Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ruotsi Sotilasmenot
Osakekurssi
Nykyinen Sotilasmenot Ruotsi on 7,723 miljardia USD. Sotilasmenot Ruotsi nousi 7,723 miljardia USD 1.1.2022, kun se oli 7,583 miljardia USD 1.1.2021. Välillä 1.1.1960 ja 1.1.2023, keskimääräinen BKT Ruotsi oli 4,04 miljardia USD. Kaikkien aikojen korkeimpaan arvoon päästiin 1.1.2023 8,75 miljardia USD, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.1.1960 526,80 milj. USD.
Sotilasmenot ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Sotilasmenot | |
---|---|
1.1.1960 | 526,80 milj. USD |
1.1.1961 | 564,70 milj. USD |
1.1.1962 | 636,30 milj. USD |
1.1.1963 | 697,90 milj. USD |
1.1.1964 | 758,60 milj. USD |
1.1.1965 | 844,50 milj. USD |
1.1.1966 | 907,00 milj. USD |
1.1.1967 | 922,00 milj. USD |
1.1.1968 | 941,00 milj. USD |
1.1.1969 | 1,02 miljardia USD |
1.1.1970 | 1,12 miljardia USD |
1.1.1971 | 1,24 miljardia USD |
1.1.1972 | 1,46 miljardia USD |
1.1.1973 | 1,70 miljardia USD |
1.1.1974 | 1,86 miljardia USD |
1.1.1975 | 2,23 miljardia USD |
1.1.1976 | 2,35 miljardia USD |
1.1.1977 | 2,56 miljardia USD |
1.1.1978 | 2,87 miljardia USD |
1.1.1979 | 3,37 miljardia USD |
1.1.1980 | 3,79 miljardia USD |
1.1.1981 | 3,49 miljardia USD |
1.1.1982 | 2,98 miljardia USD |
1.1.1983 | 2,63 miljardia USD |
1.1.1984 | 2,67 miljardia USD |
1.1.1985 | 2,80 miljardia USD |
1.1.1986 | 3,58 miljardia USD |
1.1.1987 | 4,18 miljardia USD |
1.1.1988 | 4,65 miljardia USD |
1.1.1989 | 4,88 miljardia USD |
1.1.1990 | 5,91 miljardia USD |
1.1.1991 | 5,88 miljardia USD |
1.1.1992 | 6,14 miljardia USD |
1.1.1993 | 4,75 miljardia USD |
1.1.1994 | 4,82 miljardia USD |
1.1.1995 | 4,65 miljardia USD |
1.1.1996 | 4,30 miljardia USD |
1.1.1997 | 5,09 miljardia USD |
1.1.1998 | 5,04 miljardia USD |
1.1.1999 | 5,08 miljardia USD |
1.1.2000 | 4,76 miljardia USD |
1.1.2001 | 4,28 miljardia USD |
1.1.2002 | 4,35 miljardia USD |
1.1.2003 | 5,31 miljardia USD |
1.1.2004 | 5,51 miljardia USD |
1.1.2005 | 5,52 miljardia USD |
1.1.2006 | 5,58 miljardia USD |
1.1.2007 | 6,39 miljardia USD |
1.1.2008 | 6,02 miljardia USD |
1.1.2009 | 5,06 miljardia USD |
1.1.2010 | 5,89 miljardia USD |
1.1.2011 | 6,32 miljardia USD |
1.1.2012 | 6,24 miljardia USD |
1.1.2013 | 6,53 miljardia USD |
1.1.2014 | 6,56 miljardia USD |
1.1.2015 | 5,39 miljardia USD |
1.1.2016 | 5,43 miljardia USD |
1.1.2017 | 5,53 miljardia USD |
1.1.2018 | 5,73 miljardia USD |
1.1.2019 | 5,84 miljardia USD |
1.1.2020 | 6,27 miljardia USD |
1.1.2021 | 7,58 miljardia USD |
1.1.2022 | 7,72 miljardia USD |
Sotilasmenot Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 7,723 miljardia USD |
1.1.2021 | 7,583 miljardia USD |
1.1.2020 | 6,271 miljardia USD |
1.1.2019 | 5,84 miljardia USD |
1.1.2018 | 5,733 miljardia USD |
1.1.2017 | 5,527 miljardia USD |
1.1.2016 | 5,428 miljardia USD |
1.1.2015 | 5,387 miljardia USD |
1.1.2014 | 6,556 miljardia USD |
1.1.2013 | 6,529 miljardia USD |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Sotilasmenot
