Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Saudi-Arabia Vienti
Osakekurssi
Nykyinen arvo Vienti Saudi-Arabia on 94,299 miljardia SAR. Vienti Saudi-Arabia nousi arvoon 94,299 miljardia SAR 1.12.2024, kun se oli 90,717 miljardia SAR 1.11.2024. Vuosien 1.12.1968 ja 1.12.2024 välisenä aikana keskimääräinen BKT Saudi-Arabia oli 150,92 miljardia SAR. Korkein arvo saavutettiin 1.12.2005 arvolla 677,14 miljardia SAR, kun taas alin arvo kirjattiin 1.12.1968 arvolla 9,12 miljardia SAR.
Vienti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Vienti | |
---|---|
1.12.1968 | 9,12 miljardia SAR |
1.12.1969 | 9,50 miljardia SAR |
1.12.1970 | 10,91 miljardia SAR |
1.12.1971 | 17,30 miljardia SAR |
1.12.1972 | 22,76 miljardia SAR |
1.12.1973 | 33,31 miljardia SAR |
1.12.1974 | 126,22 miljardia SAR |
1.12.1975 | 104,41 miljardia SAR |
1.12.1976 | 135,15 miljardia SAR |
1.12.1977 | 153,21 miljardia SAR |
1.12.1978 | 138,24 miljardia SAR |
1.12.1979 | 213,18 miljardia SAR |
1.12.1980 | 362,89 miljardia SAR |
1.12.1981 | 405,48 miljardia SAR |
1.12.1982 | 271,09 miljardia SAR |
1.12.1983 | 158,44 miljardia SAR |
1.12.1984 | 132,30 miljardia SAR |
1.12.1985 | 99,54 miljardia SAR |
1.12.1986 | 74,38 miljardia SAR |
1.12.1987 | 86,88 miljardia SAR |
1.12.1988 | 91,29 miljardia SAR |
1.12.1989 | 106,29 miljardia SAR |
1.12.1990 | 166,34 miljardia SAR |
1.12.1991 | 178,62 miljardia SAR |
1.12.1992 | 188,33 miljardia SAR |
1.12.1993 | 158,77 miljardia SAR |
1.12.1994 | 159,59 miljardia SAR |
1.12.1995 | 187,40 miljardia SAR |
1.12.1996 | 227,43 miljardia SAR |
1.12.1997 | 227,44 miljardia SAR |
1.12.1998 | 145,39 miljardia SAR |
1.12.1999 | 190,08 miljardia SAR |
1.12.2000 | 290,55 miljardia SAR |
1.12.2001 | 254,90 miljardia SAR |
1.12.2002 | 271,74 miljardia SAR |
1.12.2003 | 349,66 miljardia SAR |
1.12.2004 | 472,49 miljardia SAR |
1.12.2005 | 677,14 miljardia SAR |
1.3.2006 | 195,36 miljardia SAR |
1.6.2006 | 208,55 miljardia SAR |
1.9.2006 | 207,26 miljardia SAR |
1.12.2006 | 179,57 miljardia SAR |
1.3.2007 | 174,86 miljardia SAR |
1.6.2007 | 201,98 miljardia SAR |
1.9.2007 | 222,83 miljardia SAR |
1.12.2007 | 274,34 miljardia SAR |
1.3.2008 | 299,82 miljardia SAR |
1.6.2008 | 366,98 miljardia SAR |
1.9.2008 | 341,40 miljardia SAR |
1.12.2008 | 166,86 miljardia SAR |
1.3.2009 | 135,51 miljardia SAR |
1.6.2009 | 172,22 miljardia SAR |
1.9.2009 | 194,08 miljardia SAR |
1.12.2009 | 218,90 miljardia SAR |
1.3.2010 | 217,99 miljardia SAR |
1.6.2010 | 229,26 miljardia SAR |
1.9.2010 | 226,32 miljardia SAR |
1.12.2010 | 267,69 miljardia SAR |
1.3.2011 | 304,77 miljardia SAR |
1.6.2011 | 342,46 miljardia SAR |
1.9.2011 | 352,35 miljardia SAR |
1.12.2011 | 367,35 miljardia SAR |
1.3.2012 | 386,60 miljardia SAR |
1.6.2012 | 367,65 miljardia SAR |
1.9.2012 | 346,26 miljardia SAR |
1.12.2012 | 355,11 miljardia SAR |
1.3.2013 | 338,71 miljardia SAR |
1.6.2013 | 336,64 miljardia SAR |
1.9.2013 | 366,18 miljardia SAR |
