Terminal Access

Tee elämäsi parhaat sijoitukset

Bloomberg Fair Value
20M Securities
50Y History
10Y Estimates
8.000+ News Daily
Alkaen 2 euroa
Analyse
Profiili
🇳🇴

Norja Vienti

Osakekurssi

169,824 miljardia NOK
Muutos +/-
-7,639 miljardia NOK
Muutos %
-4,40 %

Tämänhetkinen Vienti-arvo Norja maassa on 169,824 miljardia NOK. Vienti Norja maassa laski arvoon 169,824 miljardia NOK 1.2.2025 jälkeen, kun se oli 177,463 miljardia NOK 1.1.2025. Vuosien 1.1.1960 ja 1.2.2025 välillä BKT:n keskiarvo Norja maassa oli 36,89 miljardia NOK. Kaikkien aikojen korkein arvo saavutettiin 1.8.2022 arvolla 320,34 miljardia NOK, kun taas alin arvo kirjattiin 1.7.1960 arvolla 449,00 milj. NOK.

Lähde: Statistics Norway

Vienti

  • 3 vuotta

  • 5 vuotta

  • 10 vuotta

  • 25 vuotta

  • Max

Vienti

Vienti Historia

PäivämääräArvo
1.2.2025169,824 miljardia NOK
1.1.2025177,463 miljardia NOK
1.12.2024169,084 miljardia NOK
1.11.2024165,68 miljardia NOK
1.10.2024161,284 miljardia NOK
1.9.2024131,908 miljardia NOK
1.8.2024152,454 miljardia NOK
1.7.2024148,658 miljardia NOK
1.6.2024145,532 miljardia NOK
1.5.2024149,297 miljardia NOK
1
2
3
4
5
...
79

Vastaavia makrotalouden tunnuslukuja Vienti

NimiTällä hetkelläEdellinenTaajuus
🇳🇴
Asekauppa
222 milj. SIPRI TIV72 milj. SIPRI TIVVuosittain
🇳🇴
Kaupankäynnin ehdot
147,25 points143,02 pointsKvartaali
🇳🇴
Kauppatase
84,662 miljardia NOK94,113 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Maakaasuimporit
326,36 Terajoule150,006 TerajouleKuukausittain
🇳🇴
Öljynviennit
40,263 miljardia NOK45,704 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Pääomavirrat
80,812 miljardia NOK172,007 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Raakaöljyn tuotanto
1 751 BBL/D/1K1 804 BBL/D/1KKuukausittain
🇳🇴
Terrorisminiindeksi
1,198 Points1,747 PointsVuosittain
🇳🇴
Tuonnit
85,163 miljardia NOK83,351 miljardia NOKKuukausittain
🇳🇴
Ulkomaan suorat sijoitukset
7,174 miljardia NOK−13,463 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Ulkomainen velka
8,334 Bio. NOK7,88 Bio. NOKKvartaali
🇳🇴
Vaihtotase
211,19 miljardia NOK208,445 miljardia NOKKvartaali
🇳🇴
Vaihtotase suhteessa BKT:hen
18,2 % of GDP17,8 % of GDPVuosittain

Vuonna 2019 Norjan vienti laski 9,4 prosenttia edellisvuodesta 904 miljardiin NOK:iin, heikon globaalin kasvun ja kauppajännitteiden vallitessa Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Pääasialliset vientituotteet olivat: mineraalipolttoaineet, voiteluaineet ja niihin liittyvät materiaalit (56 prosenttia kokonaisviennistä), erityisesti öljy, öljytuotteet (34 prosenttia) ja kaasu, sekä luonnollinen että valmistettu (21 prosenttia); kala, äyriäiset, nilviäiset ja niistä valmistetut tuotteet (12 prosenttia); koneet ja kuljetusvälineet (10 prosenttia), enimmäkseen yleiset teollisuuskoneet ja laitteet (2 prosenttia) sekä sähköiset koneet ja laitteet (2 prosenttia); kemianteollisuuden tuotteet (7 prosenttia); ja ei-rautametallit (6 prosenttia). Yhdistynyt kuningaskunta oli Norjan suurin vientikohde (20 prosenttia kokonaisviennistä), jota seurasivat Saksa (14 prosenttia), Alankomaat (11 prosenttia), Ruotsi (8 prosenttia), Ranska (6 prosenttia), Tanska (5 prosenttia), Yhdysvallat, Kiina ja Belgia (4 prosenttia kukin).

