Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Islanti Kokopäivätyö
Osakekurssi
Nykyinen kokopäivätyön arvo Islanti on 167 800 . Kokopäivätyö Islanti laski 167 800 1.12.2023, kun se oli 171 600 1.9.2023. Välillä 1.6.1998 - 1.3.2024 keskimääräinen BKT Islanti oli 133 455,56 . Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.9.2023 171 600,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.1998 97 000,00 .
Kokopäivätyö ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
kokopäivätyö | |
---|---|
1.6.1998 | 97 000,00 |
1.6.1999 | 103 300,00 |
1.6.2000 | 108 800,00 |
1.6.2001 | 111 100,00 |
1.6.2002 | 108 800,00 |
1.3.2003 | 109 000,00 |
1.6.2003 | 122 100,00 |
1.9.2003 | 123 500,00 |
1.12.2003 | 111 300,00 |
1.3.2004 | 110 600,00 |
1.6.2004 | 121 600,00 |
1.9.2004 | 120 900,00 |
1.12.2004 | 113 600,00 |
1.3.2005 | 111 400,00 |
1.6.2005 | 126 500,00 |
1.9.2005 | 127 900,00 |
1.12.2005 | 114 800,00 |
1.3.2006 | 116 400,00 |
1.6.2006 | 131 000,00 |
1.9.2006 | 135 700,00 |
1.12.2006 | 125 500,00 |
1.3.2007 | 124 900,00 |
1.6.2007 | 137 300,00 |
1.9.2007 | 141 300,00 |
1.12.2007 | 130 900,00 |
1.3.2008 | 129 800,00 |
1.6.2008 | 142 300,00 |
1.9.2008 | 145 700,00 |
1.12.2008 | 126 900,00 |
1.3.2009 | 119 200,00 |
1.6.2009 | 125 400,00 |
1.9.2009 | 129 700,00 |
1.12.2009 | 117 100,00 |
1.3.2010 | 115 000,00 |
1.6.2010 | 130 900,00 |
1.9.2010 | 129 800,00 |
1.12.2010 | 116 600,00 |
1.3.2011 | 118 700,00 |
1.6.2011 | 131 400,00 |
1.9.2011 | 134 000,00 |
1.12.2011 | 122 100,00 |
1.3.2012 | 118 100,00 |
1.6.2012 | 131 500,00 |
1.9.2012 | 133 800,00 |
1.12.2012 | 125 600,00 |
1.3.2013 | 122 300,00 |
1.6.2013 | 133 200,00 |
1.9.2013 | 140 500,00 |
1.12.2013 | 128 100,00 |
1.3.2014 | 124 800,00 |
1.6.2014 | 140 300,00 |
1.9.2014 | 139 400,00 |
1.12.2014 | 125 300,00 |
1.3.2015 | 126 500,00 |
1.6.2015 | 139 400,00 |
1.9.2015 | 140 700,00 |
1.12.2015 | 126 900,00 |
1.3.2016 | 126 400,00 |
1.6.2016 | 141 800,00 |
1.9.2016 | 143 700,00 |
1.12.2016 | 134 700,00 |
1.3.2017 | 132 500,00 |
1.6.2017 | 148 300,00 |
1.9.2017 | 145 200,00 |
1.12.2017 | 138 100,00 |
1.3.2018 | 139 400,00 |
1.6.2018 | 150 000,00 |
1.9.2018 | 155 200,00 |
1.12.2018 | 144 400,00 |
1.3.2019 | 143 900,00 |
1.6.2019 | 156 200,00 |
1.9.2019 | 152 700,00 |
1.12.2019 | 146 100,00 |
1.3.2020 | 142 300,00 |
1.6.2020 | 143 400,00 |
1.9.2020 | 152 700,00 |
1.12.2020 | 131 800,00 |
1.3.2021 | 132 800,00 |
1.6.2021 | 146 800,00 |
1.9.2021 | 154 300,00 |
1.12.2021 | 145 900,00 |
1.3.2022 | 146 000,00 |
1.6.2022 | 161 900,00 |
1.9.2022 | 158 500,00 |
1.12.2022 | 153 900,00 |
1.3.2023 | 155 200,00 |
1.6.2023 | 168 100,00 |
1.9.2023 | 171 600,00 |
1.12.2023 | 167 800,00 |
Kokopäivätyö Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 167 800 |
1.9.2023 | 171 600 |
1.6.2023 | 168 100 |
1.3.2023 | 155 200 |
1.12.2022 | 153 900 |
1.9.2022 | 158 500 |
1.6.2022 | 161 900 |
1.3.2022 | 146 000 |
1.12.2021 | 145 900 |
1.9.2021 | 154 300 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Kokopäivätyö
