Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Sri Lanka Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Sri Lanka on 181,921 miljardia LKR. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Sri Lanka laski arvoon 181,921 miljardia LKR 1.12.2023, kun se oli 183,68 miljardia LKR 1.9.2023. Välillä 1.3.2010 ja 1.3.2024, keskimääräinen BKT Sri Lanka oli 232,35 miljardia LKR. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2017 arvolla 499,72 miljardia LKR, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.6.2010 arvolla 77,18 miljardia LKR.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.2010 | 80,62 miljardia LKR |
1.6.2010 | 77,18 miljardia LKR |
1.9.2010 | 89,48 miljardia LKR |
1.12.2010 | 89,10 miljardia LKR |
1.3.2011 | 96,37 miljardia LKR |
1.6.2011 | 85,28 miljardia LKR |
1.9.2011 | 125,44 miljardia LKR |
1.12.2011 | 117,71 miljardia LKR |
1.3.2012 | 139,35 miljardia LKR |
1.6.2012 | 109,82 miljardia LKR |
1.9.2012 | 124,52 miljardia LKR |
1.12.2012 | 141,07 miljardia LKR |
1.3.2013 | 170,12 miljardia LKR |
1.6.2013 | 134,39 miljardia LKR |
1.9.2013 | 124,27 miljardia LKR |
1.12.2013 | 124,66 miljardia LKR |
1.3.2014 | 168,03 miljardia LKR |
1.6.2014 | 129,06 miljardia LKR |
1.9.2014 | 139,27 miljardia LKR |
1.12.2014 | 175,48 miljardia LKR |
1.3.2015 | 315,29 miljardia LKR |
1.6.2015 | 253,68 miljardia LKR |
1.9.2015 | 251,49 miljardia LKR |
1.12.2015 | 278,22 miljardia LKR |
1.3.2016 | 295,70 miljardia LKR |
1.6.2016 | 258,50 miljardia LKR |
1.9.2016 | 311,01 miljardia LKR |
1.12.2016 | 377,80 miljardia LKR |
1.3.2017 | 403,23 miljardia LKR |
1.6.2017 | 342,73 miljardia LKR |
1.9.2017 | 336,72 miljardia LKR |
1.12.2017 | 499,72 miljardia LKR |
1.3.2018 | 415,03 miljardia LKR |
1.6.2018 | 378,49 miljardia LKR |
1.9.2018 | 362,70 miljardia LKR |
1.12.2018 | 299,40 miljardia LKR |
1.3.2019 | 323,66 miljardia LKR |
1.6.2019 | 302,86 miljardia LKR |
1.9.2019 | 337,18 miljardia LKR |
1.12.2019 | 276,00 miljardia LKR |
1.3.2020 | 301,01 miljardia LKR |
1.6.2020 | 231,70 miljardia LKR |
1.9.2020 | 308,07 miljardia LKR |
1.12.2020 | 282,35 miljardia LKR |
1.3.2021 | 309,80 miljardia LKR |
1.6.2021 | 290,11 miljardia LKR |
1.9.2021 | 292,08 miljardia LKR |
1.12.2021 | 280,77 miljardia LKR |
1.3.2022 | 311,54 miljardia LKR |
1.6.2022 | 243,57 miljardia LKR |
1.9.2022 | 196,41 miljardia LKR |
1.12.2022 | 176,21 miljardia LKR |
1.3.2023 | 192,37 miljardia LKR |
1.6.2023 | 187,19 miljardia LKR |
1.9.2023 | 183,68 miljardia LKR |
1.12.2023 | 181,92 miljardia LKR |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2023 | 181,921 miljardia LKR |
1.9.2023 | 183,68 miljardia LKR |
1.6.2023 | 187,194 miljardia LKR |
1.3.2023 | 192,365 miljardia LKR |
1.12.2022 | 176,207 miljardia LKR |
1.9.2022 | 196,411 miljardia LKR |
1.6.2022 | 243,565 miljardia LKR |
1.3.2022 | 311,536 miljardia LKR |
1.12.2021 | 280,771 miljardia LKR |
1.9.2021 | 292,084 miljardia LKR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇱🇰 BKT | 84,36 miljardia USD | 74,14 miljardia USD | Vuosittain |
🇱🇰 BKT henkeä kohti | 3 968,68 USD | 4 035,65 USD | Vuosittain |
🇱🇰 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 13 029,52 USD | 12 200,14 USD | Vuosittain |
🇱🇰 BKT vakiohinnoin | 3,33 Bio. LKR | 3,088 Bio. LKR | Kvartaali |
🇱🇰 BKT:n vuosikasvu | −2,3 % | −7,8 % | Vuosittain |
🇱🇰 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 4,86 Bio. LKR | 5,724 Bio. LKR | Vuosittain |
🇱🇰 Bruttokansantulo | 16,403 Bio. LKR | 14,568 Bio. LKR | Vuosittain |
🇱🇰 Julkishallinnon BKT | 131,307 miljardia LKR | 175,386 miljardia LKR | Kvartaali |
🇱🇰 Kaivosalan BKT | 48,673 miljardia LKR | 36,398 miljardia LKR | Kvartaali |
🇱🇰 Liikennealan BKT | 426,89 miljardia LKR | 393,956 miljardia LKR | Kvartaali |
🇱🇰 Maatalouden BKT | 231,193 miljardia LKR | 246,416 miljardia LKR | Kvartaali |
🇱🇰 Palveluiden BKT | 1,987 Bio. LKR | 1,944 Bio. LKR | Kvartaali |
🇱🇰 Palveluyritysten BKT | 47,295 miljardia LKR | 44,427 miljardia LKR | Kvartaali |
🇱🇰 Valmistavan teollisuuden BKT | 896,473 miljardia LKR | 689,902 miljardia LKR | Kvartaali |
🇱🇰 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 5,3 % | 4,5 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇦Saudi-Arabia
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.