Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Saudi-Arabia Talletuskorko
Osakekurssi
Nykyinen arvo Talletuskorko Saudi-Arabia on 6,485 %. Talletuskorko Saudi-Arabia laski 6,485 % 1.3.2024, kun se oli 6,5 % 1.2.2024. Välillä 1.12.1987 ja 1.4.2024, keskimääräinen BKT Saudi-Arabia oli 2,39 %. Korkein arvo saavutettiin 1.12.1989 9,04 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.2.2009 0,50 %.
Talletuskorko ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Talletuskorko | |
---|---|
1.12.1987 | 6,68 % |
1.12.1988 | 8,03 % |
1.12.1989 | 9,04 % |
1.12.1990 | 8,01 % |
1.12.1991 | 5,83 % |
1.12.1992 | 3,65 % |
1.12.1993 | 3,52 % |
1.12.1994 | 5,10 % |
1.12.1995 | 6,18 % |
1.12.1996 | 5,47 % |
1.12.1997 | 5,79 % |
1.12.1998 | 6,21 % |
1.12.1999 | 6,14 % |
1.12.2000 | 6,67 % |
1.12.2001 | 3,92 % |
1.12.2002 | 2,23 % |
1.12.2003 | 1,63 % |
1.12.2004 | 1,73 % |
1.12.2005 | 3,75 % |
1.6.2006 | 5,25 % |
1.7.2006 | 5,48 % |
1.8.2006 | 5,45 % |
1.9.2006 | 5,30 % |
1.10.2006 | 5,15 % |
1.11.2006 | 5,10 % |
1.12.2006 | 4,90 % |
1.1.2007 | 4,95 % |
1.2.2007 | 5,00 % |
1.3.2007 | 5,05 % |
1.4.2007 | 5,00 % |
1.5.2007 | 5,00 % |
1.6.2007 | 5,00 % |
1.7.2007 | 5,13 % |
1.8.2007 | 4,83 % |
1.9.2007 | 4,85 % |
1.10.2007 | 4,85 % |
1.11.2007 | 4,65 % |
1.12.2007 | 4,00 % |
1.1.2008 | 3,75 % |
1.2.2008 | 2,50 % |
1.3.2008 | 2,50 % |
1.4.2008 | 2,00 % |
1.5.2008 | 2,00 % |
1.6.2008 | 2,00 % |
1.7.2008 | 3,75 % |
1.8.2008 | 3,75 % |
1.9.2008 | 4,25 % |
1.10.2008 | 4,00 % |
1.11.2008 | 4,00 % |
1.12.2008 | 3,63 % |
1.1.2009 | 1,75 % |
1.2.2009 | 0,50 % |
1.3.2009 | 0,50 % |
1.4.2009 | 0,50 % |
1.5.2009 | 0,50 % |
1.6.2009 | 0,50 % |
1.7.2009 | 0,50 % |
1.8.2009 | 0,50 % |
1.9.2009 | 0,50 % |
1.10.2009 | 0,50 % |
1.11.2009 | 0,75 % |
1.12.2009 | 0,75 % |
1.1.2010 | 0,75 % |
1.2.2010 | 0,63 % |
1.3.2010 | 0,62 % |
1.4.2010 | 0,83 % |
1.5.2010 | 0,89 % |
1.6.2010 | 0,83 % |
1.7.2010 | 0,92 % |
1.8.2010 | 1,22 % |
1.9.2010 | 0,83 % |
1.10.2010 | 0,82 % |
1.11.2010 | 0,73 % |
1.12.2010 | 0,77 % |
1.1.2011 | 0,75 % |
1.2.2011 | 0,88 % |
1.3.2011 | 1,05 % |
1.4.2011 | 0,76 % |
1.5.2011 | 0,73 % |
1.6.2011 | 0,79 % |
1.7.2011 | 0,76 % |
1.8.2011 | 0,69 % |
1.9.2011 | 0,57 % |
1.10.2011 | 0,85 % |
1.11.2011 | 0,97 % |
1.12.2011 | 0,60 % |
