Tee elämäsi parhaat sijoitukset
Alkaen 2 euroa Norja Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti
Osakekurssi
Nykyinen arvo Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuiselle kasvuvauhdille Norja on 0,3 %. Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti Norja laski arvoon 0,3 % 1.6.2023, kun se oli 3,2 % 1.3.2023. Vuosien 1.3.1979 ja 1.3.2024 välisenä aikana Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti Norja oli keskimäärin 2,40 %. Korkein arvo saavutettiin 1.3.1980 arvolla 10,20 %, kun taas alhaisin arvo kirjattiin 1.6.2009 arvolla −4,60 %.
Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti ·
3 vuotta
5 vuotta
10 vuotta
25 vuotta
Max
Vuotuinen BKT:n kasvuvauhti | |
---|---|
1.3.1979 | 5,40 % |
1.9.1979 | 5,60 % |
1.12.1979 | 7,30 % |
1.3.1980 | 10,20 % |
1.6.1980 | 8,80 % |
1.12.1980 | 1,10 % |
1.6.1981 | 2,10 % |
1.9.1981 | 3,50 % |
1.12.1981 | 0,90 % |
1.9.1982 | 0,40 % |
1.12.1982 | 0,80 % |
1.3.1983 | 1,80 % |
1.6.1983 | 5,20 % |
1.9.1983 | 4,30 % |
1.12.1983 | 4,60 % |
1.3.1984 | 6,60 % |
1.6.1984 | 3,70 % |
1.9.1984 | 7,80 % |
1.12.1984 | 6,20 % |
1.3.1985 | 6,40 % |
1.6.1985 | 4,70 % |
1.9.1985 | 4,50 % |
1.12.1985 | 6,50 % |
1.3.1986 | 2,60 % |
1.6.1986 | 5,70 % |
1.9.1986 | 3,70 % |
1.12.1986 | 4,30 % |
1.3.1987 | 2,60 % |
1.6.1987 | 3,50 % |
1.12.1987 | 1,30 % |
1.3.1988 | 1,70 % |
1.9.1988 | 0,90 % |
1.6.1989 | 3,20 % |
1.9.1989 | 1,60 % |
1.12.1989 | 2,10 % |
1.3.1990 | 4,70 % |
1.9.1990 | 1,10 % |
1.12.1990 | 2,20 % |
1.3.1991 | 1,40 % |
1.6.1991 | 5,50 % |
1.9.1991 | 3,70 % |
1.12.1991 | 1,90 % |
1.3.1992 | 5,40 % |
1.6.1992 | 0,90 % |
1.9.1992 | 4,70 % |
1.12.1992 | 3,30 % |
1.6.1993 | 1,80 % |
1.9.1993 | 2,60 % |
1.12.1993 | 6,90 % |
1.3.1994 | 5,50 % |
1.6.1994 | 7,70 % |
1.9.1994 | 3,40 % |
1.12.1994 | 3,80 % |
1.3.1995 | 5,30 % |
1.6.1995 | 1,20 % |
1.9.1995 | 6,50 % |
1.12.1995 | 3,70 % |
1.3.1996 | 5,60 % |
1.6.1996 | 5,70 % |
1.9.1996 | 6,10 % |
1.12.1996 | 2,90 % |
1.3.1997 | 2,20 % |
1.6.1997 | 8,90 % |
1.9.1997 | 3,10 % |
1.12.1997 | 6,90 % |
1.3.1998 | 7,50 % |
1.6.1998 | 1,20 % |
1.9.1998 | 1,70 % |
1.12.1998 | 0,60 % |
1.6.1999 | 0,20 % |
1.9.1999 | 3,60 % |
1.12.1999 | 4,60 % |
1.3.2000 | 6,70 % |
1.6.2000 | 2,90 % |
1.9.2000 | 2,40 % |
1.12.2000 | 1,40 % |
1.3.2001 | 0,80 % |
1.6.2001 | 2,30 % |
1.9.2001 | 2,40 % |
1.12.2001 | 2,80 % |
1.6.2002 | 5,50 % |
1.9.2002 | 0,30 % |
1.12.2002 | 1,10 % |
1.3.2003 | 3,80 % |
1.9.2003 | 2,10 % |
1.12.2003 | 0,90 % |
1.3.2004 | 4,70 % |
1.6.2004 | 5,30 % |
1.9.2004 | 2,30 % |
1.12.2004 | 3,80 % |
1.6.2005 | 4,50 % |
1.9.2005 | 4,40 % |
1.12.2005 | 3,10 % |
1.3.2006 | 4,80 % |
1.9.2006 | 2,00 % |
1.12.2006 | 3,60 % |
1.3.2007 | 2,50 % |
1.6.2007 | 2,50 % |
1.9.2007 | 3,30 % |
1.12.2007 | 3,30 % |
1.6.2008 | 3,80 % |
1.3.2009 | 0,80 % |
1.3.2010 | 0,90 % |
1.6.2010 | 2,50 % |
1.12.2010 | 1,10 % |
1.9.2011 | 4,30 % |
1.12.2011 | 1,30 % |
1.3.2012 | 3,50 % |
1.6.2012 | 4,60 % |
