Työllisyysaste Ruanda

Uusin Työllisyysaste-luku maalle Ruanda

Kurssi

53,8 %

Muutos +/-

-3,4 %

Keskiarvo

48,64 %

Kaikkien aikojen korkein

57,20 %

1.2.2026

Kaikkien aikojen matalin

40,80 %

1.5.2021

Tämänhetkinen arvo Työllisyysasteessa Ruanda on 53,8 %. Työllisyysaste Ruanda laski 53,8 % 1.5.2026, kun se oli 57,2 % 1.2.2026. Vuosien 1.2.2019 ja 1.5.2026 välillä keskimääräinen BKT Ruanda oli 48,64 %. Korkein arvo saavutettiin 1.2.2026 57,20 %, kun taas alin arvo kirjattiin 1.5.2021 40,80 %.

Lähde: National Institute of Statistics of Rwanda

Työllisyysaste maassa Ruanda laski 1.5.2026 päivänä arvosta 57,2 % 1.2.2026 päivällä arvoon 53,8 %. Työllisyysaste maassa Ruanda oli keskimäärin 48,64 % aikavälillä 1.2.2019–1.5.2026, saavutti kaikkien aikojen huipun 57,20 % 1.2.2026 päivällä ja pohjimmaisen alimman arvon 40,80 % 1.5.2021 päivällä.

Työllisyysaste

Työllisyysaste

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • Maksimi

Työllisyysaste
Päivämäärä
Työllisyysaste
8.1.2024
54,30 %
11.1.2024
54,60 %
2.1.2025
56,00 %
5.1.2025
53,80 %
8.1.2025
57,00 %
11.1.2025
56,70 %
2.1.2026
57,20 %
5.1.2026
53,80 %
Hae nämä tiedot Eulerpool API:n kautta

Työllisyysaste Historia

Työllisyysaste — Historia
PäivämääräArvo
53,8 %
57,2 %
56,7 %
57 %
53,8 %
56 %
54,6 %
54,3 %
52 %
53,1 %

Mikä on Työllisyysaste?

Työllisyysaste: Talouskasvun ja hyvinvoinnin indikaattori Eulerpool on sitoutunut tarjoamaan tarkkaa ja ajantasaista makrotaloudellista dataa, joka auttaa käyttäjiämme ymmärtämään ja analysoimaan taloudellisia trendejä syvällisesti. Yksi merkittävimmistä taloudellisista indikaattoreistamme on työllisyysaste, joka tarjoaa arvokasta tietoa työmarkkinoiden terveydentilasta ja talouden yleisestä kehityksestä. Tässä artikkelissa käsitellään työllisyysasteen merkitystä, sen mittaamista ja vaikutusta talouteen sekä yhteiskuntaan. Työllisyysaste, tai työllisyysprosentti, kuvaa työikäisten (yleensä 15-64-vuotiaiden) henkilöiden osuutta, jotka ovat työllisiä. Tämä indikaattori on yksi tärkeimmistä mittareista työmarkkinoiden suorituskyvyn arvioimisessa. Työllisyysasteen nousu tai lasku voi viestiä työmarkkinoiden muutoksista ja antaa viitteitä talouden tilasta ja terveydestä. Työllisyysasteella on merkittävä vaikutus makrotalouteen monella tasolla. Ensinnäkin korkeampi työllisyysaste tarkoittaa yleensä korkeampaa verotulojen määrää, mikä parantaa valtion ja kuntien taloudellista tilannetta. Tämä puolestaan mahdollistaa paremman julkisen palveluiden rahoituksen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan. Toiseksi korkeampi työllisyysaste lisää kotitalouksien tuloja, mikä voi parantaa kulutuskysyntää ja tukea talouskasvua. Matala työllisyysaste sen sijaan voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia taloudessa ja yhteiskunnassa. Alhainen työllisyys vähentää verotuloja, lisää sosiaaliturvamenoja ja voi johtaa julkisten palveluiden heikentymiseen. Lisäksi pitkäaikainen työttömyys voi aiheuttaa yksilöille taloudellisia vaikeuksia, henkistä stressiä ja sosiaalista syrjäytymistä. Työllisyysasteeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten taloudellinen tilanne, koulutustaso, työmarkkinoiden joustavuus, työvoiman kysyntä ja tarjonta, sekä hallituksen politiikat. Talouden taantumat ja kriisit, kuten finanssikriisi tai COVID-19-pandemia, voivat vaikuttaa työllisyysasteeseen dramaattisesti. Taloudellinen elpyminen puolestaan voi parantaa työllisyysastetta merkittävästi. Koulutustasolla on suuri vaikutus työllisyysasteeseen. Koulutetummilla ihmisillä on yleensä parempi mahdollisuus saada työtä ja he ovat vähemmän alttiita työttömyydelle. Tämä johtuu osittain siitä, että koulutetut henkilöt omaavat useampia taitoja ja tietoja, jotka mahdollistavat heidän sopeutumisen nopeasti muuttuviin työmarkkinoiden vaatimuksiin. Työmarkkinoiden joustavuus on toinen tärkeä tekijä, joka vaikuttaa työllisyysasteeseen. Joustavat työmarkkinat, jotka mahdollistavat esimerkiksi osa-aikatyön, etätyön ja joustavat työajat, voivat parantaa työllisyysastetta erityisesti ryhmille, joilla on vaikeuksia osallistua kokopäiväiseen työhön, kuten vanhemmat, opiskelijat ja ikääntyneet työntekijät. Hallituksen politiikat, kuten työllisyys-, koulutus- ja sosiaaliturvapolitiikka, vaikuttavat myös merkittävästi työllisyysasteeseen. Hallitukset voivat toteuttaa erilaisia ohjelmia ja aloitteita, kuten työllisyyspalvelut, uudelleenkoulutusohjelmat, verohelpotukset ja työttömyysturva, jotka auttavat parantamaan työllisyyttä ja tukemaan työttömiä työpaikan löytämisessä. Työllisyysasteen mittaaminen ja seuranta on keskeinen tehtävä monille instituutioille, kuten kansallisille tilastokeskuksille, työvoimatoimistoille ja kansainvälisille järjestöille. Tilastokeskus tuottaa Suomessa säännöllisesti työllisyysasteeseen liittyvää dataa, joka perustuu työvoimatutkimuksiin ja muuhun relevanttiin dataan. Tämän datan pohjalta voidaan tehdä päätöksiä ja politiikkasuosituksia, jotka tukevat työllisyyttä ja talouskasvua. Työllisyysasteen muutokset voivat myös olla merkittävä indikaattori talouden syklistä. Korkea työllisyysaste voi viitata talouskasvun vaiheeseen, jossa yritykset ovat optimistisia ja palkkaavat lisää työvoimaa. Vastaavasti alhaisempi työllisyysaste voi viitata talouden taantumaan, jossa yritykset vähentävät henkilöstöä ja investointinsa. Makrotaloudellisessa analyysissä työllisyysaste yhdistetään usein muihin taloudellisiin indikaattoreihin, kuten bruttokansantuotteeseen (BKT), inflaatioon ja palkkakehitykseen, jotta saadaan kattavampi kuva talouden yleisestä tilasta. Työllisyysaste voi myös antaa viitteitä inflaatiopaineista: täystyöllisyyden oloissa palkat ja hinnat voivat nousta nopeammin, mikä vaikuttaa inflaatioon. Eulerpoolin kaltaisilla alustoilla, jotka tarjoavat makrotaloudellista dataa, on keskeinen rooli tarjoamalla käyttäjilleen helposti saatavilla olevaa ja selkeää tietoa työllisyysasteesta ja muista taloudellisista indikaattoreista. Työllisyysasteen tarkastelu ja sen analysointi auttaa sijoittajia, ekonomisteja, päätöksentekijöitä ja tutkijoita tekemään perusteltuja päätöksiä ja ennusteita talouden kehityksestä. Yhteenvetona voidaan todeta, että työllisyysaste on keskeinen indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa työmarkkinoiden tilasta ja talouden yleisestä kehityksestä. Se vaikuttaa laajasti taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin ja on tärkeä mittari hallituksille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Eulerpoolin kaltaiset ammattimaiset makrotaloudellista dataa tarjoavat alustat auttavat varmistamaan, että käyttäjillä on käytettävissään luotettavaa ja ajantasaista tietoa työllisyysasteesta, mikä on olennaista taloudellisten päätösten ja analyysien tekemisessä. Työllisyysasteen seuranta ja analysointi tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin talouden dynamiikkaa ja ennakoida tulevia trendejä, mikä on ratkaisevan tärkeää kestävän talouskasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä.

Työllisyysaste Ruanda — FAQ

Mikä on nykyinen Työllisyysaste maassa Ruanda?

Nykyinen Työllisyysaste maassa Ruanda on 53,8 % (1.5.2026).

Miten Työllisyysaste maassa Ruanda on muuttunut äskettäin?

Työllisyysaste maassa Ruanda laski arvosta 57,2 % (1.2.2026) arvoon 53,8 % (1.5.2026).

Mikä on Työllisyysaste:n ennätyskorkea maassa Ruanda?

Ennätyskorkea Työllisyysaste maassa Ruanda oli 57,20 % (1.2.2026).

Mikä on Työllisyysaste:n ennätysmatala maassa Ruanda?

Ennätysmatala Työllisyysaste maassa Ruanda oli 40,80 % (1.5.2021).

Mikä on Työllisyysaste:n historiallinen keskiarvo maassa Ruanda?

Historiallinen keskiarvo Työllisyysaste maassa Ruanda on 48,64 % välillä 1.2.2019–1.5.2026.

Mistä Työllisyysaste-tiedot maalle Ruanda ovat peräisin?

Työllisyysaste-tiedot maalle Ruanda ovat peräisin lähteestä National Institute of Statistics of Rwanda ja julkaistaan Eulerpoolissa.

Lisää työkaluja ja analyysejä

Ilmaiset työkalut ja markkinadata Eulerpoolilta.