Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Romania Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Romania on 18,793 miljardia RON. Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Romania laski arvoon 18,793 miljardia RON 1.12.2024, kun se oli 19,699 miljardia RON 1.9.2024. Välillä 1.3.1995 ja 1.12.2024, keskimääräinen BKT Romania oli 14,55 miljardia RON. Korkein arvo saavutettiin 1.6.2008 arvolla 26,14 miljardia RON, kun taas matalin arvo kirjattiin 1.3.1998 arvolla 5,70 miljardia RON.
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Rakennusalan BKT | |
---|---|
1.3.1995 | 11,30 miljardia RON |
1.6.1995 | 9,64 miljardia RON |
1.9.1995 | 8,42 miljardia RON |
1.12.1995 | 7,53 miljardia RON |
1.3.1996 | 13,03 miljardia RON |
1.6.1996 | 10,44 miljardia RON |
1.9.1996 | 8,49 miljardia RON |
1.12.1996 | 7,72 miljardia RON |
1.3.1997 | 7,68 miljardia RON |
1.6.1997 | 7,10 miljardia RON |
1.9.1997 | 9,59 miljardia RON |
1.12.1997 | 8,26 miljardia RON |
1.3.1998 | 5,70 miljardia RON |
1.6.1998 | 8,29 miljardia RON |
1.9.1998 | 8,34 miljardia RON |
1.12.1998 | 8,82 miljardia RON |
1.3.1999 | 6,82 miljardia RON |
1.6.1999 | 8,18 miljardia RON |
1.9.1999 | 7,65 miljardia RON |
1.12.1999 | 7,87 miljardia RON |
1.3.2000 | 6,86 miljardia RON |
1.6.2000 | 7,38 miljardia RON |
1.9.2000 | 8,75 miljardia RON |
1.12.2000 | 8,79 miljardia RON |
1.3.2001 | 8,78 miljardia RON |
1.6.2001 | 8,75 miljardia RON |
1.9.2001 | 8,71 miljardia RON |
1.12.2001 | 8,81 miljardia RON |
1.3.2002 | 9,40 miljardia RON |
1.6.2002 | 9,63 miljardia RON |
1.9.2002 | 9,56 miljardia RON |
1.12.2002 | 9,83 miljardia RON |
1.3.2003 | 9,79 miljardia RON |
1.6.2003 | 10,19 miljardia RON |
1.9.2003 | 10,24 miljardia RON |
1.12.2003 | 10,50 miljardia RON |
1.3.2004 | 10,83 miljardia RON |
1.6.2004 | 11,04 miljardia RON |
1.9.2004 | 11,28 miljardia RON |
1.12.2004 | 11,31 miljardia RON |
1.3.2005 | 11,19 miljardia RON |
1.6.2005 | 12,11 miljardia RON |
1.9.2005 | 12,95 miljardia RON |
1.12.2005 | 13,20 miljardia RON |
1.3.2006 | 13,94 miljardia RON |
1.6.2006 | 14,74 miljardia RON |
1.9.2006 | 15,09 miljardia RON |
1.12.2006 | 16,94 miljardia RON |
1.3.2007 | 17,40 miljardia RON |
1.6.2007 | 18,96 miljardia RON |
1.9.2007 | 20,23 miljardia RON |
1.12.2007 | 21,59 miljardia RON |
1.3.2008 | 25,71 miljardia RON |
1.6.2008 | 26,14 miljardia RON |
1.9.2008 | 25,67 miljardia RON |
1.12.2008 | 25,08 miljardia RON |
1.3.2009 | 24,83 miljardia RON |
1.6.2009 | 23,43 miljardia RON |
1.9.2009 | 23,06 miljardia RON |
1.12.2009 | 20,99 miljardia RON |
1.3.2010 | 19,81 miljardia RON |
1.6.2010 | 19,58 miljardia RON |
1.9.2010 | 18,20 miljardia RON |
1.12.2010 | 16,99 miljardia RON |
1.3.2011 | 15,42 miljardia RON |
1.6.2011 | 13,39 miljardia RON |
1.9.2011 | 13,68 miljardia RON |
1.12.2011 | 12,28 miljardia RON |
1.3.2012 | 12,19 miljardia RON |
1.6.2012 | 13,28 miljardia RON |
1.9.2012 | 14,30 miljardia RON |
1.12.2012 | 13,92 miljardia RON |
1.3.2013 | 13,64 miljardia RON |
1.6.2013 | 14,62 miljardia RON |
1.9.2013 | 14,79 miljardia RON |
1.12.2013 | 14,42 miljardia RON |
1.3.2014 | 15,47 miljardia RON |
1.6.2014 | 15,20 miljardia RON |
1.9.2014 | 14,66 miljardia RON |
1.12.2014 | 15,60 miljardia RON |
1.3.2015 | 15,42 miljardia RON |
1.6.2015 | 14,20 miljardia RON |
1.9.2015 | 17,49 miljardia RON |
1.12.2015 | 17,01 miljardia RON |
1.3.2016 | 16,74 miljardia RON |
1.6.2016 | 16,85 miljardia RON |
1.9.2016 | 17,60 miljardia RON |
1.12.2016 | 18,03 miljardia RON |
1.3.2017 | 16,47 miljardia RON |
1.6.2017 | 15,82 miljardia RON |
1.9.2017 | 17,57 miljardia RON |
1.12.2017 | 17,80 miljardia RON |
