Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Ruotsi Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Ruotsi on 94,143 miljardia SEK. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Ruotsi nousi 94,143 miljardia SEK 1.12.2023, kun se oli 92,332 miljardia SEK 1.9.2023. Välillä 1.3.1981 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT Ruotsi oli 65,96 miljardia SEK. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.3.2024 arvolla 94,60 miljardia SEK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.1993 arvolla 48,17 miljardia SEK.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.1981 | 50,29 miljardia SEK |
1.6.1981 | 50,79 miljardia SEK |
1.9.1981 | 51,47 miljardia SEK |
1.12.1981 | 51,84 miljardia SEK |
1.3.1982 | 52,83 miljardia SEK |
1.6.1982 | 52,88 miljardia SEK |
1.9.1982 | 52,66 miljardia SEK |
1.12.1982 | 53,07 miljardia SEK |
1.3.1983 | 52,19 miljardia SEK |
1.6.1983 | 52,38 miljardia SEK |
1.9.1983 | 52,99 miljardia SEK |
1.12.1983 | 53,61 miljardia SEK |
1.3.1984 | 55,10 miljardia SEK |
1.6.1984 | 55,65 miljardia SEK |
1.9.1984 | 55,80 miljardia SEK |
1.12.1984 | 55,75 miljardia SEK |
1.3.1985 | 55,62 miljardia SEK |
1.6.1985 | 55,91 miljardia SEK |
1.9.1985 | 56,39 miljardia SEK |
1.12.1985 | 56,88 miljardia SEK |
1.3.1986 | 57,41 miljardia SEK |
1.6.1986 | 57,70 miljardia SEK |
1.9.1986 | 57,77 miljardia SEK |
1.12.1986 | 58,03 miljardia SEK |
1.3.1987 | 58,25 miljardia SEK |
1.6.1987 | 58,66 miljardia SEK |
1.9.1987 | 58,85 miljardia SEK |
1.12.1987 | 59,09 miljardia SEK |
1.3.1988 | 58,87 miljardia SEK |
1.6.1988 | 58,81 miljardia SEK |
1.9.1988 | 59,08 miljardia SEK |
1.12.1988 | 58,95 miljardia SEK |
1.3.1989 | 59,77 miljardia SEK |
1.6.1989 | 60,34 miljardia SEK |
1.9.1989 | 60,79 miljardia SEK |
1.12.1989 | 61,23 miljardia SEK |
1.3.1990 | 60,29 miljardia SEK |
1.6.1990 | 60,02 miljardia SEK |
1.9.1990 | 59,84 miljardia SEK |
1.12.1990 | 59,04 miljardia SEK |
1.3.1991 | 59,41 miljardia SEK |
1.6.1991 | 59,56 miljardia SEK |
1.9.1991 | 59,24 miljardia SEK |
1.12.1991 | 58,89 miljardia SEK |
1.3.1992 | 59,15 miljardia SEK |
1.6.1992 | 58,09 miljardia SEK |
1.9.1992 | 57,13 miljardia SEK |
1.12.1992 | 49,69 miljardia SEK |
1.3.1993 | 51,14 miljardia SEK |
1.6.1993 | 49,78 miljardia SEK |
1.9.1993 | 49,18 miljardia SEK |
1.12.1993 | 48,17 miljardia SEK |
1.3.1994 | 48,40 miljardia SEK |
1.6.1994 | 49,51 miljardia SEK |
1.9.1994 | 49,64 miljardia SEK |
1.12.1994 | 52,24 miljardia SEK |
1.3.1995 | 51,57 miljardia SEK |
1.6.1995 | 51,62 miljardia SEK |
1.9.1995 | 53,25 miljardia SEK |
1.12.1995 | 52,85 miljardia SEK |
1.3.1996 | 54,05 miljardia SEK |
1.6.1996 | 53,82 miljardia SEK |
1.9.1996 | 53,60 miljardia SEK |
1.12.1996 | 52,35 miljardia SEK |
1.3.1997 | 52,51 miljardia SEK |
1.6.1997 | 52,17 miljardia SEK |
