Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Tšekin tasavalta Maakaasun tuonti
Osakekurssi
Maakaasun tuonti Tšekin tasavalta nykyinen arvo on 22 626,192 Terajoule. Maakaasun tuonti Tšekin tasavalta väheni 22 626,192 Terajoule 1.8.2024, kun se oli 22 975,28 Terajoule 1.7.2024. Ajanjaksolla 1.1.2008 - 1.9.2024, keskimääräinen BKT Tšekin tasavalta oli 81 399,98 Terajoule. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.8.2020 173 213,90 Terajoule, kun taas alin arvo kirjattiin 1.3.2024 13 292,54 Terajoule.
Maakaasun tuonti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Maakaasuimporit | |
---|---|
1.1.2008 | 32 578,00 Terajoule |
1.2.2008 | 30 605,00 Terajoule |
1.3.2008 | 33 815,00 Terajoule |
1.4.2008 | 31 546,00 Terajoule |
1.5.2008 | 35 360,00 Terajoule |
1.6.2008 | 34 056,00 Terajoule |
1.7.2008 | 30 857,00 Terajoule |
1.8.2008 | 21 210,00 Terajoule |
1.9.2008 | 22 611,00 Terajoule |
1.10.2008 | 28 260,00 Terajoule |
1.11.2008 | 29 717,00 Terajoule |
1.12.2008 | 33 044,00 Terajoule |
1.1.2009 | 25 856,00 Terajoule |
1.2.2009 | 28 034,00 Terajoule |
1.3.2009 | 23 753,00 Terajoule |
1.4.2009 | 21 054,00 Terajoule |
1.5.2009 | 33 033,00 Terajoule |
1.6.2009 | 32 378,00 Terajoule |
1.7.2009 | 39 965,00 Terajoule |
1.8.2009 | 31 336,00 Terajoule |
1.9.2009 | 25 822,00 Terajoule |
1.10.2009 | 31 993,00 Terajoule |
1.11.2009 | 37 614,00 Terajoule |
1.12.2009 | 38 048,00 Terajoule |
1.1.2010 | 32 838,00 Terajoule |
1.2.2010 | 30 810,00 Terajoule |
1.3.2010 | 31 940,00 Terajoule |
1.4.2010 | 28 278,00 Terajoule |
1.5.2010 | 26 268,00 Terajoule |
1.6.2010 | 23 740,00 Terajoule |
1.7.2010 | 22 182,00 Terajoule |
1.8.2010 | 23 789,00 Terajoule |
1.9.2010 | 24 255,00 Terajoule |
1.10.2010 | 28 480,00 Terajoule |
1.11.2010 | 29 401,00 Terajoule |
1.12.2010 | 22 560,00 Terajoule |
1.1.2011 | 37 814,00 Terajoule |
1.2.2011 | 34 873,00 Terajoule |
1.3.2011 | 35 454,00 Terajoule |
1.4.2011 | 39 434,00 Terajoule |
1.5.2011 | 33 566,00 Terajoule |
1.6.2011 | 22 700,00 Terajoule |
1.7.2011 | 23 964,00 Terajoule |
1.8.2011 | 14 984,00 Terajoule |
1.9.2011 | 13 977,00 Terajoule |
1.10.2011 | 27 689,00 Terajoule |
1.11.2011 | 35 284,00 Terajoule |
1.12.2011 | 35 701,00 Terajoule |
1.1.2012 | 31 875,00 Terajoule |
1.2.2012 | 55 745,00 Terajoule |
1.3.2012 | 53 796,00 Terajoule |
1.4.2012 | 49 669,00 Terajoule |
1.5.2012 | 23 075,00 Terajoule |
1.6.2012 | 19 715,00 Terajoule |
1.7.2012 | 25 488,00 Terajoule |
1.8.2012 | 25 488,00 Terajoule |
1.9.2012 | 18 400,00 Terajoule |
1.10.2012 | 24 634,00 Terajoule |
1.11.2012 | 15 502,00 Terajoule |
1.12.2012 | 27 066,00 Terajoule |
1.1.2013 | 19 351,00 Terajoule |
1.2.2013 | 27 469,00 Terajoule |
1.3.2013 | 130 823,00 Terajoule |
1.4.2013 | 122 968,00 Terajoule |
1.5.2013 | 120 375,00 Terajoule |
1.6.2013 | 118 837,00 Terajoule |
1.7.2013 | 128 459,00 Terajoule |
1.8.2013 | 120 010,00 Terajoule |
1.9.2013 | 116 573,00 Terajoule |