1.3.2018 | 17,13 miljardia RON |
1.6.2018 | 15,67 miljardia RON |
1.9.2018 | 15,07 miljardia RON |
1.12.2018 | 16,10 miljardia RON |
1.3.2019 | 15,33 miljardia RON |
1.6.2019 | 17,22 miljardia RON |
1.9.2019 | 18,12 miljardia RON |
1.12.2019 | 17,12 miljardia RON |
1.3.2020 | 17,37 miljardia RON |
1.6.2020 | 16,84 miljardia RON |
1.9.2020 | 17,74 miljardia RON |
1.12.2020 | 17,27 miljardia RON |
1.3.2021 | 19,05 miljardia RON |
1.6.2021 | 19,07 miljardia RON |
1.9.2021 | 15,36 miljardia RON |
1.12.2021 | 17,52 miljardia RON |
1.3.2022 | 17,36 miljardia RON |
1.6.2022 | 17,27 miljardia RON |
1.9.2022 | 17,40 miljardia RON |
1.12.2022 | 18,51 miljardia RON |
1.3.2023 | 20,13 miljardia RON |
1.6.2023 | 18,80 miljardia RON |
1.9.2023 | 19,76 miljardia RON |
1.12.2023 | 20,31 miljardia RON |
1.3.2024 | 18,78 miljardia RON |
1.6.2024 | 19,86 miljardia RON |
1.9.2024 | 19,70 miljardia RON |
1.12.2024 | 18,79 miljardia RON |
Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.12.2024 | 18,793 miljardia RON |
1.9.2024 | 19,699 miljardia RON |
1.6.2024 | 19,863 miljardia RON |
1.3.2024 | 18,776 miljardia RON |
1.12.2023 | 20,312 miljardia RON |
1.9.2023 | 19,758 miljardia RON |
1.6.2023 | 18,802 miljardia RON |
1.3.2023 | 20,131 miljardia RON |
1.12.2022 | 18,51 miljardia RON |
1.9.2022 | 17,401 miljardia RON |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇷🇴 BKT | 350,776 miljardia USD | 296,354 miljardia USD | Vuosittain |
🇷🇴 BKT henkeä kohti | 12 399,001 USD | 12 114,872 USD | Vuosittain |
🇷🇴 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 40 267,31 USD | 39 344,56 USD | Vuosittain |
🇷🇴 BKT vakiohinnoin | 305,13 miljardia RON | 302,728 miljardia RON | Kvartaali |
🇷🇴 BKT:n kasvuvauhti | 0,8 % | 0,1 % | Kvartaali |
🇷🇴 BKT:n vuosikasvu | 0,9 % | 2,4 % | Vuosittain |
🇷🇴 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 74,096 miljardia RON | 77,095 miljardia RON | Kvartaali |
🇷🇴 Julkishallinnon BKT | 41,306 miljardia RON | 40,913 miljardia RON | Kvartaali |
🇷🇴 Maatalouden BKT | 10,397 miljardia RON | 8,974 miljardia RON | Kvartaali |
🇷🇴 Palveluiden BKT | 61,517 miljardia RON | 61,731 miljardia RON | Kvartaali |
🇷🇴 Valmistavan teollisuuden BKT | 42,047 miljardia RON | 44,822 miljardia RON | Kvartaali |
🇷🇴 Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | 0,7 % | 1,2 % | Kvartaali |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuote (BKT) rakennusalalta
Bruttokansantuote rakentamisesta eli GDP from Construction on keskeinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa syvällistä tietoa talouden tilasta ja rakennussektorin merkityksestä bruttokansantuotteessa. Eulerpool-sivustollamme tarjoamme tarkkaa ja ajantasaista tietoa tämän indikaattorin kehityksestä, jotta käyttäjillämme on selkeä käsitys talouskasvun ajureista ja rakentamisen vaikutuksesta kansantalouteen. Rakentaminen on perustavanlaatuinen osa taloutta, koska se sisältää monenlaisia toiminnan muotoja, kuten asuntojen ja infrastruktuurin rakentamisen, korjausrakentamisen sekä kaupallisten ja teollisten rakennusten rakentamisen. Siksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta toimii usein talouden terveydentilan barometrina. Rakennussektorin aktiviteetit voivat heijastaa laajempia taloudellisia trendejä, kuten väestönkasvua, urbanisoitumista ja investointien määrää. Rakennusalan mittava merkitys talouteen näkyy suoraan työllisyydessä ja epäsuorasti muissa sektoreissa, jotka ovat kytköksissä rakentamiseen, kuten rakennusmateriaalien tuotannossa ja kuljetuksessa. Rakentamisen kasvu voi siten johtaa laajempiin positiivisiin heijastusvaikutuksiin