Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Slovakia Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Nykyinen Maakaasun tuonti Slovakia-ssa on 58 436,461 Terajoule. Maakaasun tuonti Slovakia-ssa nousi 58 436,461 Terajoule 1.5.2024, kun se oli 55 365,523 Terajoule 1.4.2024. Välillä 1.1.2008 - 1.6.2024 keskimääräinen BKT Slovakia-ssa oli 106 540,91 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.5.2019 247 454,00 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.7.2008 9 154,00 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 25 901,00 Terajoule |
1.2.2008 | 23 371,00 Terajoule |
1.3.2008 | 24 339,00 Terajoule |
1.4.2008 | 18 055,00 Terajoule |
1.5.2008 | 24 594,00 Terajoule |
1.6.2008 | 13 802,00 Terajoule |
1.7.2008 | 9 154,00 Terajoule |
1.8.2008 | 9 936,00 Terajoule |
1.9.2008 | 11 597,00 Terajoule |
1.10.2008 | 16 294,00 Terajoule |
1.11.2008 | 16 464,00 Terajoule |
1.12.2008 | 20 274,00 Terajoule |
1.1.2009 | 18 373,00 Terajoule |
1.2.2009 | 17 331,00 Terajoule |
1.3.2009 | 15 761,00 Terajoule |
1.4.2009 | 10 483,00 Terajoule |
1.5.2009 | 25 309,00 Terajoule |
1.6.2009 | 23 212,00 Terajoule |
1.7.2009 | 18 856,00 Terajoule |
1.8.2009 | 24 349,00 Terajoule |
1.9.2009 | 24 462,00 Terajoule |
1.10.2009 | 29 834,00 Terajoule |
1.11.2009 | 26 864,00 Terajoule |
1.12.2009 | 31 563,00 Terajoule |
1.1.2010 | 30 440,00 Terajoule |
1.2.2010 | 19 953,00 Terajoule |
1.3.2010 | 14 051,00 Terajoule |
1.4.2010 | 13 467,00 Terajoule |
1.5.2010 | 30 433,00 Terajoule |
1.6.2010 | 28 389,00 Terajoule |
1.7.2010 | 27 613,00 Terajoule |
1.8.2010 | 27 492,00 Terajoule |
1.9.2010 | 34 475,00 Terajoule |
1.10.2010 | 29 142,00 Terajoule |
1.11.2010 | 27 873,00 Terajoule |
1.12.2010 | 33 772,00 Terajoule |
1.1.2011 | 34 069,00 Terajoule |
1.2.2011 | 30 343,00 Terajoule |
1.3.2011 | 21 550,00 Terajoule |
1.4.2011 | 18 325,00 Terajoule |
1.5.2011 | 26 450,00 Terajoule |
1.6.2011 | 23 832,00 Terajoule |
1.7.2011 | 24 548,00 Terajoule |
1.8.2011 | 17 972,00 Terajoule |
1.9.2011 | 13 387,00 Terajoule |
1.10.2011 | 18 846,00 Terajoule |
1.11.2011 | 23 466,00 Terajoule |
1.12.2011 | 23 574,00 Terajoule |
1.1.2012 | 24 259,00 Terajoule |
1.2.2012 | 22 370,00 Terajoule |
1.3.2012 | 17 375,00 Terajoule |
1.4.2012 | 16 734,00 Terajoule |
1.5.2012 | 14 575,00 Terajoule |
1.6.2012 | 16 715,00 Terajoule |
1.7.2012 | 19 135,00 Terajoule |
1.8.2012 | 23 885,00 Terajoule |
1.9.2012 | 18 529,00 Terajoule |
1.10.2012 | 19 409,00 Terajoule |
1.11.2012 | 17 141,00 Terajoule |
1.12.2012 | 22 060,00 Terajoule |
1.1.2013 | 139 394,00 Terajoule |
1.2.2013 | 126 316,00 Terajoule |
1.3.2013 | 147 425,00 Terajoule |
1.4.2013 | 141 185,00 Terajoule |
1.5.2013 | 148 200,00 Terajoule |
1.6.2013 | 184 103,00 Terajoule |
1.7.2013 | 197 983,00 Terajoule |
1.8.2013 | 191 297,00 Terajoule |
1.9.2013 | 205 332,00 Terajoule |
1.10.2013 | 185 957,00 Terajoule |
1.11.2013 | 168 849,00 Terajoule |
1.12.2013 | 207 327,00 Terajoule |
1.1.2014 | 165 702,00 Terajoule |
1.2.2014 | 120 763,00 Terajoule |
1.3.2014 | 150 566,00 Terajoule |
1.4.2014 | 148 733,00 Terajoule |
1.5.2014 | 153 617,00 Terajoule |
1.6.2014 | 153 627,00 Terajoule |
1.7.2014 | 133 998,00 Terajoule |
1.8.2014 | 114 097,00 Terajoule |
1.9.2014 | 100 803,00 Terajoule |
1.10.2014 | 106 164,00 Terajoule |
1.11.2014 | 108 472,00 Terajoule |
1.12.2014 | 98 642,00 Terajoule |
1.1.2015 | 116 204,00 Terajoule |
1.2.2015 | 102 172,00 Terajoule |
1.3.2015 | 147 821,00 Terajoule |
1.4.2015 | 167 750,00 Terajoule |
1.5.2015 | 174 430,00 Terajoule |
1.6.2015 | 174 422,00 Terajoule |
1.7.2015 | 178 785,00 Terajoule |
1.8.2015 | 185 102,00 Terajoule |
1.9.2015 | 183 608,00 Terajoule |
1.10.2015 | 163 531,00 Terajoule |
1.11.2015 | 133 453,00 Terajoule |
1.12.2015 | 144 055,00 Terajoule |
1.1.2016 | 123 893,00 Terajoule |
1.2.2016 | 147 766,00 Terajoule |
1.3.2016 | 168 837,00 Terajoule |
1.4.2016 | 132 174,00 Terajoule |
1.5.2016 | 165 754,00 Terajoule |
1.6.2016 | 166 702,00 Terajoule |
1.7.2016 | 162 847,00 Terajoule |
1.8.2016 | 193 318,00 Terajoule |
1.9.2016 | 193 529,00 Terajoule |
1.10.2016 | 208 574,00 Terajoule |
1.11.2016 | 196 557,00 Terajoule |
1.12.2016 | 176 916,00 Terajoule |
1.1.2017 | 198 682,00 Terajoule |
1.2.2017 | 165 028,00 Terajoule |
1.3.2017 | 150 211,00 Terajoule |
1.4.2017 | 185 366,00 Terajoule |
1.5.2017 | 211 175,00 Terajoule |
1.6.2017 | 191 605,00 Terajoule |
1.7.2017 | 193 373,00 Terajoule |
1.8.2017 | 244 695,00 Terajoule |
1.9.2017 | 212 918,00 Terajoule |
1.10.2017 | 165 018,00 Terajoule |
1.11.2017 | 187 867,00 Terajoule |
1.12.2017 | 162 271,00 Terajoule |
1.1.2018 | 109 363,00 Terajoule |
1.2.2018 | 125 924,00 Terajoule |
1.3.2018 | 171 496,00 Terajoule |
1.4.2018 | 200 475,00 Terajoule |
1.5.2018 | 201 551,00 Terajoule |
1.6.2018 | 180 424,00 Terajoule |
1.7.2018 | 216 719,00 Terajoule |
1.8.2018 | 193 269,00 Terajoule |
1.9.2018 | 182 574,00 Terajoule |
1.10.2018 | 167 784,00 Terajoule |
1.11.2018 | 170 756,00 Terajoule |
1.12.2018 | 171 090,00 Terajoule |
1.1.2019 | 180 291,00 Terajoule |
1.2.2019 | 154 297,00 Terajoule |
1.3.2019 | 201 552,00 Terajoule |
1.4.2019 | 218 052,00 Terajoule |
1.5.2019 | 247 454,00 Terajoule |
1.6.2019 | 217 931,00 Terajoule |
1.7.2019 | 239 688,00 Terajoule |
1.8.2019 | 188 823,00 Terajoule |
1.9.2019 | 182 405,00 Terajoule |
1.10.2019 | 194 307,00 Terajoule |
1.11.2019 | 212 235,00 Terajoule |
1.12.2019 | 202 338,00 Terajoule |
1.1.2020 | 108 122,46 Terajoule |
1.2.2020 | 141 809,67 Terajoule |
1.3.2020 | 195 385,30 Terajoule |
1.4.2020 | 172 900,87 Terajoule |
1.5.2020 | 177 551,93 Terajoule |
1.6.2020 | 192 809,66 Terajoule |
1.7.2020 | 186 706,01 Terajoule |
1.8.2020 | 192 822,32 Terajoule |
1.9.2020 | 145 938,91 Terajoule |
1.10.2020 | 164 863,96 Terajoule |
1.11.2020 | 144 589,09 Terajoule |
1.12.2020 | 155 571,30 Terajoule |
1.1.2021 | 129 655,60 Terajoule |
1.2.2021 | 72 160,33 Terajoule |
1.3.2021 | 126 640,03 Terajoule |
1.4.2021 | 141 822,28 Terajoule |
1.5.2021 | 151 099,18 Terajoule |
1.6.2021 | 145 789,42 Terajoule |
1.7.2021 | 137 120,97 Terajoule |
1.8.2021 | 146 928,37 Terajoule |
1.9.2021 | 136 811,86 Terajoule |
1.10.2021 | 137 037,06 Terajoule |
1.11.2021 | 125 111,47 Terajoule |
1.12.2021 | 127 207,50 Terajoule |
1.1.2022 | 80 139,36 Terajoule |
1.2.2022 | 87 155,59 Terajoule |
1.3.2022 | 148 444,50 Terajoule |
1.4.2022 | 94 250,43 Terajoule |
1.5.2022 | 116 188,16 Terajoule |
1.6.2022 | 90 751,57 Terajoule |
1.7.2022 | 76 569,89 Terajoule |
1.8.2022 | 70 827,79 Terajoule |
1.9.2022 | 55 492,74 Terajoule |
1.10.2022 | 64 757,29 Terajoule |
1.11.2022 | 57 835,50 Terajoule |
1.12.2022 | 54 598,37 Terajoule |
1.1.2023 | 44 223,50 Terajoule |
1.2.2023 | 41 092,96 Terajoule |
1.3.2023 | 46 283,84 Terajoule |
1.4.2023 | 44 261,71 Terajoule |
1.5.2023 | 53 791,36 Terajoule |
1.6.2023 | 53 654,26 Terajoule |
1.7.2023 | 51 637,72 Terajoule |
1.8.2023 | 56 312,64 Terajoule |
1.9.2023 | 44 709,31 Terajoule |
1.10.2023 | 47 518,89 Terajoule |
1.11.2023 | 48 051,56 Terajoule |
1.12.2023 | 57 435,32 Terajoule |
1.1.2024 | 58 053,35 Terajoule |
1.2.2024 | 52 978,25 Terajoule |
1.3.2024 | 55 598,79 Terajoule |
1.4.2024 | 55 365,52 Terajoule |
1.5.2024 | 58 436,46 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.5.2024 | 58 436,461 Terajoule |
1.4.2024 | 55 365,523 Terajoule |
1.3.2024 | 55 598,793 Terajoule |
1.2.2024 | 52 978,247 Terajoule |
1.1.2024 | 58 053,347 Terajoule |
1.12.2023 | 57 435,318 Terajoule |
1.11.2023 | 48 051,556 Terajoule |
1.10.2023 | 47 518,89 Terajoule |
1.9.2023 | 44 709,308 Terajoule |
1.8.2023 | 56 312,635 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇰 Asekauppa | 154 milj. SIPRI TIV | 71 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇸🇰 Kaupankäynnin ehdot | 99,8 points | 100,4 points | Kuukausittain |
🇸🇰 Kauppatase | 465,8 milj. EUR | 492,8 milj. EUR | Kuukausittain |
🇸🇰 Kultavarannot | 31,69 Tonnes | 31,69 Tonnes | Kvartaali |
🇸🇰 Pääomavirrat | 618,69 milj. EUR | 172,46 milj. EUR | Kuukausittain |
🇸🇰 Terrorisminiindeksi | 1,092 Points | 2,784 Points | Vuosittain |
🇸🇰 Tuonnit | 8,503 miljardia EUR | 8,305 miljardia EUR | Kuukausittain |
🇸🇰 Ulkomaan suorat sijoitukset | −119,8 milj. EUR | 246,2 milj. EUR | Kuukausittain |
🇸🇰 Ulkomaanvelka suhteessa BKT:hen | 100 % of GDP | 100 % of GDP | Kvartaali |
🇸🇰 Ulkomainen velka | 125,22 miljardia EUR | 118,059 miljardia EUR | Kvartaali |
🇸🇰 Vaihtotase | −161,5 milj. EUR | −97,9 milj. EUR | Kuukausittain |
🇸🇰 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | −1,6 % of GDP | −7,3 % of GDP | Vuosittain |
🇸🇰 Vienti | 8,968 miljardia EUR | 8,798 miljardia EUR | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.