa ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkeekin näiden satamien kautta, mikä korostaa vesiväylien merkitystä taloudelle. Kaiken kaikkiaan, vesiväylät tarjoavat erittäin kilpailukykyisiä logistiikkaratkaisuja. Niiden avulla voidaan siirtää suuria määriä raaka-aineita ja valmiita tuotteita pitkiä matkoja kustannustehokkaasti. Vesikuljetusten energiatehokkuus on huomattavasti parempi verrattuna maantie- ja lentokuljetuksiin, mikä tekee niistä myös ympäristön kannalta suositeltavan vaihtoehdon. Tämä on linjassa Suomen pyrkimyksen kanssa vähentää päästöjään ja siirtyä kohti kestävämpää kehitystä. Katsotaanpa tarkemmin Suomen satamissa käsiteltäviä tavaralajeja. Merenkulkualan tilastojen mukaan merkittäviä ovat mm. malmit, öljytuotteet, kemikaalit, vehnä, puutavara sekä konttikuljetukset. Erityisesti konttikuljetukset ovat kasvaneet viime vuosina, mikä heijastaa digitaalisen kaupankäynnin ja globaalien toimitusketjujen kehittymistä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia satamien infrastruktuurille ja logistiikkapalveluille, mikä puolestaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen sisävesiliikenne on toinen tärkeä osa vesiväyliä, joka ei usein saa yhtä paljon huomiota kuin merenkulku. Vaikka Suomen sisävesialueet, kuten Saimaa, ovat verrattain pieniä verrattuna suuriin jokiverkostoihin muualla Euroopassa, ne tarjoavat silti merkittäviä mahdollisuuksia tavaraliikenteelle. Esimerkiksi Saimaa-kanava yhdistää Saimaan vesistön Itämereen, mahdollistaen tavarakuljetukset Venäjältä suoraan Keski-Eurooppaan. Tämä on erityisen tärkeää teollisuuden aloilla, jotka vaativat suuria ja raskaiden tavaroiden siirtoja, kuten metsäteollisuus ja metallin jalostus. Suomen valtion ja Euroopan unionin investoinnit vesiväylien kehittämiseen ovat olleet merkittäviä viime vuosina. Esimerkiksi merenkulun digitalisointi, satamien laajentaminen ja ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönotto ovat keskeisiä kehityskohteita. Nämä investoinnit eivät ainoastaan paranna tavaraliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta, vaan myös tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintäministeriö tekevät jatkuvasti töitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä edellyttää laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. On mahdotonta puhua vesiväylistä mainitsematta niiden roolia kansainvälisessä kaupassa. Vesiväylät ovat perinteisesti olleet edellytys talouskasvulle ja kaupankäynnille. Syy tähän on yksinkertainen: ne tarjoavat suuren kapasiteetin, luotettavuuden ja suhteellisen alhaiset kustannukset. Tämä tekee niistä erityisen houkuttelevan vaihtoehdon yrityksille, jotka toimivat globaalin markkinan kiivaassa kilpailussa. Lisäksi vesiväylien käyttö vähentää tieliikenteen ruuhkia ja kulumista, mikä puolestaan vähentää infrastruktuurikustannuksia pitkällä aikavälillä. Vesiväylien tärkeys korostuu myös geopoliittisessa kontekstissa. Suomen asema EU:n ja Venäjän välisenä kuljetusreittinä korostuu erityisesti silloin, kun tavaraliikenne koetaan poliittisesti herkänä. Vesiväylät tarjoavat usein vakautta ja luotettavuutta tilanteissa, joissa muut kuljetusmuodot voivat kohdata haasteita. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Suomen vientiriippuvuus ja valtion pyrkimykset diversifioida kauppakumppaneitaan ja -reittejään. Eulerpool-sivuston yksityiskohtaiset tiedot ja analyysit vesiväylien tavaraliikenteestä tarjoavat arvokasta tietoa yrityksille, tutkijoille ja päätöksentekijöille. Tiedot innovaatiosta ja teknologiakehityksestä, investoinneista ja liiketoiminnan mahdollisuuksista satamissa ja vesiväylillä ovat keskeisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Vesiväylien optimointi ja kehittäminen ovat elintärkeitä Suomen talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Jotta yritykset voivat asettaa toimintansa kannattavasti ja ympäristöystävällisesti, niillä on oltava käytössään ajantasaista ja tarkkaa dataa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tavaraliikenteen vesiväylät ovat kriittisessä asemassa Suomen taloudessa. Ne tarjoavat kustannustehokkaan, ympäristöystävällisen ja luotettavan kuljetusmuodon, joka tukee sekä kotimaista talouskasvua että kansainvälistä kauppaa. Eulerpoolin tarjoama kattava makrotalouden data ja analyysit tukevat yrityksiä ja päätöksentekijöitä navigoimaan monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa globaalissa markkinassa.