Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Romania Korruptioaste
Osakekurssi
Nykyinen Korruptioaste Romaniassa on 63 . Korruptioaste Romaniassa laski 63 1.1.2022, sen ollessa 66 1.1.2021. Välillä 1.1.1997 ja 1.1.2023, keskimääräinen BKT Romaniassa oli 68,07 . Korkein arvo saavutettiin 1.1.2004 87,00 , kun taas alin arvo kirjattiin 1.1.1997 37,00 .
Korruptioaste ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Korruptioranking | |
---|---|
1.1.1997 | 37,00 |
1.1.1998 | 61,00 |
1.1.1999 | 63,00 |
1.1.2000 | 68,00 |
1.1.2001 | 69,00 |
1.1.2002 | 77,00 |
1.1.2003 | 83,00 |
1.1.2004 | 87,00 |
1.1.2005 | 85,00 |
1.1.2006 | 84,00 |
1.1.2007 | 69,00 |
1.1.2008 | 70,00 |
1.1.2009 | 71,00 |
1.1.2010 | 69,00 |
1.1.2011 | 75,00 |
1.1.2012 | 66,00 |
1.1.2013 | 69,00 |
1.1.2014 | 69,00 |
1.1.2015 | 58,00 |
1.1.2016 | 57,00 |
1.1.2017 | 59,00 |
1.1.2018 | 61,00 |
1.1.2019 | 70,00 |
1.1.2020 | 69,00 |
1.1.2021 | 66,00 |
1.1.2022 | 63,00 |
Korruptioaste Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.1.2022 | 63 |
1.1.2021 | 66 |
1.1.2020 | 69 |
1.1.2019 | 70 |
1.1.2018 | 61 |
1.1.2017 | 59 |
1.1.2016 | 57 |
1.1.2015 | 58 |
1.1.2014 | 69 |
1.1.2013 | 69 |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Korruptioaste
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇷🇴 Korruptioindeksi | 46 Points | 46 Points | Vuosittain |
🇷🇴 Sotilasmenot | 5,611 miljardia USD | 5,188 miljardia USD | Vuosittain |
🇷🇴 Turvapaikkahakemukset | 235 persons | 285 persons | Kuukausittain |
🇷🇴 Valtion budjetti | −5,6 % of GDP | −6,3 % of GDP | Vuosittain |
🇷🇴 Valtion tulot | 182,7 miljardia RON | 61,476 miljardia RON | Kuukausittain |
🇷🇴 Valtionmenot | 239,9 miljardia RON | 100,907 miljardia RON | Kuukausittain |
🇷🇴 Valtionmenot | 25,371 miljardia RON | 28,969 miljardia RON | Kvartaali |
🇷🇴 Valtionmenot suhteessa BKT:hen | 40,2 % of GDP | 40 % of GDP | Vuosittain |
🇷🇴 Valtiontalouden arvo | −57,3 miljardia RON | −39,431 miljardia RON | Kuukausittain |
🇷🇴 Valtionvelka | 933,82 miljardia RON | 933,084 miljardia RON | Kuukausittain |
🇷🇴 Valtionvelka suhteessa BKT:hen | 48,8 % of GDP | 47,5 % of GDP | Vuosittain |
Korruptioindeksi sijoittaa maat ja alueet sen perusteella, kuinka korruptoituneiksi niiden julkinen sektori koetaan. Maan tai alueen sijoitus ilmaisee sen aseman suhteessa muihin indeksin maihin ja alueisiin.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Korruptioaste
Korruptio on ilmiö, joka heikentää yhteiskuntien, hallitusten ja talouksien toimintaa ympäri maailmaa. Se on prosessi, jossa vallassa olevat henkilöt tai organisaatiot käyttävät asemaansa väärin henkilökohtaisten etujen tavoittelussa, mikä usein johtaa julkisten resurssien väärinkäytöksiin, tehottomiin politiikkatoimiin ja luottamuksen heikkenemiseen instituutioihin. Tämä artikkeli keskittyy korruption mittaamiseen ja analysointiin korruptioindeksin eli korruptiorankingin avulla, ja antaa samalla kattavan kuvan sen vaikutuksista taloudellisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin rakenteisiin. Korruptiorankki tai korruptioindeksi on mittari, jolla arvioidaan ja vertaillaan eri maiden korruptiotasoa. Tällainen mittaus antaa arvokasta tietoa sekä sijoittajille että poliittisille päätöksentekijöille, samalla auttaen yleisöä ymmärtämään, miten laajasti erilaiset väärinkäytökset vaikuttavat heidän arkeensa. Eulerpool-sivustolla tarjoamme laajan valikoiman makrotaloudellista dataa, mukaan lukien korruptioindeksit, jotka on kerätty luotettavista lähteistä kuten Transparency International ja Maailmanpankki. Korruptiorankingia laadittaessa käytetään useita menetelmiä ja indikaattoreita. Yleisesti käytetty mittari on Transparency Internationalin vuosittainen Corruption Perceptions Index (CPI), joka perustuu