Venäjä Valtion tulot

Kurssi

Kurssi

22,11 Mrd. RUB

Muutos +/-

+3,49 Mrd. RUB

Prosentuaalinen muutos

+18,74 %

Valtion tulot nykyinen arvo Venäjä on 22,11 Mrd. RUB. Valtion tulot Venäjä nousivat 22,11 Mrd. RUB 1.7.2026, aiemman arvon ollessa 18,62 Mrd. RUB 1.6.2026. Välillä 1.1.1996 ja 1.7.2026, keskimääräinen BKT Venäjä oli 6,39 Mrd. RUB. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.12.2025 ollessa 37,28 Mrd. RUB, kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1996 ollessa 12,30 M RUB.

Lähde: Federal Treasury of Russia

The current value of Valtion tulot in Venäjä is 22,11 Mrd.RUB. Valtion tulot in Venäjä increased to 22,11 Mrd.RUB from 18,62 Mrd.RUB.Valtion tulot in Venäjä averaged 6,39 Mrd.RUB from 1.1.1996 until 1.7.2026.The all-time high was 37,28 Mrd.RUB (1.12.2025)and the record low was 12,30 MRUB (1.1.1996).

Valtion tulot

Valtion tulot

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Maksimi

Valtion tulot
Date
Valtion tulot
12.1.2025
37,28 Mrd. RUB
1.1.2026
2,36 Mrd. RUB
2.1.2026
4,77 Mrd. RUB
3.1.2026
8,31 Mrd. RUB
4.1.2026
11,72 Mrd. RUB
5.1.2026
14,78 Mrd. RUB
6.1.2026
18,62 Mrd. RUB
7.1.2026
22,11 Mrd. RUB
Access this data via the Eulerpool API

Valtion tulot Historia

Valtion tulot — Historia
PäivämääräArvo
22,11 Mrd. RUB
18,62 Mrd. RUB
14,78 Mrd. RUB
11,72 Mrd. RUB
8,31 Mrd. RUB
4,77 Mrd. RUB
2,36 Mrd. RUB
37,28 Mrd. RUB
32,95 Mrd. RUB
29,94 Mrd. RUB
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Valtion tulot

Valtion tulot

Hallinnon tulot viittaavat kaikkiin valtion saamiin tuloihin, kuten verot, tullimaksut, valtionyhtiöiden tuotot, pääomatulot ja ulkomainen apu. Hallinnon tulot ovat osa valtion budjetin tasapainon laskentaa.

Mikä on Valtion tulot?