1.9.2012 | 1,00 % |
1.12.2012 | 1,80 % |
1.6.2013 | 2,40 % |
1.9.2013 | 3,10 % |
1.12.2013 | 1,60 % |
1.3.2014 | 3,60 % |
1.6.2014 | 0,20 % |
1.9.2014 | 1,90 % |
1.12.2014 | 2,50 % |
1.3.2015 | 1,60 % |
1.6.2015 | 2,50 % |
1.9.2015 | 2,80 % |
1.12.2015 | 0,60 % |
1.3.2016 | 0,60 % |
1.6.2016 | 2,60 % |
1.12.2016 | 2,50 % |
1.3.2017 | 5,10 % |
1.9.2017 | 3,30 % |
1.12.2017 | 1,80 % |
1.6.2018 | 2,60 % |
1.9.2018 | 0,60 % |
1.12.2018 | 1,00 % |
1.3.2019 | 1,50 % |
1.9.2019 | 1,70 % |
1.12.2019 | 1,90 % |
1.3.2020 | 1,90 % |
1.6.2021 | 5,20 % |
1.9.2021 | 5,10 % |
1.12.2021 | 6,10 % |
1.3.2022 | 4,40 % |
1.6.2022 | 4,20 % |
1.9.2022 | 2,40 % |
1.12.2022 | 1,20 % |
1.3.2023 | 3,20 % |
1.6.2023 | 0,30 % |
Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti Historia
Päivämäärä | Arvo |
---|---|
1.6.2023 | 0,3 % |
1.3.2023 | 3,2 % |
1.12.2022 | 1,2 % |
1.9.2022 | 2,4 % |
1.6.2022 | 4,2 % |
1.3.2022 | 4,4 % |
1.12.2021 | 6,1 % |
1.9.2021 | 5,1 % |
1.6.2021 | 5,2 % |
1.3.2020 | 1,9 % |
Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti
Nimi | Tällä hetkellä | Edellinen | Taajuus |
---|---|---|---|
🇳🇴 BKT | 485,51 miljardia USD | 593,73 miljardia USD | Vuosittain |
🇳🇴 BKT henkeä kohti | 78 939,4 USD | 79 434,63 USD | Vuosittain |
🇳🇴 BKT henkeä kohti ostovoimapariteetilla | 90 500,85 USD | 91 068,6 USD | Vuosittain |
🇳🇴 BKT vakiohinnoin | 1,131 Bio. NOK | 1,129 Bio. NOK | Kvartaali |
🇳🇴 BKT:n kasvu ei-öljysektorilla | 0,2 % | 0,3 % | Kvartaali |
🇳🇴 BKT:n kasvuvauhti | 0,2 % | 1,6 % | Kvartaali |
🇳🇴 BKT:n vuosikasvu | 0,5 % | 3 % | Vuosittain |
🇳🇴 Bruttoinvestoinnit kiinteään pääomaan | 242,481 miljardia NOK | 261,503 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Bruttokansantulo | 1,368 Bio. NOK | 1,202 Bio. NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Julkishallinnon BKT | 62,886 miljardia NOK | 62,884 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Kaivosalan BKT | 1,441 miljardia NOK | 1,574 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Kuukausittainen BKT Kuukausimuutos | 0,6 % | −1 % | Kuukausittain |
🇳🇴 Maatalouden BKT | 5,783 miljardia NOK | 5,598 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Palveluyritysten BKT | 7,543 miljardia NOK | 7,421 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Rakennusalan BKT | 57,356 miljardia NOK | 57,519 miljardia NOK | Kvartaali |
🇳🇴 Valmistavan teollisuuden BKT | 61,715 miljardia NOK | 61,127 miljardia NOK | Kvartaali |
Norja on yksi maailman vauraimmista maista. Sen vauraus on rakentunut luonnonvarojen, kuten öljyn ja kaasun, vesivoiman ja kalan, sekä kehittyneen laivanrakennusteollisuuden varaan. BKT:n komponentit menopuolella ovat: kotitalouksien kulutus (41 prosenttia), kiinteän pääoman bruttomuodostus (24 prosenttia) ja julkiset menot (22 prosenttia). Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:sta on 38 prosenttia, kun taas tuonnin osuus on 30 prosenttia, lisäten 8 prosenttia kokonais-BKT:sta.