1.10.2013 | 113 809,00 Terajoule |
1.11.2013 | 123 893,00 Terajoule |
1.12.2013 | 139 026,00 Terajoule |
1.1.2014 | 118 213,00 Terajoule |
1.2.2014 | 110 620,00 Terajoule |
1.3.2014 | 119 509,00 Terajoule |
1.4.2014 | 113 251,00 Terajoule |
1.5.2014 | 115 111,00 Terajoule |
1.6.2014 | 103 463,00 Terajoule |
1.7.2014 | 104 872,00 Terajoule |
1.8.2014 | 98 701,00 Terajoule |
1.9.2014 | 117 526,00 Terajoule |
1.10.2014 | 134 935,00 Terajoule |
1.11.2014 | 129 010,00 Terajoule |
1.12.2014 | 133 153,00 Terajoule |
1.1.2015 | 125 681,00 Terajoule |
1.2.2015 | 95 010,00 Terajoule |
1.3.2015 | 126 662,00 Terajoule |
1.4.2015 | 128 747,00 Terajoule |
1.5.2015 | 133 600,00 Terajoule |
1.6.2015 | 118 811,00 Terajoule |
1.7.2015 | 106 062,00 Terajoule |
1.8.2015 | 97 244,00 Terajoule |
1.9.2015 | 108 537,00 Terajoule |
1.10.2015 | 114 182,00 Terajoule |
1.11.2015 | 107 081,00 Terajoule |
1.12.2015 | 107 629,00 Terajoule |
1.1.2016 | 97 459,00 Terajoule |
1.2.2016 | 101 142,00 Terajoule |
1.3.2016 | 103 982,00 Terajoule |
1.4.2016 | 106 342,00 Terajoule |
1.5.2016 | 108 471,00 Terajoule |
1.6.2016 | 108 473,00 Terajoule |
1.7.2016 | 115 263,00 Terajoule |
1.8.2016 | 98 855,00 Terajoule |
1.9.2016 | 100 811,00 Terajoule |
1.10.2016 | 123 261,00 Terajoule |
1.11.2016 | 123 555,00 Terajoule |
1.12.2016 | 118 626,00 Terajoule |
1.1.2017 | 136 343,00 Terajoule |
1.2.2017 | 108 349,00 Terajoule |
1.3.2017 | 113 388,00 Terajoule |
1.4.2017 | 105 995,00 Terajoule |
1.5.2017 | 100 724,00 Terajoule |
1.6.2017 | 79 106,00 Terajoule |
1.7.2017 | 94 645,00 Terajoule |
1.8.2017 | 106 600,00 Terajoule |
1.9.2017 | 106 915,00 Terajoule |
1.10.2017 | 136 381,00 Terajoule |
1.11.2017 | 129 675,00 Terajoule |
1.12.2017 | 126 023,00 Terajoule |
1.1.2018 | 124 789,00 Terajoule |
1.2.2018 | 129 316,00 Terajoule |
1.3.2018 | 123 896,00 Terajoule |
1.4.2018 | 128 869,00 Terajoule |
1.5.2018 | 137 409,00 Terajoule |
1.6.2018 | 122 528,00 Terajoule |
1.7.2018 | 103 525,00 Terajoule |
1.8.2018 | 144 982,00 Terajoule |
1.9.2018 | 134 391,00 Terajoule |
1.10.2018 | 127 902,00 Terajoule |
1.11.2018 | 129 157,00 Terajoule |
1.12.2018 | 120 020,00 Terajoule |
1.1.2019 | 124 014,00 Terajoule |
1.2.2019 | 108 539,00 Terajoule |
1.3.2019 | 116 487,00 Terajoule |
1.4.2019 | 122 782,00 Terajoule |
1.5.2019 | 133 475,00 Terajoule |
1.6.2019 | 137 476,00 Terajoule |
1.7.2019 | 95 140,00 Terajoule |
1.8.2019 | 128 892,00 Terajoule |
1.9.2019 | 109 713,00 Terajoule |
1.10.2019 | 93 559,00 Terajoule |
1.11.2019 | 104 320,00 Terajoule |
1.12.2019 | 112 964,00 Terajoule |
1.1.2020 | 151 859,30 Terajoule |
1.2.2020 | 137 848,42 Terajoule |
1.3.2020 | 142 943,81 Terajoule |
1.4.2020 | 131 463,37 Terajoule |
1.5.2020 | 129 490,83 Terajoule |
1.6.2020 | 150 193,29 Terajoule |
1.7.2020 | 115 101,45 Terajoule |
1.8.2020 | 173 213,90 Terajoule |
1.9.2020 | 166 173,53 Terajoule |
1.10.2020 | 130 689,44 Terajoule |
1.11.2020 | 120 225,46 Terajoule |
