Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Vietnam

Uusin Maatalouden bruttokansantuote (BKT)-luku maalle Vietnam

Kurssi

324,47 T VND

Muutos +/-

+26,59 T VND

Prosentuaalinen muutos

+8,93 %

Keskiarvo

279,14 T VND

Kaikkien aikojen korkein

630,68 T VND

1.12.2023

Kaikkien aikojen matalin

65,30 T VND

1.3.2013

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Vietnamssa on tällä hetkellä 324,47 T VND. Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Vietnamssa nousi 324,47 T VND 1.9.2026, kun se oli 297,88 T VND 1.6.2026. Vuosien 1.3.2013 ja 1.9.2026 välillä Vietnamn maatalouden BKT:n keskiarvo oli 279,14 T VND. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2023 ollen 630,68 T VND, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2013 ollen 65,30 T VND.

Lähde: General Statistics Office of Vietnam

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam nousi 1.9.2026 päivänä arvosta 297,88 T VND 1.6.2026 päivällä arvoon 324,47 T VND. Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam oli keskimäärin 279,14 T VND aikavälillä 1.3.2013–1.9.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 630,68 T VND 1.12.2023 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 65,30 T VND 1.3.2013 päivällä.

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

BKT maataloudesta
Päivämäärä
BKT maataloudesta
12.1.2024
192,99 T VND
3.1.2025
153,09 T VND
6.1.2025
157,08 T VND
9.1.2025
168,55 T VND
12.1.2025
200,73 T VND
3.1.2026
280,59 T VND
6.1.2026
297,88 T VND
9.1.2026
324,47 T VND
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Historia

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) — Historia
PäivämääräArvo
324,47 T VND
297,88 T VND
280,59 T VND
200,73 T VND
168,55 T VND
157,08 T VND
153,09 T VND
192,99 T VND
161,77 T VND
151,74 T VND

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)

Maatalouden BKT Vietnamissa on kumulatiivinen arvo.

Mikä on Maatalouden bruttokansantuote (BKT)?