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇪 Korruptioindeksi | 82 Points | 83 Points | Vuosittain |
🇸🇪 Korruptioranking | 6 | 5 | Vuosittain |
🇸🇪 Turvapaikkahakemukset | 485 persons | 545 persons | Kuukausittain |
🇸🇪 Valtion budjetti | −0,6 % of GDP | 1,2 % of GDP | Vuosittain |
🇸🇪 Valtion tulot | 143,179 miljardia SEK | 72,835 miljardia SEK | Kuukausittain |
🇸🇪 Valtionmenot | 110,087 miljardia SEK | 111,593 miljardia SEK | Kuukausittain |
🇸🇪 Valtionmenot | 379,03 miljardia SEK | 377,006 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Valtionmenot suhteessa BKT:hen | 48 % of GDP | 47,6 % of GDP | Vuosittain |
🇸🇪 Valtiontalouden arvo | 31,586 miljardia SEK | −30,594 miljardia SEK | Kuukausittain |
🇸🇪 Valtionvelka | 1,058 Bio. SEK | 1,012 Bio. SEK | Kuukausittain |
🇸🇪 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 31,2 % of GDP | 33,2 % of GDP | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Sotilasmenot
Sotilasmenot ovat kriittinen osa makrotaloudellista analyysiä. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme kattavan katsauksen tähän tärkeään sektoriin. Sotilasmenoilla tarkoitetaan valtion tai hallinnon budjetoimaa rahamäärää sotilastoiminnan tukemiseksi, mikä sisältää muun muassa henkilöstökulut, laitehankinnat, tutkimuksen ja kehityksen sekä sotilasoperaatiot. Tämä kulujen jakautuminen heijastaa maan sotilaallista valmiutta ja prioriteetteja, ja sillä on laajempia vaikutuksia kansantalouteen. Sotilasmenot ovat keskeinen elementti kansallisen turvallisuuden ylläpitämisessä. Ne kattavat henkilöstökulut, kuten palkat ja edut, jotka ovat merkittävä menoerä useimmille maille. Näihin menoihin kuuluvat myös aseiden ja varusteiden hankinta, infrastruktuuri-investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä koulutus. Nämä kulut eivät ainoastaan vaikuta valtion budjettiin vaan myös indikoivat maan strategisia prioriteetteja ja geopoliittisia tavoitteita. Taloustieteellisestä näkökulmasta sotilasmenot ovat usein tutkimuksen kohteena, sillä niillä on merkittävä vaikutus talouden eri sektoreihin. Suuret sotilasmenot voivat esimerkiksi kasvattaa kansallista velkaa, mikä taas vaikuttaa korkomenoihin ja budjettialijäämään. Toisaalta sotilasmenojen kasvu voi luoda työpaikkoja ja ajaa kasvua puolustusteollisuudessa ja siihen liittyvissä infrastruktuureissa. Tämä taloudellinen aktiviteetti ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, mikä luo sekä taloudellisia mahdollisuuksia että haasteita. Sotilasmenojen analysointi on tärkeää monille eri sidosryhmille, kuten taloustieteilijöille, poliittisille päättäjille ja sijoittajille. Eulerpool tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista dataa, joka auttaa näitä ryhmiä tekemään informoituja päätöksiä. Esimerkiksi taloustieteilijät voivat analysoida sotilasmenojen vaikutusta maan talouden kasvuun ja kehitykseen. Poliittiset päättäjät voivat käyttää tätä tietoa resurssien tehokkaassa allokoinnissa ja geopoliittisten