1.9.1997 | 51,60 miljardia SEK |
1.12.1997 | 52,04 miljardia SEK |
1.3.1998 | 51,89 miljardia SEK |
1.6.1998 | 52,39 miljardia SEK |
1.9.1998 | 52,70 miljardia SEK |
1.12.1998 | 54,15 miljardia SEK |
1.3.1999 | 54,57 miljardia SEK |
1.6.1999 | 55,06 miljardia SEK |
1.9.1999 | 55,31 miljardia SEK |
1.12.1999 | 55,46 miljardia SEK |
1.3.2000 | 56,21 miljardia SEK |
1.6.2000 | 55,63 miljardia SEK |
1.9.2000 | 56,53 miljardia SEK |
1.12.2000 | 56,99 miljardia SEK |
1.3.2001 | 58,01 miljardia SEK |
1.6.2001 | 59,65 miljardia SEK |
1.9.2001 | 59,67 miljardia SEK |
1.12.2001 | 59,76 miljardia SEK |
1.3.2002 | 60,85 miljardia SEK |
1.6.2002 | 59,67 miljardia SEK |
1.9.2002 | 60,61 miljardia SEK |
1.12.2002 | 60,71 miljardia SEK |
1.3.2003 | 59,43 miljardia SEK |
1.6.2003 | 60,61 miljardia SEK |
1.9.2003 | 59,92 miljardia SEK |
1.12.2003 | 61,49 miljardia SEK |
1.3.2004 | 61,88 miljardia SEK |
1.6.2004 | 62,52 miljardia SEK |
1.9.2004 | 63,72 miljardia SEK |
1.12.2004 | 65,78 miljardia SEK |
1.3.2005 | 62,82 miljardia SEK |
1.6.2005 | 64,62 miljardia SEK |
1.9.2005 | 66,08 miljardia SEK |
1.12.2005 | 65,23 miljardia SEK |
1.3.2006 | 68,50 miljardia SEK |
1.6.2006 | 71,96 miljardia SEK |
1.9.2006 | 72,47 miljardia SEK |
1.12.2006 | 72,93 miljardia SEK |
1.3.2007 | 76,95 miljardia SEK |
1.6.2007 | 75,83 miljardia SEK |
1.9.2007 | 76,99 miljardia SEK |
1.12.2007 | 75,23 miljardia SEK |
1.3.2008 | 73,76 miljardia SEK |
1.6.2008 | 71,56 miljardia SEK |
1.9.2008 | 68,85 miljardia SEK |
1.12.2008 | 69,14 miljardia SEK |
1.3.2009 | 69,98 miljardia SEK |
1.6.2009 | 71,82 miljardia SEK |
1.9.2009 | 72,09 miljardia SEK |
1.12.2009 | 73,14 miljardia SEK |
1.3.2010 | 69,92 miljardia SEK |
1.6.2010 | 70,50 miljardia SEK |
1.9.2010 | 72,28 miljardia SEK |
1.12.2010 | 71,92 miljardia SEK |
1.3.2011 | 71,73 miljardia SEK |
1.6.2011 | 73,72 miljardia SEK |
1.9.2011 | 75,11 miljardia SEK |
1.12.2011 | 73,62 miljardia SEK |
1.3.2012 | 75,15 miljardia SEK |
1.6.2012 | 73,45 miljardia SEK |
1.9.2012 | 72,27 miljardia SEK |
1.12.2012 | 73,42 miljardia SEK |
1.3.2013 | 71,21 miljardia SEK |
1.6.2013 | 72,00 miljardia SEK |
1.9.2013 | 70,86 miljardia SEK |
1.12.2013 | 70,00 miljardia SEK |
1.3.2014 | 72,76 miljardia SEK |
1.6.2014 | 72,91 miljardia SEK |
1.9.2014 | 73,84 miljardia SEK |
1.12.2014 | 74,24 miljardia SEK |
1.3.2015 | 76,53 miljardia SEK |
1.6.2015 | 77,10 miljardia SEK |
1.9.2015 | 78,59 miljardia SEK |
1.12.2015 | 80,45 miljardia SEK |
1.3.2016 | 78,20 miljardia SEK |
1.6.2016 | 76,18 miljardia SEK |
1.9.2016 | 77,06 miljardia SEK |
1.12.2016 | 77,89 miljardia SEK |
1.3.2017 | 80,13 miljardia SEK |
1.6.2017 | 84,76 miljardia SEK |
1.9.2017 | 88,04 miljardia SEK |
1.12.2017 | 86,45 miljardia SEK |
1.3.2018 | 87,58 miljardia SEK |
1.6.2018 | 87,75 miljardia SEK |