1.1.2012 | 0,70 % |
1.2.2012 | 0,70 % |
1.3.2012 | 0,70 % |
1.4.2012 | 0,70 % |
1.5.2012 | 0,70 % |
1.6.2012 | 0,70 % |
1.7.2012 | 0,70 % |
1.8.2012 | 0,70 % |
1.9.2012 | 0,70 % |
1.10.2012 | 0,70 % |
1.11.2012 | 1,00 % |
1.12.2012 | 1,00 % |
1.1.2013 | 1,00 % |
1.2.2013 | 1,00 % |
1.3.2013 | 1,00 % |
1.4.2013 | 1,00 % |
1.5.2013 | 1,00 % |
1.6.2013 | 1,00 % |
1.7.2013 | 1,00 % |
1.8.2013 | 1,00 % |
1.9.2013 | 1,00 % |
1.10.2013 | 1,00 % |
1.11.2013 | 1,00 % |
1.12.2013 | 1,00 % |
1.1.2014 | 1,00 % |
1.2.2014 | 0,90 % |
1.3.2014 | 0,70 % |
1.4.2014 | 0,70 % |
1.5.2014 | 0,70 % |
1.6.2014 | 0,70 % |
1.7.2014 | 0,70 % |
1.8.2014 | 0,70 % |
1.9.2014 | 0,70 % |
1.10.2014 | 0,70 % |
1.11.2014 | 0,70 % |
1.12.2014 | 0,70 % |
1.1.2015 | 0,70 % |
1.2.2015 | 0,70 % |
1.3.2015 | 0,70 % |
1.4.2015 | 0,70 % |
1.5.2015 | 0,70 % |
1.6.2015 | 0,70 % |
1.7.2015 | 0,70 % |
1.8.2015 | 0,70 % |
1.9.2015 | 0,70 % |
1.10.2015 | 0,70 % |
1.11.2015 | 1,00 % |
1.12.2015 | 1,00 % |
1.1.2016 | 1,00 % |
1.2.2016 | 2,25 % |
1.3.2016 | 2,25 % |
1.4.2016 | 2,25 % |
1.5.2016 | 2,25 % |
1.6.2016 | 2,25 % |
1.7.2016 | 2,25 % |
1.8.2016 | 2,25 % |
1.9.2016 | 2,25 % |
1.10.2016 | 2,25 % |
1.11.2016 | 2,25 % |
1.12.2016 | 2,25 % |
1.1.2017 | 2,25 % |
1.2.2017 | 2,25 % |
1.3.2017 | 2,25 % |
1.4.2017 | 2,25 % |
1.5.2017 | 2,25 % |
1.6.2017 | 2,25 % |
1.7.2017 | 2,25 % |
1.8.2017 | 2,50 % |
1.9.2017 | 2,50 % |
1.10.2017 | 2,50 % |
1.11.2017 | 2,50 % |
1.12.2017 | 2,50 % |
1.1.2018 | 2,20 % |
1.2.2018 | 2,20 % |
1.3.2018 | 2,20 % |
1.4.2018 | 2,65 % |
1.5.2018 | 2,65 % |
1.6.2018 | 2,65 % |
1.7.2018 | 2,65 % |
1.8.2018 | 2,65 % |
1.9.2018 | 2,65 % |
1.10.2018 | 3,13 % |
1.11.2018 | 3,13 % |
1.12.2018 | 3,13 % |
1.1.2019 | 3,40 % |
1.2.2019 | 3,40 % |
1.3.2019 | 3,40 % |
1.4.2019 | 3,40 % |
1.5.2019 | 3,40 % |
1.6.2019 | 3,40 % |
1.7.2019 | 3,40 % |
1.8.2019 | 3,40 % |
1.9.2019 | 3,40 % |
1.10.2019 | 3,40 % |
1.11.2019 | 2,58 % |
1.12.2019 | 2,58 % |
1.1.2020 | 2,58 % |
1.2.2020 | 2,58 % |
1.3.2020 | 1,30 % |
1.4.2020 | 1,30 % |
1.5.2020 | 1,30 % |
1.6.2020 | 1,30 % |
1.7.2020 | 1,65 % |
1.8.2020 | 1,65 % |
1.9.2020 | 1,65 % |
1.10.2020 | 1,65 % |
1.11.2020 | 1,65 % |
1.12.2020 | 1,65 % |
1.1.2021 | 1,65 % |
1.2.2021 | 1,65 % |
1.3.2021 | 1,65 % |