1.12.2020 | 122 218,17 Terajoule |
1.1.2021 | 150 696,63 Terajoule |
1.2.2021 | 109 877,52 Terajoule |
1.3.2021 | 155 963,77 Terajoule |
1.4.2021 | 171 391,15 Terajoule |
1.5.2021 | 170 134,47 Terajoule |
1.6.2021 | 157 638,01 Terajoule |
1.7.2021 | 133 262,35 Terajoule |
1.8.2021 | 156 784,51 Terajoule |
1.9.2021 | 170 314,36 Terajoule |
1.10.2021 | 139 742,20 Terajoule |
1.11.2021 | 121 461,07 Terajoule |
1.12.2021 | 115 905,99 Terajoule |
1.1.2022 | 129 407,58 Terajoule |
1.2.2022 | 116 439,67 Terajoule |
1.3.2022 | 143 888,13 Terajoule |
1.4.2022 | 140 340,25 Terajoule |
1.5.2022 | 138 435,44 Terajoule |
1.6.2022 | 115 260,45 Terajoule |
1.7.2022 | 68 384,02 Terajoule |
1.8.2022 | 48 865,71 Terajoule |
1.9.2022 | 30 609,17 Terajoule |
1.10.2022 | 49 009,82 Terajoule |
1.11.2022 | 41 215,71 Terajoule |
1.12.2022 | 24 241,03 Terajoule |
1.1.2023 | 24 130,93 Terajoule |
1.2.2023 | 21 390,72 Terajoule |
1.3.2023 | 21 924,99 Terajoule |
1.4.2023 | 26 705,30 Terajoule |
1.5.2023 | 40 613,12 Terajoule |
1.6.2023 | 34 986,63 Terajoule |
1.7.2023 | 22 582,71 Terajoule |
1.8.2023 | 23 153,65 Terajoule |
1.9.2023 | 18 733,05 Terajoule |
1.10.2023 | 23 243,94 Terajoule |
1.11.2023 | 23 428,24 Terajoule |
1.12.2023 | 27 492,37 Terajoule |
1.1.2024 | 18 166,15 Terajoule |
1.2.2024 | 21 897,37 Terajoule |
1.3.2024 | 13 292,54 Terajoule |
1.4.2024 | 13 520,78 Terajoule |
1.5.2024 | 25 262,25 Terajoule |
1.6.2024 | 31 089,59 Terajoule |
1.7.2024 | 22 975,28 Terajoule |
1.8.2024 | 22 626,19 Terajoule |
Maakaasun tuonti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.8.2024 | 22 626,192 Terajoule |
1.7.2024 | 22 975,28 Terajoule |
1.6.2024 | 31 089,593 Terajoule |
1.5.2024 | 25 262,245 Terajoule |
1.4.2024 | 13 520,777 Terajoule |
1.3.2024 | 13 292,544 Terajoule |
1.2.2024 | 21 897,366 Terajoule |
1.1.2024 | 18 166,153 Terajoule |
1.12.2023 | 27 492,373 Terajoule |
1.11.2023 | 23 428,238 Terajoule |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Maakaasun tuonti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇨🇿 Asekauppa | 93 milj. SIPRI TIV | 163 milj. SIPRI TIV | Vuosittain |
🇨🇿 Kaupankäynnin ehdot | 105,8 points | 105,4 points | Kuukausittain |
🇨🇿 Kauppatase | 33,064 miljardia CZK | 41,059 miljardia CZK | Kuukausittain |
🇨🇿 Kultavarannot | 41,49 Tonnes | 35,57 Tonnes | Kvartaali |
🇨🇿 Pääomavirrat | −31,574 miljardia CZK | 14,088 miljardia CZK | Kuukausittain |
🇨🇿 Terrorisminiindeksi | 0 Points | 0 Points | Vuosittain |
🇨🇿 Tilisiirrot | 694,6 milj. EUR | 708,8 milj. EUR | Kvartaali |
🇨🇿 Tuonnit | 356,788 miljardia CZK | 359,898 miljardia CZK | Kuukausittain |
🇨🇿 Ulkomaan suorat sijoitukset | 2,283 Bio. CZK | 4,4 Bio. CZK | Vuosittain |
🇨🇿 Ulkomainen velka | 191,77 miljardia EUR | 186,94 miljardia EUR | Kvartaali |
🇨🇿 Vaihtotase | 18,544 miljardia CZK | −13,743 miljardia CZK | Kuukausittain |
🇨🇿 Vaihtotase suhteessa BKT:hen | 0,2 % of GDP | −6,1 % of GDP | Vuosittain |