1.9.2018 | 85,26 miljardia SEK |
1.12.2018 | 86,58 miljardia SEK |
1.3.2019 | 86,96 miljardia SEK |
1.6.2019 | 85,10 miljardia SEK |
1.9.2019 | 84,64 miljardia SEK |
1.12.2019 | 87,32 miljardia SEK |
1.3.2020 | 89,23 miljardia SEK |
1.6.2020 | 88,08 miljardia SEK |
1.9.2020 | 88,47 miljardia SEK |
1.12.2020 | 85,59 miljardia SEK |
1.3.2021 | 82,32 miljardia SEK |
1.6.2021 | 84,75 miljardia SEK |
1.9.2021 | 85,67 miljardia SEK |
1.12.2021 | 86,31 miljardia SEK |
1.3.2022 | 87,93 miljardia SEK |
1.6.2022 | 88,19 miljardia SEK |
1.9.2022 | 88,70 miljardia SEK |
1.12.2022 | 88,56 miljardia SEK |
1.3.2023 | 91,71 miljardia SEK |
1.6.2023 | 92,42 miljardia SEK |
1.9.2023 | 92,33 miljardia SEK |
1.12.2023 | 94,14 miljardia SEK |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 94,143 miljardia SEK |
1.9.2023 | 92,332 miljardia SEK |
1.6.2023 | 92,415 miljardia SEK |
1.3.2023 | 91,707 miljardia SEK |
1.12.2022 | 88,561 miljardia SEK |
1.9.2022 | 88,699 miljardia SEK |
1.6.2022 | 88,187 miljardia SEK |
1.3.2022 | 87,926 miljardia SEK |
1.12.2021 | 86,314 miljardia SEK |
1.9.2021 | 85,665 miljardia SEK |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇪 BKT | 593,27 miljardia USD | 590,41 miljardia USD | Vuosittain |
🇸🇪 BKT henkeä kohti | 55 521,43 USD | 55 894,16 USD | Vuosittain |
🇸🇪 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 64 190,62 USD | 64 621,55 USD | Vuosittain |
🇸🇪 BKT vakiohinnoin | 1,563 Bio. SEK | 1,552 Bio. SEK | Kvartaali |
🇸🇪 BKT:n kasvuvauhti | −0,8 % | 0,7 % | Kvartaali |
🇸🇪 BKT:n vuosikasvu | −0,2 % | 2,8 % | Vuosittain |
🇸🇪 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 393,121 miljardia SEK | 400,486 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Bruttokansantulo | 1,704 Bio. SEK | 1,59 Bio. SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Julkishallinnon BKT | 136,929 miljardia SEK | 160,507 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Kaivosalan BKT | 6,142 miljardia SEK | 9,17 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Kuukausittainen BKT Kuukausimuutos | 0,9 % | −0,1 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Kuukausittainen BKT YoY | −1,1 % | −0,8 % | Kuukausittain |
🇸🇪 Liikennealan BKT | 47,536 miljardia SEK | 48,236 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Maatalouden BKT | 15,336 miljardia SEK | 13,721 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Palveluiden BKT | 692,917 miljardia SEK | 760,605 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Palveluyritysten BKT | 35,203 miljardia SEK | 37,102 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Valmistavan teollisuuden BKT | 224,821 miljardia SEK | 218,05 miljardia SEK | Kvartaali |
🇸🇪 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 0,7 % | −0,1 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.