1.4.2021 | 1,65 % |
1.5.2021 | 1,65 % |
1.6.2021 | 1,65 % |
1.7.2021 | 1,65 % |
1.8.2021 | 1,65 % |
1.9.2021 | 1,65 % |
1.10.2021 | 1,65 % |
1.11.2021 | 1,65 % |
1.12.2021 | 1,65 % |
1.1.2022 | 1,65 % |
1.2.2022 | 1,65 % |
1.3.2022 | 1,57 % |
1.4.2022 | 1,57 % |
1.5.2022 | 1,57 % |
1.6.2022 | 1,57 % |
1.7.2022 | 1,57 % |
1.8.2022 | 1,57 % |
1.9.2022 | 3,70 % |
1.10.2022 | 3,70 % |
1.11.2022 | 3,70 % |
1.12.2022 | 3,70 % |
1.1.2023 | 3,70 % |
1.2.2023 | 3,70 % |
1.3.2023 | 3,70 % |
1.4.2023 | 3,70 % |
1.5.2023 | 3,70 % |
1.6.2023 | 3,70 % |
1.7.2023 | 3,70 % |
1.8.2023 | 3,70 % |
1.9.2023 | 3,70 % |
1.10.2023 | 3,70 % |
1.11.2023 | 3,70 % |
1.12.2023 | 3,70 % |
1.1.2024 | 3,70 % |
1.2.2024 | 6,50 % |
1.3.2024 | 6,49 % |
Talletuskorko Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.3.2024 | 6,485 % |
1.2.2024 | 6,5 % |
1.1.2024 | 3,7 % |
1.12.2023 | 3,7 % |
1.11.2023 | 3,7 % |
1.10.2023 | 3,7 % |
1.9.2023 | 3,7 % |
1.8.2023 | 3,7 % |
1.7.2023 | 3,7 % |
1.6.2023 | 3,7 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Talletuskorko
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇸🇦 Käänteinen repo -korko | 5 % | 5 % | Kuukausittain |
🇸🇦 Keskuspankin tase | 1,82 Bio. SAR | 1,859 Bio. SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Korkotaso | 5,5 % | 5,5 % | frequency_daily |
🇸🇦 Luotonkasvu | 12,1 % | 11,9 % | Kuukausittain |
🇸🇦 Pankkien tase | 4,218 Bio. SAR | 4,169 Bio. SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Pankkilainat | 41,475 miljardia SAR | 39,582 miljardia SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Rahamäärä M1 | 1,668 Bio. SAR | 1,664 Bio. SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Rahamäärä M2 | 2,614 Bio. SAR | 2,593 Bio. SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Rahamäärä M3 | 2,944 Bio. SAR | 2,907 Bio. SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Rahan määrä M0 | 401,175 miljardia SAR | 401,433 miljardia SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Välipankkikorko | 6,106 % | 6,215 % | Kuukausittain |
🇸🇦 Valuuttavarannot | 1,667 Bio. SAR | 1,707 Bio. SAR | Kuukausittain |
🇸🇦 Yksityisen sektorin luotot | 2,775 Bio. SAR | 2,747 Bio. SAR | Kuukausittain |
Saudi-Arabian talletuskorko viittaa Riyal-käteistalletuksen 1 vuoden korkoon.