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇮🇸 Avoimet työpaikat | 229 | 223 | Kuukausittain |
🇮🇸 Eläkeikä naiset | 67 Years | 67 Years | Vuosittain |
🇮🇸 Eläkeikäiset miehet | 67 Years | 67 Years | Vuosittain |
🇮🇸 nuorisotyöttömyysaste | 6,7 % | 7,2 % | Kuukausittain |
🇮🇸 Osa-aikatyö | 46 400 | 40 400 | Kvartaali |
🇮🇸 Ostoaste | 83,5 % | 83,6 % | Kuukausittain |
🇮🇸 Palkat | 868 000 ISK/Month | 809 000 ISK/Month | Vuosittain |
🇮🇸 Palkkakasvu | 0,1 % | 0,4 % | Kuukausittain |
🇮🇸 Pitkäaikaistyöttömyysaste | 0,3 % | 0,5 % | Vuosittain |
🇮🇸 Työllisyysaste | 79 % | 80 % | Kuukausittain |
🇮🇸 Työpaikkatarjousaste | 3 % | 2,7 % | Kvartaali |
🇮🇸 Työssäkäyvät | 230 400 | 231 800 | Kuukausittain |
🇮🇸 Työttömät henkilöt | 7 700 | 5 700 | Kuukausittain |
🇮🇸 Työttömyysaste | 3,2 % | 2,5 % | Kuukausittain |
🇮🇸 väestö | 398 900 | 387 800 | Vuosittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Kokopäivätyö
Kokopäivätyöllisyys: Makrotalouden Keskeinen Indikaattori Kokopäivätyöllisyys on yksi merkittävistä makrotalouden indikaattoreista, jota käytetään kuvaamaan talouden yleistä suorituskykyä ja terveydentilaa. Eulerpool on ammattimainen makrotalouden tilastotietoja näyttävä verkkosivusto, joka tarjoaa syvällistä ja tarkkaa tietoa talouden eri osa-alueista. Tässä artikkelissa paneudutaan syvällisesti kokopäivätyöllisyyden merkitykseen, analysointiin ja sen vaikutuksiin talouteen. Kokopäivätyöllisyys kuvaa tilannetta, jossa yksilöt ovat työllistetyssä suhteessa täydessä työajassa. Suomessa tämä merkitsee tyypillisesti noin 35-40 työtuntia viikossa. Kokopäivätyöllisyys on tärkeä indikaattori, sillä se kertoo sekä työmarkkinoiden tilasta että yksilöiden taloudellisesta vakaudesta. Yhteiskunnassa, jossa korkea osa väestöstä on kokopäivätyössä, voidaan olettaa olevan korkeampaa taloudellista turvallisuutta ja parempia elintasoja. Kokopäivätyöllisyysindeksin tutkiminen ja analysointi tarjoaa keskeisiä oivalluksia talouden dynaamisiin liikkeisiin. Eulerpool mahdollistaa tämän tiedon saatavuuden ja tarkastelun eri muuttujien valossa. Yksinkertaisesti sanottuna, korkea kokopäivätyöllisyys tarkoittaa, että useampi henkilö yhteiskunnassa on työssä ja tuottaa lisäarvoa taloudelle. Tämä voi johtaa korkeampaan kulutukseen, investointeihin ja yleisiin taloudellisiin parannuksiin. Kokopäivätyöllisyyden taso vaihtelee ajanjaksosta ja talouden suhdanteista riippuen. Noususuhdanteessa, jolloin talous kasvaa ja yritykset laajentavat toimintaansa, kokopäivätyöllisyys yleensä kasvaa. Vastaavasti taantuman aikana, jolloin talouden aktiivisuus hidastuu ja yritykset saattavat vähentää työvoimaa, kokopäivätyöllisyys laskee. Eulerpool tarjoaa reaaliaikaista dataa ja analyysejä, joiden avulla voidaan ennakoida ja reagoida näihin muutoksiin. Korkea kokopäivätyöllisyys vaikuttaa myönteisesti myös julkisen sektorin talouteen. Kun enemmän ihmisiä on töissä, verotulot kasvavat, mikä mahdollistaa paremman julkisten palveluiden rahoituksen. Tämä luo positiivisen kierteen, jossa hyvin toimivat julkiset palvelut tukevat edelleen työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Toisaalta, jos