Valtion tulot ovat keskeinen osa makrotaloudellista analyysia, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa julkisen sektorin taloudellisesta kunnosta ja valtion kyvystä täyttää velvoitteensa kansalaisiaan kohtaan. Eulerpoolin tarjoamat kattavat tiedot valtion tuloista auttavat sijoittajia, tutkijoita ja poliittisia päätöksentekijöitä ymmärtämään paremmin hallituksen taloudellisia toimia ja niiden vaikutuksia kansantalouteen. Valtion tulot koostuvat monista eri komponenteista, kuten verotuloista, valtion omistamien yritysten tuotoista, tuloveroista, arvonlisäveroista, kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista ja sakoista. Nämä tulot muodostavat merkittävän osan valtion budjetista ja ovat ratkaisevia julkisten palveluiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa. Verotulot ovat tyypillisesti suurin yksittäinen tulonlähde, ja ne jaetaan edelleen eri verotyyppeihin, joilla on omat erityispiirteensä ja vaikutuksensa talouteen. Verojen keräämisellä on monia tarkoituksia. Ensinnäkin verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, turvallisuutta ja sosiaalipalveluita. Nämä palvelut tuottavat yleistä hyvinvointia ja taloudellista stabiliteettia, mikä on oleellista kestävän talouskasvun kannalta. Toiseksi veroilla voidaan tasoittaa tuloeroja ja vähentää taloudellista epätasa-arvoa erilaisten tulonsiirtojen ja sosiaalisten tukien avulla. Valtion tulot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään verotuloihin. Monet valtiot omistavat merkittävän määrän liiketoimintaa ja omaisuutta, kuten energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorien yrityksiä. Näiden yritysten tuottamat voitot voivat olla merkittävä tulonlähde valtiolle, erityisesti niille valtioille, joilla on rikkaat luonnonvarat tai vahvat teolliset sektorit. Nämä tulot voivat tarjota vakautta valtion budjettiin ja vähentää verotuloihin kohdistuvaa painetta. Ilman tehokasta ja läpinäkyvää verojärjestelmää, valtion kyky kerätä tuloja ja täyttää taloudelliset velvoitteet voi heikentyä merkittävästi. Veronkierto, harmaa talous ja muut laittomat toimet voivat vähentää verotuloja ja asettaa lisäpaineita valtion talouteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi valtioiden on panostettava moderniin verohallintojärjestelmään, jolla voidaan seurata ja valvoa verotuksen toteutumista läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Yksi tärkeä osa valtion tulojen analysoinnissa on taloudellisen suhdanteen vaikutuksen ymmärtäminen. Noususuhdanteen aikana verotulot kasvavat yleensä voimakkaasti korkean talouskasvun ja alhaisen työttömyysasteen myötä. Toisaalta taantuma-aikana verotulot vähenevät, koska työttömyys kasvaa ja yritysten voitot laskevat. Tämä dynaamisuus asettaa haasteita valtion budjetin suunnittelulle ja hallinnalle, erityisesti kun pyritään tasapainottamaan julkiset menot ja tulot pitkällä aikavälillä. Valtion tulot ja niiden tehokas hallinta ovat myös keskeinen elementti julkisessa velanhoidossa. Kestävällä tulorakenteella varmistetaan, että valtio pystyy kattamaan menonsa ja rahoittamaan investointejaan ilman liiallista velanottoa. Tämä on tärkeää, koska korkeat velkatasot voivat johtaa korkokulujen kasvuun ja vähentää resursseja muista julkisista menoista. Globaalit taloudelliset muutokset, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, vaikuttavat myös valtion tulojen keräämiseen. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden verotus on noussut merkittäväksi keskustelunaiheeksi, koska perinteiset veromallit eivät välttämättä kata digitaalisessa taloudessa syntyviä tuloja yhtä tehokkaasti kuin fyysisen talouden tuloja. Tämä edellyttää uusien veromallien kehittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta varmistetaan oikeudenmukainen ja tehokas verotus. Lisäksi, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö ja veronkierron ehkäiseminen ovat tärkeitä tekijöitä valtion tulojen turvaamisessa. Monien maiden hallitukset tekevät yhteistyötä verotietojen vaihtamiseksi ja kansainvälisen verojen välttelyn ehkäisemiseksi. Esimerkiksi OECD:n veroviranomaisten yhteistyö ja BEPS-toimenpiteet (Base Erosion and Profit Shifting) ovat esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä. Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) ovat myös tärkeä osa valtion tulojen keräämistä. PK-yritykset työllistävät huomattavan osan työvoimasta ja tuottavat merkittäviä verotuloja palkkaverojen ja yritysverojen muodossa. Näiden yritysten toimintaympäristön tukeminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat lisätä verotuloja ja edistää talouskasvua. Lopuksi, valtion tulojen tarkastelu on ratkaisevaa myös pitkän aikavälin taloussuunnittelun kannalta. Demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, vaikuttavat merkittävästi valtion tulojen ja menojen rakenteeseen tulevaisuudessa. Näiden muutosten ennakoiminen ja niihin varautuminen ovat keskeisiä elementtejä kestävässä julkisessa talouspolitiikassa. Eulerpoolin tarjoamat laajat ja tarkat tiedot valtion tuloista auttavat ymmärtämään näitä monimutkaisia ilmiöitä ja tarjoavat arvokasta tietoa erilaisten taloudellisten päätösten tueksi. Analysoimalla ja seuraamalla valtion tuloja, käyttäjämme voivat tehdä informoituja päätöksiä ja kehittää syvällisemmän ymmärryksen siitä, miten julkinen sektori vaikuttaa kansantalouden kehitykseen.

Valtion tulot Venäjä — FAQ

What is the current Valtion tulot in Venäjä?

The current Valtion tulot in Venäjä is 22,11 Mrd.RUB as of 1.7.2026.

How has the Valtion tulot in Venäjä changed recently?

The Valtion tulot in Venäjä increased from 18,62 Mrd.RUB (1.6.2026) to 22,11 Mrd.RUB (1.7.2026).

What is the all-time high for Valtion tulot in Venäjä?

The all-time high for Valtion tulot in Venäjä was 37,28 Mrd.RUB, recorded on 1.12.2025.

What is the all-time low for Valtion tulot in Venäjä?

The all-time low for Valtion tulot in Venäjä was 12,30 MRUB, recorded on 1.1.1996.

What is the historical average of Valtion tulot in Venäjä?

The historical average of Valtion tulot in Venäjä is 6,39 Mrd.RUB, calculated over the period from 1.1.1996 to 1.7.2026.

Where does the Valtion tulot data for Venäjä come from?

The Valtion tulot data for Venäjä is sourced from Federal Treasury of Russia and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.