🇨🇿 Vienti | 416,158 miljardia CZK | 411,205 miljardia CZK | Kuukausittain |
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇳🇴Norja
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Maakaasun tuonti
Eulerpoolin tarjoama taloustietojen verkkosivusto sisältää laajan valikoiman makrotaloudellisia tietoja, mukaan lukien luonnonkaasuntuonti. Tämä artikkeli käsittelee luonnonkaasuntuonnin merkitystä Suomen taloudelle, sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonkaasu on yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä, ja se on merkittävässä roolissa myös Suomen energiavalikoimassa. Suomen pohjoinen sijainti ja kylmä ilmasto tekevät energiantarpeesta kriittisen tekijän maan taloudessa ja kansalaisten elämänlaadussa. Luonnonkaasuntuonti on yksi keskeisimmistä tavoista turvata riittävä energiansaanti ja varmistaa energiaturvallisuus. Luonnonkaasua käytetään Suomessa monipuolisesti, muun muassa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja teollisuudessa. Laitokset, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, luottavat usein luonnonkaasuun sen tehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen tai öljyyn. Teollisuudessa luonnonkaasu on ratkaisevan tärkeä erityisesti energiaintensiivisissä prosesseissa, kuten metallinjalostuksessa, kemianteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Suomen luonnonkaasuna avat tullaan pääasiassa Venäjältä. Tämä tekee Suomesta riippuvaisen tuontienergiasta, mikä on strateginen haaste. Energianhankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä altistaa maan geopoliittisille riskeille ja hintavaihteluille. Tämän vuoksi Suomen hallitus ja energia-alan toimijat pyrkivät monipuolistamaan energianhankinnan lähteitään ja lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta. Luonnonkaasuntuonnin hallinta edellyttää monimutkaista logistista ketjua. Häiriöt kaasun toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Tästä syystä infrastruktuurille, kuten kaasuputkille ja varastointikapasiteetille, on tärkeää ylläpitää korkeaa laatua ja tehokkuutta. Suomella on hyvä kaasuinfrastruktuuri, joka mahdollistaa jatkuvan kaasuntoimituksen ilman merkittäviä katkoksia. Yksi tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa on päästöjen vähentäminen ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Luonnonkaasuntuonti siinä kontekstissa voi toimia siirtymävaiheen ratkaisuna, kunnes uusiutuvan energian osuus pystytään nostamaan tarvittavalle tasolle. Luonnonkaasu tuottaa vähemmän hiilipäästöjä kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, ja siten se voi olla osa puhtaampaa energiayhdistelmää. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset ovat keskeisiä aiheita globaalissa energiakeskustelussa. Vaikka luonnonkaasu on puhtaampi vaihtoehto kuin monet muut fossiiliset polttoaineet, sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Esimerkiksi metaanivuodot ovat merkittävä ongelma, sillä metaani on tehokas kasvihuonekaasu. Tämä korostaa tarvetta tiukalle sääntelylle ja teknologisille innovaatioille, jotka vähentävät vuotoja ja parantavat energiatehokkuutta. Energiaturvallisuus on toinen kriittinen näkökulma luonnonkaasuntuontiin liittyen. Riippuvuus tuontienergiasta tekee minkä tahansa maan haavoittuvaksi ulkoisille shokeille ja poliittisille konflikteille. Diversifiointi energialähteiden ja -toimittajien suhteen on avainasemassa. Euroopan unionin puitteissa on tehty paljon työtä yhteisen energiapolitiikan kehittämiseksi, ja Suomi on aktiivisesti osallistunut näihin keskusteluihin. Tavoitteena on varmistaa, että energia virtaa vapaasti yli rajojen ja että Euroopan maat voivat tukea toisiaan mahdollisissa kriisitilanteissa. Suomessa on meneillään useita investointihankkeita, joilla pyritään parantamaan maan energiavarmuutta. Näihin kuuluu muun muassa LNG-terminaalien rakentaminen. LNG, eli nesteytetty maakaasu, tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle kaasuputkivetoiselle järjestelmälle ja lisää toimitusmahdollisuuksia. LNG-terminaalit mahdollistavat kaasun tuonnin myös muilta kuin perinteisiltä toimittajilta, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua markkinoilla. Tuontikaasun hinnat ovat merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Luonnonkaasun hintakehitys heijastuu suoraan moniin talouden sektoreihin, erityisesti energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Hinnankorotukset voivat vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn ja lopulta myös kuluttajah_intoihin. Tämä korostaa tarvetta pitkän aikavälin strategioille, jotka vakauttavat hintavaihteluita ja parantavat energianhankinnan ennustettavuutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli korostuu myös luonnonkaasuntuonnin kentässä. Innovaatioilla voidaan parantaa infrastruktuurin tehokkuutta, vähentää päästöjä ja löytää uusia, ympäristöystävällisempiä tapoja hyödyntää kaasua. Esimerkiksi biokaasu ja synteettinen metaani tarjoavat potentiaalisia vaihtoehtoja perinteiselle luonnonkaasulle. Näiden teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vähentää tuontiriippuvuutta ja tukea siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kaiken kaikkiaan luonnonkaasuntuonti on monisyinen ja strategisesti tärkeä aihe Suomen taloudelle ja energiapolitiikalle. Se tarjoaa välttämätöntä energiaa moniin kriittisiin tarpeisiin, mutta samalla se asettaa haasteita geopoliittisen riippuvuuden, ympäristövaikutusten ja hintavaihteluiden osalta. Eulerpoolin tarkoituksena on tarjota käyttäjilleen kattavaa ja ajantasaista tietoa, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä ja ymmärtää paremmin talouden suurempia trendejä ja dynamiikkaa. Luonnonkaasun rooli Suomen energiasektorilla on jatkuvassa muutoksessa, ja seuraamalla näitä kehityskulkuja voimme paremmin valmistautua tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.