Sri Lanka Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Kurssi

Kurssi

273,05 Mrd. LKR

Muutos +/-

+23,72 Mrd. LKR

Prosentuaalinen muutos

+9,51 %

Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Sri Lanka on 273,05 Mrd. LKR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Sri Lanka nousi 273,05 Mrd. LKR 1.3.2026, kun se oli 249,33 Mrd. LKR 1.12.2025. Välillä 1.3.2010 ja 1.3.2026, keskimääräinen BKT Sri Lanka oli 232,89 Mrd. LKR. Kaikkien aikojen ennätys saavutettiin 1.12.2017 arvolla 499,72 Mrd. LKR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.6.2010 arvolla 77,18 Mrd. LKR.

Lähde: Department of Census and Statistics - Sri Lanka

The current value of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka is 273,05 Mrd.LKR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka increased to 273,05 Mrd.LKR from 249,33 Mrd.LKR.Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka averaged 232,89 Mrd.LKR from 1.3.2010 until 1.3.2026.The all-time high was 499,72 Mrd.LKR (1.12.2017)and the record low was 77,18 Mrd.LKR (1.6.2010).

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

BKT rakentamisesta
Date
BKT rakentamisesta
6.1.2024
207,76 Mrd. LKR
9.1.2024
230,59 Mrd. LKR
12.1.2024
230,91 Mrd. LKR
3.1.2025
234,86 Mrd. LKR
6.1.2025
224,05 Mrd. LKR
9.1.2025
255,70 Mrd. LKR
12.1.2025
249,33 Mrd. LKR
3.1.2026
273,05 Mrd. LKR
Access this data via the Eulerpool API

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta — Historia
PäivämääräArvo
273,05 Mrd. LKR
249,33 Mrd. LKR
255,7 Mrd. LKR
224,05 Mrd. LKR
234,86 Mrd. LKR
230,91 Mrd. LKR
230,59 Mrd. LKR
207,76 Mrd. LKR
213,15 Mrd. LKR
181,45 Mrd. LKR

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta

Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta?

Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.

Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Sri Lanka — FAQ

What is the current Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka?

The current Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka is 273,05 Mrd.LKR as of 1.3.2026.

How has the Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka changed recently?

The Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka increased from 249,33 Mrd.LKR (1.12.2025) to 273,05 Mrd.LKR (1.3.2026).

What is the all-time high for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka?

The all-time high for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka was 499,72 Mrd.LKR, recorded on 1.12.2017.

What is the all-time low for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka?

The all-time low for Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka was 77,18 Mrd.LKR, recorded on 1.6.2010.

What is the historical average of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka?

The historical average of Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta in Sri Lanka is 232,89 Mrd.LKR, calculated over the period from 1.3.2010 to 1.3.2026.

Where does the Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta data for Sri Lanka come from?

The Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta data for Sri Lanka is sourced from Department of Census and Statistics - Sri Lanka and published on Eulerpool.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.