1.12.2013 | 367,29 miljardia SAR |
1.3.2014 | 352,51 miljardia SAR |
1.6.2014 | 350,95 miljardia SAR |
1.9.2014 | 328,02 miljardia SAR |
1.12.2014 | 251,87 miljardia SAR |
1.3.2015 | 192,62 miljardia SAR |
1.6.2015 | 220,41 miljardia SAR |
1.9.2015 | 184,76 miljardia SAR |
1.12.2015 | 164,33 miljardia SAR |
1.3.2016 | 139,59 miljardia SAR |
1.6.2016 | 175,18 miljardia SAR |
1.9.2016 | 174,77 miljardia SAR |
1.12.2016 | 196,13 miljardia SAR |
1.1.2017 | 69,72 miljardia SAR |
1.2.2017 | 66,38 miljardia SAR |
1.3.2017 | 71,28 miljardia SAR |
1.4.2017 | 67,15 miljardia SAR |
1.5.2017 | 63,73 miljardia SAR |
1.6.2017 | 58,85 miljardia SAR |
1.7.2017 | 64,16 miljardia SAR |
1.8.2017 | 68,12 miljardia SAR |
1.9.2017 | 64,01 miljardia SAR |
1.10.2017 | 76,86 miljardia SAR |
1.11.2017 | 80,69 miljardia SAR |
1.12.2017 | 80,94 miljardia SAR |
1.1.2018 | 84,24 miljardia SAR |
1.2.2018 | 77,55 miljardia SAR |
1.3.2018 | 82,45 miljardia SAR |
1.4.2018 | 89,65 miljardia SAR |
1.5.2018 | 96,40 miljardia SAR |
1.6.2018 | 95,04 miljardia SAR |
1.7.2018 | 98,60 miljardia SAR |
1.8.2018 | 92,56 miljardia SAR |
1.9.2018 | 97,28 miljardia SAR |
1.10.2018 | 105,90 miljardia SAR |
1.11.2018 | 93,86 miljardia SAR |
1.12.2018 | 90,38 miljardia SAR |
1.1.2019 | 82,80 miljardia SAR |
1.2.2019 | 78,26 miljardia SAR |
1.3.2019 | 88,02 miljardia SAR |
1.4.2019 | 88,74 miljardia SAR |
1.5.2019 | 86,71 miljardia SAR |
1.6.2019 | 77,17 miljardia SAR |
1.7.2019 | 81,90 miljardia SAR |
1.8.2019 | 76,64 miljardia SAR |
1.9.2019 | 77,33 miljardia SAR |
1.10.2019 | 76,76 miljardia SAR |
1.11.2019 | 80,83 miljardia SAR |
1.12.2019 | 85,84 miljardia SAR |
1.1.2020 | 82,28 miljardia SAR |
1.2.2020 | 63,85 miljardia SAR |
1.3.2020 | 45,55 miljardia SAR |
1.4.2020 | 38,14 miljardia SAR |
1.5.2020 | 37,34 miljardia SAR |
1.6.2020 | 44,18 miljardia SAR |
1.7.2020 | 51,09 miljardia SAR |
1.8.2020 | 56,12 miljardia SAR |
1.9.2020 | 53,38 miljardia SAR |
1.10.2020 | 55,90 miljardia SAR |
1.11.2020 | 58,81 miljardia SAR |
1.12.2020 | 65,34 miljardia SAR |
1.1.2021 | 69,86 miljardia SAR |
1.2.2021 | 64,59 miljardia SAR |
1.3.2021 | 73,58 miljardia SAR |
1.4.2021 | 69,25 miljardia SAR |
1.5.2021 | 78,58 miljardia SAR |
1.6.2021 | 84,34 miljardia SAR |
1.7.2021 | 88,67 miljardia SAR |
1.8.2021 | 89,71 miljardia SAR |
1.9.2021 | 95,21 miljardia SAR |
1.10.2021 | 106,01 miljardia SAR |
1.11.2021 | 108,81 miljardia SAR |
1.12.2021 | 107,04 miljardia SAR |
1.1.2022 | 109,23 miljardia SAR |
1.2.2022 | 115,87 miljardia SAR |
1.3.2022 | 142,00 miljardia SAR |
1.4.2022 | 137,70 miljardia SAR |
1.5.2022 | 143,00 miljardia SAR |
1.6.2022 | 147,10 miljardia SAR |
1.7.2022 | 140,15 miljardia SAR |
1.8.2022 | 133,60 miljardia SAR |
1.9.2022 | 125,30 miljardia SAR |
1.10.2022 | 126,25 miljardia SAR |
1.11.2022 | 112,60 miljardia SAR |
1.12.2022 | 109,13 miljardia SAR |
1.1.2023 | 105,47 miljardia SAR |
1.2.2023 | 96,97 miljardia SAR |