asiantuntijoiden ja yritysjohtajien arvioihin julkisen sektorin korruptiosta. CPI käyttää skaalan, jossa 0 merkitsee äärimmäistä korruptiota ja 100 täyttä korruptiottomuutta. Muita merkittäviä lähteitä ovat Maailmanpankin Governance Indicators, joka mittaa hallinnollista tehokkuutta ja korruption hallintaa eri maissa, ja World Economic Foorumin Global Competitiveness Report, joka sisältää myös kysymyksiä liittyen liiketoiminnan käytäntöihin ja eettisyyteen. Korruption vaikutukset ovat laajamittaisia ja monitahoisia. Taloudellisesti korruptio johtaa resurssien tehottomaan jakoon, joka vähentää investointihalukkuutta ja heikentää talouskasvua. Julkisen sektorin väärinkäytökset, kuten lahjusten antaminen ja saatavien peruksien maksaminen, johtavat siihen, että infrastruktuurihankkeet ja sosiaaliset ohjelmat toteutetaan vain osittain tai jäävät kokonaan toteutumatta. Sosiaalisesta näkökulmasta korruptio heikentää luottamusta instituutioihin ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Kansalaiset menettävät uskonsa poliittisiin järjestelmiin ja heidän osallistumisensa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vähenee. Tämä voi johtaa poliittiseen epävakauteen ja pahimmassa tapauksessa konflikteihin, joiden ratkaiseminen vaatii usein mittavia kansainvälisiä ja kansallisia toimenpiteitä. Poliittisesti korruptio rapauttaa demokratian peruspilareita. Vaalivilppi, poliittinen suosinta ja vaikutusvallan väärinkäyttö tekevät päätöksenteosta läpinäkymätöntä ja vähentävät vastuullisuutta. Tämä heikentää myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä korruptoituneet maat kohtaavat usein vaikeuksia saada apua ja tukea kansainvälisiltä toimijoilta. Eri maat käsittelevät korruptiota eri tavoin, ja korruption kitkemiseen tähtäävät toimenpiteet voivat vaihdella suuresti. Nämä toimenpiteet sisältävät lainsäädännön uudistuksia, tiukempia säädöksiä ja valvontamekanismeja, sekä kansalaisyhteiskunnan ja median roolin vahvistamista. Esimerkiksi pohjoismaiset valtiot, jotka sijoittuvat usein korruptiorankkien kärkeen, ovat tunnettuja avoimista ja läpinäkyvistä hallinto-oikeusjärjestelmistään sekä vahvasta kansalaisyhteiskunnastaan. Korruption vähentämiseen tähtäävissä toimissa on myös tärkeää tukea kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, kuten YK:n Kestävän Kehityksen Tavoitteita (SDG), jotka korostavat hyvän hallinnon ja instituutioiden merkitystä. Liike-elämässä kansainväliset standardit ja sertifioinnit, kuten ISO 37001 (Antibribery Management Systems Standard), auttavat yrityksiä kehittämään ja tunnistamaan korruption vastaisia käytäntöjä. Eulerpool tarjoaa kattavaa ja ajantasaista tietoa korruptiorankingista, mikä helpottaa globaalisti toimivien yritysten strategista päätöksentekoa ja sijoittajien arvioita eri maiden näkymistä. Tietokantamme ja analyysityökalumme perustuvat vuosien kokemukseen ja perusteelliseen tutkimukseen, mikä takaa luotettavat ja tarkat tiedot. Analyyseissämme yhdistämme tietoja useista eri lähteistä, mikä antaa syvällisen käsityksen korruption laajuudesta ja sen vaikutuksista makrotaloudellisiin ilmiöihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että korruptiorankingit ovat tärkeä työkalu ymmärtää ja analysoida valtioiden välistä korruptiota ja sen vaikutuksia eri sektoreihin. Korruptiorankingit tarjoavat arvokasta tietoa niin yksityisille sijoittajille, yrityksille kuin poliittisille päätöksentekijöille, auttaen heitä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja luomaan strategioita korruption vähentämiseksi. Eulerpoolin kaltaiset sivustot, jotka tarjoavat tarkkaa ja luotettavaa makrotaloudellista dataa, ovat korvaamattomia välineitä taistelussa korruptiota vastaan ja kestävän talouskehityksen edistämisessä.