Makroseiten muille maille Aasialaiset
- 🇨🇳Kiina
- 🇮🇳Intia
- 🇮🇩Indonesia
- 🇯🇵Japani
- 🇸🇬Singapore
- 🇰🇷Etelä-Korea
- 🇹🇷Turkki
- 🇦🇫Afganistan
- 🇦🇲Armenia
- 🇦🇿Azerbaidžan
- 🇧🇭Bahrain
- 🇧🇩Bangladesh
- 🇧🇹Bhutan
- 🇧🇳Brunei
- 🇰🇭Kambodža
- 🇹🇱Osttimor
- 🇬🇪Georgia
- 🇭🇰Hongkong
- 🇮🇷Iran
- 🇮🇶Irak
- 🇮🇱Israel
- 🇯🇴Jordania
- 🇰🇿Kazakstan
- 🇰🇼Kuwait
- 🇰🇬Kirgisia
- 🇱🇦Laos
- 🇱🇧Libanon
- 🇲🇴Macau
- 🇲🇾Malesia
- 🇲🇻Malediivit
- 🇲🇳Mongolia
- 🇲🇲Myanmar
- 🇳🇵Nepal
- 🇰🇵Pohjois-Korea
- 🇴🇲Oman
- 🇵🇰Pakistan
- 🇵🇸Palestiina
- 🇵🇭Filippiinit
- 🇶🇦Katar
- 🇱🇰Sri Lanka
- 🇸🇾Syyria
- 🇹🇼Taiwan
- 🇹🇯Tadžikistan
- 🇹🇭Thaimaa
- 🇹🇲Turkmenistan
- 🇦🇪Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- 🇺🇿Uzbekistan
- 🇻🇳Vietnam
- 🇾🇪Jemen
Mikä on Talletuskorko
Talletuskorko on keskeinen makrotaloudellinen mittari, joka vaikuttaa merkittävästi sekä yksityishenkilöiden että yritysten taloudellisiin päätöksiin. Eulerpool-sivuston makrotaloutta käsittelevällä osiolla keskitymme tarjoamaan kattavaa ja ajankohtaista tietoa talletuskoron vaikutuksista kansantalouteen ja yksilöiden säästämiskäyttäytymiseen. Tässä artikkelissa avaamme perusteellisesti talletuskoron luonnetta, sen vaikutuksia talouteen sekä sen merkitystä erityisesti suomalaisessa kontekstissa. Talletuskorko määritellään koroksi, jonka pankit maksavat asiakkailleen näiden talletuksista. Se on yksi keskeisistä rahapolitiikan välineistä, joilla keskuspankit, kuten Suomen Pankki tai Euroopan keskuspankki, säätelevät taloudellista aktiivisuutta. Korkeampi talletuskorko kannustaa säästämiseen, kun taas matalampi korko kannustaa kulutukseen ja investointeihin. Talletuskorkojen säätelyllä keskuspankit pyrkivät hallitsemaan inflaaatiota, talouskasvua ja rahan kiertonopeutta taloudessa. Historiallisesti talletuskorot ovat vaihdelleet merkittävästi talouden syklien mukaan. Esimerkiksi korkea inflaatio 1970-luvulla johti korkeisiin korkotasoihin, kun taas 2000-luvun alun finanssikriisi ja sen jälkeinen taantuma pakottivat keskuspankit laskemaan korkoja ennätyksellisen matalalle tasolle. Viime vuosina nollakorkopolitiikka ja negatiiviset korot ovat tulleet osaksi keskuspankkien työkalupakkia, mikä on vaikuttanut huomattavasti säästäjien ja sijoittajien käyttäytymiseen. Talletuskoron vaikutus ei rajoitu pelkästään kotitalouksiin, vaan sillä on laajempia makrotaloudellisia seurauksia. Yrityksille talletuskorko on olennainen tekijä rahoituskustannusten ja investointipäätösten kannalta. Alhaiset talletuskorot tekevät lainanotosta edullisempaa, mikä voi edistää investointeja ja talouskasvua. Toisaalta korkeammat korot voivat hillitä investointeja ja johtaa taloudellisen kasvun hidastumiseen. Kotitalouksien näkökulmasta talletuskorko vaikuttaa säästämiskäyttäytymiseen ja varallisuuden karttumiseen. Korkeammat talletuskorot voivat kannustaa ihmiset säästämään enemmän, mikä lisää talouden vakautta. Matala korkotaso puolestaan voi saada ihmiset etsimään tuottavampia sijoituskohteita, kuten osakkeita tai kiinteistöjä, mikä voi lisätä näiden omaisuuserien hintojen volatiliteettia. Talletuskorkojen muutosten vaikutukset ulottuvat myös asuntolainamarkkinoille. Suomessa, jossa suuri osa kotitalouksista omistaa asunnon omistusasujina, talletuskoron taso vaikuttaa suoraan asuntolainojen korkoihin ja siten asuntomarkkinoiden dynamiikkaan. Alhaiset korot tekevät asuntolainoista edullisempia, mikä voi nostaa asuntojen hintoja ja lisätä asuntomarkkinoiden aktiivisuutta. Toisaalta korkotason nousu voi hidastaa asuntomarkkinoita ja jopa johtaa asuntojen hintojen laskuun. Keskuspankkien rahapolitiikka on keskeinen tekijä talletuskorkojen säätelyssä. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu säännöllisesti päättämään ohjauskorkojen tasosta, jolla se pyrkii vaikuttamaan alueen talouskasvuun ja inflaatioon. Näillä päätöksillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia markkinakorkoihin ja siten myös talletuskorkoihin. Suomessa pankkisektori on hyvin kehittynyt ja kilpailtu, mikä tarkoittaa, että asiakkaat voivat valita useista eri pankkien tarjoamista talletusvaihtoehdoista. Tämä kilpailu voi johtaa erilaisiin talletuskorkotarjouksiin eri pankeissa, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden löytää heille parhaiten sopiva talletustuote. Eulerpool pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen ajantasaista ja tarkkaa tietoa talletuskoroista ja niiden kehityksestä. Sivustoltamme löydät tilastoja ja analyysejä, jotka auttavat ymmärtämään talletuskorkojen historiallista kehitystä, nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Analysoimme myös eri tekijöitä, kuten inflaatio, talouskasvu ja keskuspankkien päätökset, jotka vaikuttavat talletuskorkojen kehitykseen. Talletuskorkojen seuranta on olennaista sekä yksityishenkilöille että yrityksille, jotka haluavat optimoida säästöjään ja investointejaan. Eulerpoolin kattavat tilastot ja analyysit tarjoavat arvokasta tietoa, joka auttaa tekemään tietoon perustuvia taloudellisia päätöksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että talletuskorko on olennainen makrotaloudellinen indikaattori, jolla on laajoja vaikutuksia säästämiseen, investointeihin ja yleiseen taloudelliseen vakauteen. Eulerpoolin tarjoama kattava ja ajantasainen tieto talletuskoroista ja niiden kehityksestä auttaa käyttäjiä ymmärtämään paremmin tämän keskeisen talouden mittarin vaikutuksia ja tekemään parempia taloudellisia päätöksiä. Talletuskorkojen seuranta ja analyysi ovat oleellisia kaikille, jotka haluavat pysyä ajan tasalla talouden suuntauksista ja reagoida ajoissa muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Eulerpoolin tavoitteena on olla johtava tiedon ja analyysin lähde talletuskorkojen ja muiden makrotaloudellisten indikaattorien osalta. Tarjoamme luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka auttaa käyttäjiämme tekemään parempia taloudellisia päätöksiä ja ymmärtämään paremmin talouden monimutkaista toimintaa. Jatkamme työtämme tarjotaksemme parasta mahdollista palvelua ja tietoa käyttäjillemme, jotta he voivat navigoida talouden haasteissa ja mahdollisuuksissa mahdollisimman tehokkaasti.