1.3.2023 | 107,02 miljardia SAR |
1.4.2023 | 102,74 miljardia SAR |
1.5.2023 | 99,04 miljardia SAR |
1.6.2023 | 93,27 miljardia SAR |
1.7.2023 | 92,64 miljardia SAR |
1.8.2023 | 102,88 miljardia SAR |
1.9.2023 | 104,10 miljardia SAR |
1.10.2023 | 103,95 miljardia SAR |
1.11.2023 | 95,01 miljardia SAR |
1.12.2023 | 96,99 miljardia SAR |
1.1.2024 | 94,92 miljardia SAR |
1.2.2024 | 96,17 miljardia SAR |
1.3.2024 | 103,55 miljardia SAR |
1.4.2024 | 101,41 miljardia SAR |
1.5.2024 | 105,23 miljardia SAR |
1.6.2024 | 88,81 miljardia SAR |
1.7.2024 | 94,82 miljardia SAR |
1.8.2024 | 93,10 miljardia SAR |
1.9.2024 | 89,11 miljardia SAR |
1.10.2024 | 92,92 miljardia SAR |
1.11.2024 | 90,72 miljardia SAR |
1.12.2024 | 94,30 miljardia SAR |
Vienti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2024 | 94,299 miljardia SAR |
1.11.2024 | 90,717 miljardia SAR |
1.10.2024 | 92,917 miljardia SAR |
1.9.2024 | 89,113 miljardia SAR |
1.8.2024 | 93,101 miljardia SAR |
1.7.2024 | 94,821 miljardia SAR |
1.6.2024 | 88,812 miljardia SAR |
1.5.2024 | 105,233 miljardia SAR |
1.4.2024 | 101,406 miljardia SAR |
1.3.2024 | 103,547 miljardia SAR |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇦 Kauppatase | 15,261 miljardia SAR | 13,531 miljardia SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Kultavarannot | 323,07 Tonnes | 323,07 Tonnes | Kvartaali |
🇸🇦 Matkailijoiden saapumiset | 27 milj. | 16,51 milj. | Vuosittain |
🇸🇦 Matkailutulot | 135 miljardia SAR | 90,862 miljardia SAR | Vuosittain |
🇸🇦 Muut kuin öljyvienti | 20,402 miljardia SAR | 18,133 miljardia SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Öljynviennit | 64,846 miljardia SAR | 63,62 miljardia SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Pääomavirrat | −17,265 miljardia USD | −3,042 miljardia USD | Kvartaali |
🇸🇦 Raakaöljyn tuotanto | 8 947 BBL/D/1K | 8 918 BBL/D/1K | Kuukausittain |
🇸🇦 Terrorisminiindeksi | 1,366 Points | 2,387 Points | Vuosittain |
🇸🇦 Tilisiirrot | 11,63 miljardia SAR | 11,58 miljardia SAR | Kvartaali |
🇸🇦 Tuonnit | 79,038 miljardia SAR | 77,184 miljardia SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Ulkomaan suorat sijoitukset | 4,256 miljardia USD | 3,115 miljardia USD | Kvartaali |
🇸🇦 Vaihtotase | −8,79 miljardia USD | 2,729 miljardia USD | Kvartaali |
🇸🇦 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 5,9 % of GDP | 13,6 % of GDP | Vuosittain |
Saudi-Arabian talous on voimakkaasti riippuvainen öljyn viennistä (87 prosenttia kokonaisviennistä), ja valtion omistama Aramco on maailman suurin öljyn tuottaja ja viejä. Tärkeimmät vientikumppanit ovat: Yhdysvallat (14 prosenttia kokonaisviennistä), Japani (13 prosenttia), Kiina (12 prosenttia), Etelä-Korea (10 prosenttia) ja Intia (8 prosenttia). Muihin kuuluu: Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Singapore ja Taiwan.
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Vienti
**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.