Mikä on Vienti

**Viennin Merkitys Makrotaloudelle** Eulerpoolin ammattilaisina tarjoamme syvällistä tietoa taloudellisista indikaattoreista, ja viennin kategoriat ovat yksi tärkeimmistä osa-alueista. Viennillä on merkittävä rooli makrotaloudessa, sillä se kuvastaa maan tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä kauppaa. Tässä artikkelissa syvennymme viennin vaikutuksiin ja merkitykseen makrotaloudellisten mittareiden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on keskeinen indikaattori, joka mittaa talouden ulkoista riippuvuutta. Maissa, joissa vienti muodostaa suuren osan BKT:sta, talous voi olla alttiimpi globaaleille markkinashokkeille. Samalla vienti luo mahdollisuuksia talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle, sillä se avaa uusia markkinoita kotimaisille yrityksille. Viennin rakenteen tarkastelu on myös oleellista. Yhden tuotteen tai sektorin dominoima vienti saattaa tehdä taloudesta haavoittuvamman hintojen vaihteluille ja kysynnän muutoksille. Diversifioitu vientisektori, jossa on mukana useita tuotteita ja palveluita, voi tarjota vakautta ja kestävyyttä taloudelle. Tämä voi auttaa maata selviytymään paremmin globaaleista taloudellisista muutoksista ja kriiseistä. Toinen tärkeä näkökohta on viennin ja tuonnin välinen tasapaino. Kauppatase, joka kuvaa viennin ja tuonnin erotusta, vaikuttaa valuuttakurssiin ja talouden rahoitustilanteeseen. Ylijäämäinen kauppatase voi vahvistaa maan valuuttaa ja parantaa ulkomaisia investointeja, kun taas alijäämäinen kauppatase voi johtaa valuutan heikkenemiseen ja velkaantumiseen. Valtion politiikat ja toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa viennin kehitykseen. Kauppasopimukset, tullitariffit ja vientituet ovat kaikki keinoja, joilla hallitukset voivat tukea paikallisia yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös infrastruktuurin kehittäminen, kuten satamien ja kuljetusverkostojen parantaminen, voi edistää viennin sujuvuutta ja tehokkuutta. Innovaatio ja teknologinen kehitys ovat keskeisiä viennin kilpailukyvyn kannalta. Yritykset, jotka investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, voivat tarjota korkealaatuisia ja innovatiivisia tuotteita, joilla on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä voi myös johtaa brändin vahvistumiseen ja pysyvään markkina-asemaan. Ympäristö ja kestävyys ovat kasvavia huolenaiheita myös viennissä. Kuluttajien ja yritysten kasvanut ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaupankäyntiin ja tuotteiden kehitykseen. Kestävien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja maat, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen, voivat parantaa kilpailuasemaansa. Tämä edellyttää kuitenkin tiiviistä yhteistyötä yritysten, hallituksen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Viennin kasvattaminen vaatii myös markkinointiosaamista ja markkinatuntemusta. Menestyksekäs vientistrategia edellyttää, että yritykset ymmärtävät kohdemarkkinoiden kuluttajien tarpeet ja preferenssit. Kulttuuriset erot, paikalliset säädökset ja markkinoiden kilpailutilanne ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat viennin menestykseen. Tämän vuoksi markkinatutkimus ja paikallisten kontaktien hyödyntäminen ovat oleellisia vaiheita viennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Talouden globalisaatio ja moniulotteiset kauppaverkostot ovat lisänneet viennin merkitystä entisestään. Nykyisessä talousjärjestelmässä maat ovat tiukasti linkittyneitä toisiinsa globaalien tuotantoketjujen ja palveluverkostojen kautta. Tämä tarkoittaa, että viennin muutokset yhdessä maassa voivat heijastua laajasti kansainvälisiin markkinoihin ja taloudellisiin suhteisiin. Esimerkiksi suurten talouksien, kuten USA:n ja Kiinan, väliset kauppasodat voivat aiheuttaa merkittäviä heilahteluja maailmanlaajuisessa kaupassa ja vaikuttaa monien muiden maiden vientiin ja tuontiin. Viennin valvonta ja sääntely ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kansainväliset ja kansalliset säännökset voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoimintoihin. Esimerkiksi tuotteiden sertifiointi, tuontiluvat ja tullimenettelyt ovat seikkoja, jotka on otettava huomioon vientiprosessissa. Noudattamalla näitä säädöksiä yritykset voivat välttää toimitusketjun häiriöitä ja varmistaa sujuvan kaupankäynnin. Lopuksi on tärkeää huomata viennin vaikutukset kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen. Vahva vienti voi lisätä kotimaista tuotantokapasiteettia ja luoda uusia työpaikkoja, mikä puolestaan ​​parantaa talouskasvua ja hyvinvointia. Kuitenkin on myös tärkeää varmistaa, että viennin kasvu ei tapahdu kotimaisen kysynnän ja markkinoiden kustannuksella. Tasapaino kotimaan ja ulkomaan markkinoiden välillä on keskeistä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vienti on olennainen osa makrotaloutta, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti sekä kansallisesti että globaalisti. Kuvaamalla viennin merkitystä ja moninaisuutta, Eulerpool pyrkii tarjoamaan syvällistä ja ammattitaitoista tietoa makrotalouden eri osa-alueista. Seuraamalla ja analysoimalla näitä indikaattoreita voimme tarjota arvokkaita näkemyksiä ja työkaluja taloudellisten päätösten tueksi.