strategioiden suunnittelussa. Sijoittajille sotilasmenot voivat signaloida puolustusteollisuuden tulevia trendejä ja mahdollisuuksia. Historiallisesti katsottuna sotilasmenot ovat olleet merkittävä osa monien maiden budjettia. Esimerkiksi toisessa maailmansodassa monet maat käyttivät valtavia summia sotilastoimintoihinsa, mikä johti suuriin taloudellisiin muutoksiin ja innovaatioihin. Tänä päivänäkin geopoliittiset jännitteet ja konfliktit vaikuttavat merkittävästi sotilasmenoihin. Esimerkiksi kylmän sodan päättyminen johti monissa maissa sotilasmenojen merkittävään vähenemiseen, kun taas viimeaikaiset konfliktit ja terrorismin vastaiset toimet ovat jälleen kasvattaneet sotilasmenoja huomattavasti. Sotilasmenojen analyysissä on huomioitava useita eri tekijöitä. Ensinnäkin on tärkeää tarkastella bruttokansantuotteen (BKT) suhdetta sotilasmenoihin. Tämä suhde antaa mittarin maan taloudellisen kapasiteetin ja sen turvallisuusprioriteettien välillä. Toiseksi on huomioitava sotilasmenojen suhteellinen osuus valtion budjetista, joka indikoi miten tärkeänä maa pitää sotilaallista valmistautumista muihin sosiaalisiin sektoreihin nähden. Kansainvälinen vertailu on myös arvokasta. Eulerpoolin data mahdollistaa eri maiden sotilasmenojen vertailun, mikä voi osoittaa globaaleja trendejä ja geopoliittisia dynamiikkoja. Esimerkiksi suurimmat maailman talousmahdit, kuten Yhdysvallat ja Kiina, käyttävät huomattavia summia sotilasmenoihin, mikä heijastaa heidän strategisia ja taloudellisia tavoitteitaan. Tämä vertailu voi myös tarjota pienemmille maille mittareita heidän omien menojensa arvioimiseen. Lisäksi sotilasmenot vaikuttavat teknologian kehitykseen ja innovaatioihin. Monet siviiliteknologian ratkaisut, kuten internet ja GPS, ovat alkujaan kehitetty sotilaallisia tarpeita varten. Näin ollen sotilasmenoilla on laajempi vaikutus myös siviilielämän kehitykseen ja parantamiseen. Tähän liittyy myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten rooli, jotka saavat merkittäviä määrärahoja puolustustutkimukseen ja -kehitykseen. Sotilasmenot ovat monimutkainen ja monitahoinen osa makrotaloudellista analyysiä. Niiden merkityksen ymmärtäminen edellyttää laajaa analyysia ja kontekstin huomioimista. Eulerpool tarjoaa työkalut ja tiedot tämän tärkeän sektorin ymmärtämiseen ja analyysiin. Olipa kyseessä kansainväliset vertailut, historialliset trendit tai tulevaisuuden ennusteet, tietomme ja analyysimme auttavat käyttäjää tekemään informoituja ja strategisesti tärkeitä päätöksiä. Näin ollen Eulerpool-sivustollamme tarjoamme kattavan ja ajantasaisen analyysin sotilasmenoista osana makrotaloudellista dataa. Pyrimme jatkuvasti parantamaan tietojemme tarkkuutta ja kattavuutta, jotta voimme palvella paremmin laajaa käyttäjäkuntaamme. Olipa kyse taloustieteilijöistä, sijoittajista tai poliittisista päättäjistä, tietomme ja analyysimme tarjoavat keskeistä tietoa sotilasmenojen vaikutuksista ja niiden merkityksestä nykyajan globaalissa taloudessa.