Makroseiten muille maille Eurooppa
- 🇦🇱Albania
- 🇦🇹Itävalta
- 🇧🇾Valko-Venäjä
- 🇧🇪Belgia
- 🇧🇦Bosnia ja Hertsegovina
- 🇧🇬Bulgaria
- 🇭🇷Kroatia
- 🇨🇾Kypros
- 🇨🇿Tšekin tasavalta
- 🇩🇰Tanska
- 🇪🇪Viro
- 🇫🇴Färsaaret
- 🇫🇮Suomi
- 🇫🇷Ranska
- 🇩🇪Saksa
- 🇬🇷Kreikka
- 🇭🇺Unkari
- 🇮🇸Islanti
- 🇮🇪Irlanti
- 🇮🇹Italia
- 🇽🇰Kosovo
- 🇱🇻Latvia
- 🇱🇮Liechtenstein
- 🇱🇹Liettua
- 🇱🇺Luxemburg
- 🇲🇰Pohjois-Makedonia
- 🇲🇹Malta
- 🇲🇩Moldova
- 🇲🇨Monaco
- 🇲🇪Montenegro
- 🇳🇱Alankomaat
- 🇵🇱Puola
- 🇵🇹Portugali
- 🇷🇴Romania
- 🇷🇺Venäjä
- 🇷🇸Serbia
- 🇸🇰Slovakia
- 🇸🇮Slovenia
- 🇪🇸Espanja
- 🇸🇪Ruotsi
- 🇨🇭Sveitsi
- 🇺🇦Ukraina
- 🇬🇧Yhdistynyt kuningaskunta
- 🇦🇩Andorra
Mikä on Bruttokansantuotteen (BKT) vuotuinen kasvuvauhti
Bruttokansantuotteen (BKT) vuosikasvuvauhti on yksi keskeisimmistä makrotalouden mittareista, joita talousasiantuntijat, sijoittajat ja hallitusten virkamiehet seuraavat tarkoin. Eulerpoolin verkkosivustolla tarjoamme tarkkoja ja ajantasaisia tietoja BKT:n vuosikasvusta, jotta käyttäjillämme olisi parhaat mahdolliset välineet taloudellisten päätösten tekemiseen. Tässä kategoriassa paneudumme syvällisemmin BKT:n vuosikasvuvauhtiin ja sen merkitykseen taloudelle. BKT:n vuosikasvuvauhti kuvaa, miten kansantalouden kokonaistuotanto – eli kaikki tuotetut tavarat ja palvelut – on muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä mittari on erittäin kriittinen, sillä se antaa yleiskuvan talouden nykytilasta ja sen kehityssuunnasta. Nopeasti kasvava BKT saattaa viitata hyvinvoivaan ja dynaamiseen talouteen, kun taas hidas tai negatiivinen kasvu voi olla merkki taloudellisista haasteista tai jopa taantumasta. On tärkeää ymmärtää, että BKT:n vuosikasvuvauhti ei ainoastaan mittaa tuotannon määrällistä kasvua, vaan se heijastaa myös talouden rakennemuutoksia ja tuottavuuden kehitystä. Esimerkiksi teknologian vaikuttava kehitys voi lisätä tuottavuutta ja nostaa BKT:n kasvuvauhtia huomattavasti, vaikka työvoiman määrä pysyisi ennallaan tai jopa vähenisi. Näin ollen BKT:n kasvuvauhdin tarkastelu antaa syvällisemmän kuvan taloudellisista olosuhteista ja dynamiikasta. BKT:n vuosikasvuvauhdin analysointi on myös oleellista rahapolitiikan ja finanssipolitiikan päätöksenteossa. Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltain keskuspankki, seuraavat tarkasti BKT:n kasvulukuja arvioidessaan inflaatiopaineita ja talouden ylikuumenemista. Korkealla kasvuvauhdilla on taipumus nostaa hintatasoa, jolloin keskuspankit saattavat päätyä kiristämään rahapolitiikkaa nostamalla korkoja. Näin pyritään pitämään inflaatio hallinnassa ja estämään talouden ylikuumeneminen. Toisaalta heikko kasvu voi edellyttää elvyttävää rahapolitiikkaa, jossa korkoja lasketaan ja talouteen lisätään likviditeettiä kasvun tukemiseksi. Finanssipolitiikan näkökulmasta hallitukset voivat tarvita BKT:n kasvuvauhtia suunnitellessaan budjetteja ja veropolitiikkaa. Kasvava BKT voi tuoda lisää verotuloja, mikä mahdollistaa suuremmat investoinnit infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vastaavasti taloudellisen taantuman aikana hallitukset saattavat