kokopäivätyöllisyys laskee, vähenevät myös verotulot, mikä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin ja heikentyvään taloudelliseen hyvinvointiin. Makroekonomisesti tarkasteltuna kokopäivätyöllisyys on yhteydessä moniin muihin talouden mittareihin. Esimerkiksi, alhainen työttömyysaste yhdistyy usein korkeaan kokopäivätyöllisyyteen. Tämä indikoi vahvoja työmarkkinoita, joissa työtä on saatavilla ja työntekijöillä on valinnanvaraa. Käytettävissä olevat tulot lisääntyvät, mikä puolestaan kasvattaa kysyntää ja tukee taloudellista kasvua. Yhtä lailla, inflaatio vaikuttaa kokopäivätyöllisyyteen, sillä korkea inflaatio voi heikentää yritysten kannattavuutta ja vähentää työpaikkojen määrää. Työn tuottavuus ja sen kasvu ovat myös läheisesti yhteydessä kokopäivätyöllisyyteen. Kun henkilöt työskentelevät kokopäiväisesti, heillä on enemmän aikaa kehittää ammattitaitoaan ja tehokkuuttaan. Tämä voi johtaa tuottavuuden kasvuun, mikä on keskeinen tekijä taloudellisessa kehityksessä. Eulerpoolin tarjoama data antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten tuottavuus ja kokopäivätyöllisyys vaikuttavat toisiinsa ja miten tätä suhdetta voidaan hyödyntää talouspolitiikan suunnittelussa. Sosioekonomiset tekijät, kuten koulutustaso, ikä ja sukupuoli, vaikuttavat myös kokopäivätyöllisyyteen. Korkeasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan enemmän työllistettyjä kokopäiväisesti, koska heillä on todennäköisemmin vakituisia työsuhteita ja erikoistunutta osaamista. Ikärakenne puolestaan vaikuttaa työmarkkinoihin, sillä esimerkiksi nuoret aikuiset ja eläkeikää lähestyvät saattavat työskennellä osapäiväisesti tai olla työmarkkinoiden ulkopuolella. Sukupuolierot näkyvät työmarkkinoilla myös kokopäivätyöllisyyden osalta, ja nämä erot voivat heijastaa laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Eulerpoolin tarkoituksena on paitsi tarjota tarkan tiedon kokopäivätyöllisyydestä, myös toimia työkaluna taloudellisten trendien ja ilmiöiden ymmärtämisessä. Käyttäjät voivat tutkia kokopäivätyöllisyyden kehitystä eri aikajaksoina, vertailla sitä muihin talouden mittareihin ja analysoida sen vaikutusta laajemmin. Tämä tieto on arvokasta sekä yksityisille taloudeille, yrityksille että päätöksentekijöille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja reaaliaikaista dataa strategisten päätösten tueksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokopäivätyöllisyys on keskeinen indikaattori talouden terveydentilan ja suorituskyvyn mittaamisessa. Ymmärtämällä sen vaikutukset ja vaihtelut, voidaan paremmin ennustaa ja hallita talouden suhdanteita ja saavuttaa kestävämpää taloudellista kehitystä. Eulerpool tarjoaa arvokasta tietoa ja analyysejä, jotka auttavat käyttäjiä navigoimaan kompleksisessa taloudellisessa ympäristössä ja tekemään informoituja päätöksiä. Tässä moniulotteisessa ja jatkuvasti muuttuvassa talousympäristössä kokopäivätyöllisyys toimii kompassina, joka ohjaa kohti pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia.