🇷🇸

Serbia Tuonti

Kurssi

Kurssi
4,397 Mrd. USD
Muutos +/-
-353,5 M USD
Prosentuaalinen muutos
-7,44 %

Tämänhetkinen arvo Tuonti Serbia on 4,397 Mrd. USD. Tuonti Serbia laski 4,397 Mrd. USD 1.4.2026, kun se oli 4,75 Mrd. USD 1.3.2026. Välillä 1.8.2001 ja 1.4.2026, keskimääräinen BKT Serbia oli 1,9 Mrd. USD. Kaikkien aikojen huippu saavutettiin 1.3.2026 4,75 Mrd. USD, kun taas alin arvo kirjattiin 1.8.2001 292 M USD.

Lähde: Statistical Office of the Republic of Serbia

macro_seo_summary_intro macro_seo_summary_downmacro_seo_summary_avgmacro_seo_summary_highmacro_seo_summary_low

Tuonti

Tuonti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • Maksimi

Tuonti
Date
Tuonti
8.1.2001
292 M USD
9.1.2001
349 M USD
10.1.2001
413 M USD
11.1.2001
374 M USD
12.1.2001
355 M USD
1.1.2002
386 M USD
2.1.2002
377 M USD
3.1.2002
414 M USD
4.1.2002
454 M USD
5.1.2002
423 M USD
6.1.2002
449 M USD
7.1.2002
499 M USD
8.1.2002
477 M USD
9.1.2002
495 M USD
10.1.2002
561 M USD
Access this data via the Eulerpool API

Tuonti Historia

Tuonti — Historia
PäivämääräArvo
4,397 Mrd. USD
4,75 Mrd. USD
4,396 Mrd. USD
2,959 Mrd. USD
4,354 Mrd. USD
3,994 Mrd. USD
4,246 Mrd. USD
4,089 Mrd. USD
3,607 Mrd. USD
4,13 Mrd. USD
...

Samankaltaiset makrotaloudelliset indikaattorit kohteelle Tuonti

Tuonti

Serbia tuo kemikaaleja ja kemiallisia tuotteita, polttoaineita ja öljyä, perusmetalleja, koneita ja laitteita sekä moottoriajoneuvoja. Serbian pääasialliset tuontimaat ovat Venäjä, Saksa, Italia, Kiina ja Unkari.

Mikä on Tuonti?