Makrotalouden ymmärtäminen ja analysointi on keskeisessä roolissa taloudellisten päätösten tekemisessä ja taloudellisen kehityksen ennustamisessa. Eulerpool, ammattilaisten käyttämä verkkosivusto makrotalouden datan näyttämiseen, tarjoaa kattavia resursseja ja tietoja eri talouden sektoreiden suorituskyvystä. Yksi tärkeä osa-alue, johon keskitymme, on maatalouden bruttokansantuote eli 'GDP from Agriculture'. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja ammattimaisen kuvauksen tästä talouden osa-alueesta suomeksi. Maatalouden bruttokansantuote (GDP from Agriculture) viittaa kaikkeen lisäarvoon, joka syntyy maatalouden tuotannosta tietyn ajanjakson aikana. Se sisältää esimerkiksi kasvinviljelyn, karjatalouden, metsätalouden ja kalastuksen. Maatalous on ollut historiallisesti yksi ihmiskunnan perustoimintamuodoista ja se on edelleen monien maiden talouden selkäranka, erityisesti kehittyvissä maissa. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta voi vaihdella suuresti maasta toiseen, riippuen maan taloudellisesta rakenteesta ja kehitysasteesta. Maatalouden bruttokansantuotteen merkitys on moninainen. Ensinnäkin, se on merkittävä tulonlähde miljoonille maanviljelijöille ja maataloustyöntekijöille ympäri maailmaa. Tämä sektori tarjoaa suoraan tai välillisesti myös työllistymismahdollisuuksia monilla eri alueilla, kuten jalostus, kauppa ja logistiikka. Toiseksi, maatalouden tuotto vaikuttaa merkittävästi ruoan ja muiden maataloustuotteiden tarjontaan ja hintatasoon markkinoilla. Tämä puolestaan vaikuttaa inflaatioon, elintarviketurvaan ja yleiseen elintasoon. Kun tarkastellaan maatalouden GDP:tä, on tärkeää ottaa huomioon useita eri tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sen kehitykseen. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi: 1. Ilmastonmuutos: Kasvavat lämpötilat, muuttuvat sademäärät ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa merkittävästi maatalouden tuottavuuteen. Kuivuus, tulvat ja hirmumyrskyt voivat tuhota satoja ja karjaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti maatalouden GDP:hen. 2. Teknologian kehittyminen: Uusi teknologia, kuten tarkkuusviljely, geneettisesti muunnellut organismit (GMO), ja automaatio, voivat parantaa maatalouden tehokkuutta ja kestävyyttä. Tämä voi johtaa suurempiin satoihin ja korkeampaan tuottavuuteen, mikä heijastuu positiivisesti maatalouden GDP:hen. 3. Kauppapolitiikka: Kansainväliset kauppasopimukset ja tullimaksut voivat vaikuttaa paikallisen maatalouden kilpailukykyyn. Suotuisat kauppasopimukset voivat avata uusia markkinoita ja lisätä vientiä, kun taas rajoitukset voivat haitata kilpailukykyä ja vähentää kysyntää. 4. Politiikka ja sääntely: Hallitusten maatalouspolitiikat, kuten tukiaiset, verotus ja sääntely, voivat vaikuttaa merkittävästi maataloussektorin suorituskykyyn. Tukiaiset voivat tukea maanviljelijöitä ja edistää tuotantoa, kun taas tiukat sääntelyt voivat toisaalta lisätä kustannuksia. 5. Kuluttajakäyttäytyminen: Muuttuvat kuluttajatrendit, kuten kasvispainotteisen ruokavalion suosio tai ekologisesti kestävien tuotteiden kysyntä, voivat vaikuttaa eri maataloustuotteiden kysyntään ja siten maatalouden GDP:hen. Maatalouden GDP:n analysointiin kuuluu myös sen vertailu muihin talouden osa-alueisiin. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on usein pienempi verrattuna teollisuus- ja palvelusektoreihin. Tämä johtuu suurelta osin talouden rakenteen siirtymisestä enemmän teknologiavetoisiin ja palvelupainotteisiin toimialoihin. Kehittyvissä maissa maatalouden osuus GDP:stä on kuitenkin usein huomattavasti suurempi, koska suuri osa väestöstä on vielä riippuvaisia maataloudesta. Maatalouden bruttokansantuotteen seuranta ja analysointi on tärkeää, koska se tarjoaa arvokkaita tietoja taloudellisesta kestävyydestä, työllisyystilanteesta ja elintarviketurvasta. Kestävän maatalouden ja elintarviketurvan takaaminen on yksi suurimmista haasteista, joita maailma kohtaa tulevaisuudessa. Tässä kontekstissa on tärkeää, että maatalouden GDP kasvaa kestävällä tavalla, joka ottaa huomioon ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Eulerpoolin tarjoamat makrotaloudelliset tiedot ja analyysit auttavat yrityksiä, hallituksia ja tutkimuslaitoksia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Laadukas data ja syvällinen analyysi tarjoavat kattavan kuvan makrotalouden dynamiikasta ja eri sektorien suorituskyvystä, mukaan lukien maatalouden GDP. Näin voimme luoda perustaa kestävälle talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Lopuksi, maatalouden bruttokansantuotteen ymmärtäminen ja sen vaikuttavien tekijöiden analysointi on elintärkeää monien taloudellisten päätösten kannalta. Ilman kattavaa ymmärrystä tästä talouden osa-alueesta on vaikea ennustaa ja hallita tulevia taloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia. Eulerpool sitoutuu tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka tukee päätöksentekoa ja auttaa luomaan kestävää taloudellista kehitystä.

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) Vietnam — FAQ

Mikä on nykyinen Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam?

Nykyinen Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam on 324,47 T VND (1.9.2026).

Miten Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam on muuttunut äskettäin?

Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam nousi arvosta 297,88 T VND (1.6.2026) arvoon 324,47 T VND (1.9.2026).

Mikä on Maatalouden bruttokansantuote (BKT):n ennätyskorkea maassa Vietnam?

Ennätyskorkea Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam oli 630,68 T VND (1.12.2023).

Mikä on Maatalouden bruttokansantuote (BKT):n ennätysmatala maassa Vietnam?

Ennätysmatala Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam oli 65,30 T VND (1.3.2013).

Mikä on Maatalouden bruttokansantuote (BKT):n historiallinen keskiarvo maassa Vietnam?

Historiallinen keskiarvo Maatalouden bruttokansantuote (BKT) maassa Vietnam on 279,14 T VND välillä 1.3.2013–1.9.2026.

Mistä Maatalouden bruttokansantuote (BKT)-tiedot maalle Vietnam ovat peräisin?

Maatalouden bruttokansantuote (BKT)-tiedot maalle Vietnam ovat peräisin lähteestä General Statistics Office of Vietnam ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.