talouteen, lisäten kokonaiskysyntää ja vahvistaen talouden elpymistä kriisien jälkeen. Analysoitaessa GDP from Construction -indikaattoria, on tärkeää tarkastella havaittavia suhdannevaihteluita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi taantuman aikana rakentamisen aktiviteetit voivat laskea merkittävästi, kun investoinnit vähenevät ja kysyntä laskee. Toisaalta noususuhdanteessa rakentaminen voi lisääntyä nopeasti investointien ja muun kysynnän kasvaessa, mikä puolestaan kiihdyttää talouskasvua. Euroopan unionin kontekstissa rakentamisen bruttokansantuote on merkittävä indikaattori, koska se heijastaa yhteismarkkinoiden dynamiikkaa ja investointien jakautumista eri jäsenvaltioissa. Suurten infrastruktuuriprojektien, kuten liikenneväylien, energia- ja tietoliikenneverkkojen rakentamisen, vaikutus voi olla huomattava, ei ainoastaan kansallisesti vaan myös EU-tasolla. Rakennusalan kehitys voi heijastaa sekä julkisia että yksityisiä investointipäätöksiä, jotka pohjautuvat laajaan talouspoliittiseen kehykseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rakennussektorin terve kasvu edellyttää vakaata toimintaympäristöä, joka kannustaa investointeihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Poliittiset päätökset, kuten veropolitiikka, sääntely ja infrastruktuuriin tehdyt panostukset, voivat vaikuttaa merkittävästi rakentamisen bruttokansantuotteeseen. Esimerkiksi hallituksen harjoittama elvytyspolitiikka, joka sisältää suuria investointeja infrastruktuurihankkeisiin, voi merkittävästi kasvattaa sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee myös maantieteellisesti, heijastaen alueellisia kehitystarpeita ja taloudellisia resursseja. Pääkaupunkiseudut ja suuret kaupungit ovat usein rakentamisen keskiössä johtuen väestönkasvusta ja yritystoiminnan keskittymisestä, kun taas syrjäseuduilla rakentaminen voi olla maltillisempaa. Tämän tiedon avulla voidaan suunnata resursseja ja poliittisia päätöksiä oikeaan suuntaan taloudellisesti kestävämmän kasvun varmistamiseksi. GDP from Construction on myös tärkeä indikaattori talouden kestävyyden arvioinnissa. Ympäristöystävälliset rakennustavat ja kestävät rakennusmateriaalit voivat vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Julkisten ja yksityisten tahojen on yhä enemmän kiinnitettävä huomiota ekologisiin näkökulmiin, mikä luo uusia markkinamahdollisuuksia ja innovaatioita rakennusalalle. Eulerpool-sivustolla pyrimme tarjoamaan asiantuntevaa analyysiä ja visualisointia GDP from Construction -indikaattorista, jotta talouden toimijat, sijoittajat ja päätöksentekijät voivat tehdä informoituja valintoja. Käyttämällä historiallista dataa, mallinnuksia ja ennusteita voimme auttaa käyttäjiämme ymmärtämään paremmin rakentamisen vaikutuksia ja suhdannevaihteluita. Lopuksi on syytä huomata, että rakennussektorin tulevaisuus ja sen osuus bruttokansantuotteesta ovat monien muuttujien ja tekijöiden summa. Teknologinen kehitys, kuten digitalisaatio ja rakennustekniikoiden kehittyminen, voivat muuttaa alan dynamiikkaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi globaali taloustilanne, kauppapolitiikka ja geopoliittiset tekijät voivat vaikuttaa rakentamisen näkymiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Eulerpoolin kattavat analyysit ja jatkuva seuranta auttavat käyttäjiämme pitämään sormen ajan pulssilla ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Seuraamalla GDP from Construction -indikaattoria voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa trendejä ja markkinasignaaleja, jotka vaikuttavat laajemmin talouteen ja strategisiin investointipäätöksiin.