Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Yhdistyneet arabiemiirikunnat Öljyttömät vientiä
Osakekurssi
Öljyttömät vientiä nykyinen arvo Yhdistyneet arabiemiirikunnatissa on 331,629 miljardia AED. Öljyttömät vientiä Yhdistyneet arabiemiirikunnatissa nousi arvoon 331,629 miljardia AED 1.1.2021, kun se oli ollut 254,642 miljardia AED 1.1.2020. Vuosina 1.1.1981 - 1.1.2022 Yhdistyneet arabiemiirikunnatin BKT:n keskiarvo oli 68,62 miljardia AED. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.1.2022 368,37 miljardia AED, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1985 1,43 miljardia AED.
Öljyttömät vientiä ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Muut kuin öljyvienti | |
---|---|
1.1.1981 | 1,70 miljardia AED |
1.1.1982 | 1,66 miljardia AED |
1.1.1983 | 1,72 miljardia AED |
1.1.1984 | 2,01 miljardia AED |
1.1.1985 | 1,43 miljardia AED |
1.1.1986 | 2,31 miljardia AED |
1.1.1987 | 1,61 miljardia AED |
1.1.1988 | 2,85 miljardia AED |
1.1.1989 | 3,07 miljardia AED |
1.1.1990 | 3,47 miljardia AED |
1.1.1991 | 4,43 miljardia AED |
1.1.1992 | 5,10 miljardia AED |
1.1.1993 | 5,63 miljardia AED |
1.1.1994 | 4,06 miljardia AED |
1.1.1995 | 5,65 miljardia AED |
1.1.1996 | 5,50 miljardia AED |
1.1.1997 | 6,64 miljardia AED |
1.1.1998 | 10,19 miljardia AED |
1.1.1999 | 6,74 miljardia AED |
1.1.2000 | 7,15 miljardia AED |
1.1.2001 | 7,54 miljardia AED |
1.1.2002 | 8,65 miljardia AED |
1.1.2003 | 10,59 miljardia AED |
1.1.2004 | 14,62 miljardia AED |
1.1.2005 | 16,46 miljardia AED |
1.1.2006 | 29,23 miljardia AED |
1.1.2007 | 36,26 miljardia AED |
1.1.2008 | 60,36 miljardia AED |
1.1.2009 | 65,28 miljardia AED |
1.1.2010 | 83,08 miljardia AED |
1.1.2011 | 114,04 miljardia AED |
1.1.2012 | 169,71 miljardia AED |
1.1.2013 | 148,20 miljardia AED |
1.1.2014 | 132,22 miljardia AED |
1.1.2015 | 161,22 miljardia AED |
1.1.2016 | 168,63 miljardia AED |
1.1.2017 | 181,04 miljardia AED |
1.1.2018 | 206,05 miljardia AED |
1.1.2019 | 231,24 miljardia AED |
1.1.2020 | 254,64 miljardia AED |
1.1.2021 | 331,63 miljardia AED |
Öljyttömät vientiä Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2021 | 331,629 miljardia AED |
1.1.2020 | 254,642 miljardia AED |
1.1.2019 | 231,237 miljardia AED |
1.1.2018 | 206,05 miljardia AED |
1.1.2017 | 181,039 miljardia AED |
1.1.2016 | 168,633 miljardia AED |
1.1.2015 | 161,218 miljardia AED |
1.1.2014 | 132,219 miljardia AED |
1.1.2013 | 148,198 miljardia AED |
1.1.2012 | 169,711 miljardia AED |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Öljyttömät vientiä
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇦🇪 Asekauppa | 14 milj. SIPRI TIV | 17 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇦🇪 Kultavarannot | 73,63 Tonnes | 73,63 Tonnes | Kvartaali |
🇦🇪 Raakaöljyn tuotanto | 2 933 BBL/D/1K | 2 917 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇦🇪 Terrorisminiindeksi | 0,233 Points | 1,241 Points | Vuosittain |
🇦🇪 Tuonnit | 1,388 Haluatko tarkentaa mitä tarkoittaa "Brd." tässä kontekstissa? Ilman asiayhteyttä on haastavaa tarjota kohdennettua käännöstä. "Brd." voi olla lyhenne useista sanoista tai ilmaisuista, ja sen oikea merkitys voi vaihdella. Esimerkiksi se voi lyhentää sanoja "Bruder" (veli) tai "Bundesrepublik Deutschland" (Saksan liittotasavalta), mutta nämä eivät tunnu sopivan finanssikontekstiin. Ilman lisätietoja oikea käännös voi olla vaikea määrittää. AED | 1,216 Bio. AED | Vuosittain |
🇦🇪 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 9,3 % of GDP | 11,7 % of GDP | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Öljyttömät vientiä
Ei-Öljyviennit: Suomen Makrotaloudellinen Voimavara Eulerpool, johtava makrotaloudellisten tietojen esityssivusto, tarjoaa syvällisen tarkastelun Suomen ei-öljyviennistä, joka on merkittävä tekijä kansantalouden kannalta. Tämä kuvaus valottaa ei-öljyviennin merkitystä, trendejä ja vaikutuksia Suomen talouteen. Ei-öljyviennit viittaavat kaikkiin vientituotteisiin ja -palveluihin, jotka eivät sisällä raakaöljyä tai öljytuotteita. Tämä kategoria on erityisen tärkeä maissa, kuten Suomessa, joissa öljyntuotanto ei ole merkittävä talouden osa-alue. Ei-öljyvientien osalta Suomi on onnistunut luomaan vahvan perustan, joka kattaa monipuolisesti eri teollisuuden aloja. Näihin kuuluvat pääasiassa teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Teknologiateollisuus on yksi suurimmista ei-öljyviennin sektoreista Suomessa. Yritykset kuten Nokia ja Kone ovat tunnettuja maailmanlaajuisesti ja edustavat suomalaisen innovaation huippua. Suomen koulutusjärjestelmä, joka korostaa teknologista osaamista, on osaltaan vaikuttanut tämän sektorin kasvuun. Teknologiaviennillä on kriittinen rooli Suomen kansantaloudessa, sillä se tuo merkittävää valuuttatuloa ja työllistää huomattavan osan työvoimasta. Metsäteollisuus on toinen keskeinen, ei-öljyviennin sektori, jolla on pitkät perinteet Suomessa. Metsätalous on integroitu osa suomalaista yhteiskuntaa, ja maatamme pidetäänkin kestävän metsänhoidon edelläkävijänä. Paperi- ja kartonki, sahatavara, sekä sellu ovat merkittäviä vientituotteita, jotka viedään pääasiassa Euroopan ja Aasian markkinoille. Metsäteollisuuden kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen, innovaatioihin ja kestävään kehitykseen. Kemianteollisuus on kolmas merkittävä ei-öljyviennin osa-alue, jossa Suomi on saavutanut kunnioitettavan aseman. Erityisesti biokemian ja lääkealan innovaatiot ovat nostaneet Suomen maailman kartalle. Tästä esimerkkinä voidaan mainita lääkeyhtiöt kuten Orion ja Neste, joka on tunnettu uusiutuvista energiaratkaisuistaan. Kemianteollisuudella on syvällinen vaikutus myös muihin teollisuuden aloihin, sillä se toimittaa raaka-aineita ja komponenteja esimerkiksi teknologia- ja metsäteollisuudelle. Suomen metalliteollisuus on myös merkittävässä roolissa ei-öljyviennissä. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus ovat perinteisesti olleet vahvoja aloja Suomessa. Erityisesti ruostumattoman teräksen ja muiden erikoismetallien tuotanto sekä niihin liittyvä teknologia ovat arvostettuja vientituotteita. Tämä sektori hyötyy suuresti Suomen luonnonvaroista, kuten nikkelistä ja sinkistä, sekä korkeasta teknologisesta osaamisesta. Tämä vahva ei-öljyvientisektori vahvistaa Suomen taloudellista kestävyyttä ja vakautta. Monipuolinen viennin rakenne suojaa taloutta öljyn hinnan heilahteluilta ja tarjoaa vakaan perustan talouskasvulle. Lisäksi ei-öljyviennit parantavat kauppataseen tasapainoa ja mahdollistavat investoinnit kotimaisiin innovaatioihin ja infrastruktuuriin. Ei-öljyviennin kasvuun vaikuttavat monet tekijät, kuten globaalit markkinatrendit, vaihtokurssimuutokset ja geopoliittiset tapahtumat. Suomessa on myös kiinnitetty erityistä huomiota vientimarkkinoiden monipuolistamiseen ja uusien markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen. Esimerkiksi Aasian markkinoiden nousu on tuonut uusia kasvumahdollisuuksia suomalaisille vientituotteille, erityisesti teknologia- ja metsäteollisuudelle. Vaikka ei-öljyviennit ovat merkittävä voimavara, niillä on myös haasteita. Kova globaalin kilpailu ja teknologian nopea kehitys vaativat jatkuvaa innovointia ja tehostamista. Suomessa panostetaankin voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen, joiden avulla voidaan säilyttää ja parantaa kilpailuasemaa kansainvälisillä markkinoilla. Hallitus ja elinkeinoelämä tekevät tiivistä yhteistyötä luodakseen otollisen toimintaympäristön yrityksille kehittyä ja laajentaa toimintaansa. Koulutus on avainasemassa ylläpidettäessä ja kehittäessä ei-öljyviennin sektoreiden kilpailukykyä. Suomen koulutusjärjestelmä on tunnettu korkealaatuisuudestaan, ja teknologisten taitojen painottaminen on kasvavassa määrin keskiössä. On myös tärkeää, että ammatti- ja korkeakoulut tarjoavat koulutusohjelmia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ei-öljyviennit ovat kriittinen komponentti Suomen makrotaloudessa. Teknologia, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus muodostavat vahvan viennin perustan, joka tukee taloudellista kasvua ja vakautta. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot auttavat ymmärtämään tämän tärkeän sektorin kehitystä ja vaikutuksia. Strategiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen sekä kaupankäynnin edellytyksiin varmistavat, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä globaalissa talousympäristössä tulevaisuudessakin. Ei-öljyviennit eivät ole vain taloudellinen mittari, vaan ne ovat myös kuva Suomen kyvystä innovoida, tuottaa laadukkaita tuotteita ja palveluja, sekä edistää kestävää kehitystä maailmanmarkkinoilla. Suomessa on paljon osaamista ja potentiaalia, jota voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ei-öljyviennin kasvattamiseksi. Eulerpool seuraa tätä kehitystä tarkasti ja tarjoaa ajantasaisia ja syvällisiä analyysejä ei-öljyviennin vaikutuksista ja mahdollisuuksista Suomen taloudelle.