lisätä julkisia menoja talouden elvyttämiseksi, mikä puolestaan voi kasvattaa julkista velkaa. Eulerpoolin verkkosivustolla esittämämme BKT:n vuosikasvulukemat perustuvat luotettaviin ja kansainvälisesti tunnustettuihin lähteisiin, kuten OECD, IMF ja Maailmanpankki. Näiden organisaatioiden tilastot ovat tarkasti laadittuja ja niiden käyttäminen antaa varmuuden siitä, että käyttäjämme saavat oikean ja ajan tasalla olevan tiedon. Meidän tavoitteemme on tarjota ei ainoastaan numerotietoa, vaan myös analyyttista näkemystä tästä kriittisestä talousmittarista. Yksi tärkeä näkökulma BKT:n vuosikasvuvauhdin tarkastelussa on myös eri sektoreiden välinen dynamiikka. Teollisuus, palvelut ja maatalous voivat kaikki vaikuttaa eri tavoin kansantalouden kasvuun. Esimerkiksi kehittyvissä talouksissa maatalouden osuus on usein merkittävä, kun taas kehittyneissä talouksissa palveluiden osuus on yleensä suurempi. Näiden sektorikohtaisten erojen ymmärtäminen auttaa arvioimaan, missä talouden osa-alueilla kasvu on voimakkainta ja missä mahdollisesti on heikkouksia. Makrotaloudellinen hyvä- ja pahoinvointi heijastuvat suoraan kansalaisten elämänlaatuun. Kasvava talous luo uusia työpaikkoja ja nostaa elintasoa, mikä puolestaan lisää kulutusta ja taloudellista aktiivisuutta. Toisaalta heikkenevä talouskasvu voi tuoda mukanaan työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Siksi BKT:n vuosikasvuvauhdin seuraaminen on oleellista paitsi taloudellisen analyysin myös yleisen yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta. Globaalissa taloudessa BKT:n kasvuvauhdit eri maissa ovat myös toisiinsa kytkeytyneitä. Esimerkiksi Kiinan talouden voimakas kasvu on vaikuttanut merkittävästi raaka-aineiden kysyntään ja hintoihin maailmanlaajuisesti. Tämä puolestaan vaikuttaa monien raaka-ainetuottajien talouksiin. Samalla tavoin Euroopan ja Yhdysvaltain talouksien kehitys vaikuttaa maailmanlaajuisiin finanssimarkkinoihin ja kauppavirtoihin. Eulerpoolin sivustolla tarjoamme käyttäjillemme mahdollisuuden vertailla BKT:n vuosikasvuvauhteja eri maiden ja alueiden välillä. Tämä on tärkeää erityisesti kansainvälisille sijoittajille ja liiketoiminnan kehityksestä kiinnostuneille, sillä se antaa käsityksen eri markkinoiden kasvupotentiaalista ja riskeistä. Hyvän käsityksen saaminen globaalien talouksien välisestä vuorovaikutuksesta voi olla avain menestyvän sijoitusstrategian luomiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että BKT:n vuosikasvuvauhti on kriittinen makrotaloudellinen indikaattori, joka tarjoaa arvokasta tietoa talouden kehityksestä ja kasvupotentiaalista. Eulerpoolin verkkosivuston tarjoamat tiedot ja analyysit auttavat käyttäjiämme tekemään hyvin informoituja taloudellisia päätöksiä. Seuraamme jatkuvasti globaalia taloustilannetta ja päivitämme tietoja säännöllisesti, jotta käyttäjillämme olisi aina ajantasaiset ja luotettavat tiedot käytettävissään. Näin tuemme tavoitteitamme tarjota korkealaatuista ja ammattimaista palvelua kaikille makrotaloudellisista tiedoista kiinnostuneille.