Talousmaailmassa termi "tuonti" viittaa tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ja tuomisena maahan muiden maiden tarjoajilta. Jotta voidaan ymmärtää tuonnin merkitys ja vaikutukset kokonaisvaltaisesti, on tarkasteltava makrotaloudellisia mittareita, kuten vaihtotase, kaupankäynnin tasapaino ja bruttokansantuote. Eulerpool tarjoaa kattavaa makrotaloudellista dataa, joka auttaa analysoimaan tuonnin roolia eri maiden ja alueiden taloudessa. Ensimmäinen askel tuonnin analysoimisessa on ymmärtää sen vaikutus vaihtotaseeseen. Vaihtotase koostuu kolmesta pääkomponentista: kauppatase, palvelutase ja ensitulotase. Tuonti vaikuttaa näihin kaikkiin, erityisesti kauppataseeseen, joka mittaa tavaroiden ja palveluiden viennin ja tuonnin välistä eroa. Kun tuonti on suurempaa kuin vienti, kauppatase on negatiivinen, mikä voi vaikuttaa maan talouden tasapainoon ja valuuttakurssiin. Kaupankäynnin tasapaino on toinen keskeinen indikaattori, jota tulee tarkastella tuonnin kontekstissa. Kaupankäynnin tasapaino osoittaa maan talouden aseman suhteessa muihin maihin ja kuvaa, kuinka paljon maa ostaa ulkomailta verrattuna siihen, kuinka paljon se myy ulkomaille. Tasapainon puute, jossa tuonti ylittää viennin, voi johtaa alijäämään, joka saattaa velkaannuttaa maan ja vaikuttaa sen talouden terveyteen pitkällä aikavälillä. Bruttokansantuote (BKT) on yksi kaikkein tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja myös siihen tuonnilla on merkittävä vaikutus. BKT lasketaan ottamalla huomioon kotimaan tuotannon arvo ja lisäämällä siihen viennistä saadut tulot ja vähentämällä tuonnin aiheuttamat kustannukset. Näin ollen suuri tuonti voi vähentää maan BKT:n kasvua, koska se tarkoittaa vähemmän kotimaista tuotantoa ja kulutusta. Toisaalta, tuonti voi myös tarjota pääsyn edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä voi lisätä kuluttajien tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Tuonnin tarkastelussa on myös otettava huomioon sen rakenne ja koostumus. On tärkeää analysoida, mitä tavaroita ja palveluita tuodaan ja mistä maista. Joissakin tapauksissa edullisten raaka-aineiden tai välituotteiden tuonti voi olla hyödyllistä, koska se alentaa tuotantokustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Toisaalta, riippuvuus kriittisistä ulkomaisista hyödykkeistä saattaa altistaa maan talouden ulkoisille riskeille ja shokkeille. Maantieteellinen jakauma on toinen tärkeä näkökohta tuonnin analysoimisessa. Jotkut maat voivat olla riippuvaisia erityisesti yhdestä tai muutamasta kaupankäyntikumppanista, mikä altistaa ne geopoliittisille riskeille. Monipuolistamalla tuonnin lähteitä maat voivat paremmin hallita näitä riskejä ja suojella talouttaan ulkoisilta vaikutuksilta. Poliittiset päätökset ja kauppapolitiikka vaikuttavat myös merkittävästi tuontiin. Tullit, tuontikiintiöt ja muut kaupan esteet voivat muokata markkinoiden dynaamisuutta ja vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyisiä ulkomaiset tuotteet ovat kotimaan markkinoilla. Näiden muuttujien ymmärtäminen ja ennakoiminen on tärkeää sekä yrityksille että päätöksentekijöille strategian suunnittelussa. Inflaatio on toinen muuttuja, jossa tuonnilla on merkittävä rooli. Tuontitavaroiden hintojen nousu voi lisätä kotimaista inflaatiopaineita, erityisesti, jos maa tuo suuria määriä energiaa tai elintarvikkeita. Tämä voi vaikuttaa kuluttajahintaindeksin kautta kokonaiskysyntään ja talouden vakauteen. Yhteydessä tuontiin on myös huomioitava vaihtokurssit. Valuutan arvo vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kalliita tai edullisia ulkomaiset tuotteet ovat. Voimakas kotimainen valuutta voi tehdä tuonnin edullisemmaksi, mutta samalla heikentää vientiä, koska kotimaan tuotteet tulevat kalliimmiksi ulkomaisille kuluttajille. Toisaalta, heikko valuutta tekee tuonnista kalliimpaa, mikä voi vähentää tuontikysyntää ja parantaa kaupankäynnin tasapainoa. Yritysten näkökulmasta tuonti tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Ulkomaisten tavaroiden ja palveluiden tuonti voi laajentaa yritysten tuotevalikoimaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Toisaalta, se voi myös altistaa yritykset valuuttakurssiriskeille ja tuontitavaroiden hintavaihteluille. Strategisen hankintasuunnitelman laatiminen, joka ottaa huomioon taloudelliset ja geopoliittiset riskit, on välttämätöntä yritysten pitkäaikaiselle menestykselle. Eulerpool tarjoaa ajantasaista ja kattavaa makrotaloudellista dataa, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida tuonnin trendejä ja niiden vaikutuksia. Tämä data on arvokasta päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tuonnin analysoiminen makrotaloudellisesta näkökulmasta auttaa ymmärtämään talouden dynaamisuutta ja suunnittelemaan tehokkaita strategioita taloudellisen vakauden ja kasvun edistämiseksi. Tuonnin roolin ja vaikutusten syvällinen ymmärtäminen on olennainen osa taloudellista analyysiä ja strategista suunnittelua. Käyttämällä Eulerpoolin tarjoamaa makrotaloudellista dataa, päätöksentekijät voivat tehdä informoituja ja perusteltuja päätöksiä, jotka edistävät taloudellista tasapainoa ja kestävää kasvua.

Tuonti Serbia — FAQ

What is the current Tuonti in Serbia?

The current Tuonti in Serbia is 4,397 Mrd.USD as of 1.4.2026.

How has the Tuonti in Serbia changed recently?

The Tuonti in Serbia decreased from 4,75 Mrd.USD (1.3.2026) to 4,397 Mrd.USD (1.4.2026).

What is the all-time high for Tuonti in Serbia?

The all-time high for Tuonti in Serbia was 4,75 Mrd.USD, recorded on 1.3.2026.

What is the all-time low for Tuonti in Serbia?

The all-time low for Tuonti in Serbia was 292 MUSD, recorded on 1.8.2001.

What is the historical average of Tuonti in Serbia?

The historical average of Tuonti in Serbia is 1,9 Mrd.USD, calculated over the period from 1.8.2001 to 1.4.2026.

Where does the Tuonti data for Serbia come from?

The Tuonti data for Serbia is sourced from Statistical Office of the Republic of Serbia and published on Eulerpool.